Jyrki Sinkkilä: Vihreä Aalto?

Edellisessä blogissa Kaarina Hänninen tarkasteli viheralan koulutuksen näköaloja neljänkymmenen vuoden ajanjaksolta. Vaikka aikaperspektiivini on suppeampi ja tunnen lähinnä yliopistokoulutusta, tuntuu siltä, että runsaassa viidessä vuodessa koulutuksessa lähes kaikki on muuttunut. Tänä aikana ainakin yliopistot ja yliopistokoulutus ovat kokeneet perinpohjaisen myllerryksen, joka on yhä käynnissä ja jonka vaikutuksia voi vasta arvailla.

Aloitin työni maisema-arkkitehtuurin professorina keskellä tutkinnonuudistusta. Vuonna 2005 tulivat erilliset kandidaatin- ja maisterintutkinnot, alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Arkkitehtuurin laitoksellekin ryhdyttiin ottamaan maisteriopiskelijoita ilman varsinaisia pääsykokeita suorittamaan maisema-arkkitehdin tutkintoa.
Pari viime vuotta on Suomessa ollut käynnissä yliopistouudistus. Tarkoituksena on ollut irrottaa yliopistot valtiosta ja antaa niille aiempaa suurempi päätösvalta hallinnon ja talouden asioissa. Uuden yliopistolain tultua voimaan toissa vuonna yliopistot ovat nyt totuttelemassa itsenäisyyteensä. Vuosi sitten osana tätä prosessia Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Uusi yliopisto pyrkii parhaillaan uudistamaan toimintatapojaan ja löytämään uusia painopistealueita ja yhteistyömuotoja tieteen ja taiteen, tekniikan ja talouden aloilla.
Säätiömuotoinen Aalto-yliopisto rakentuu vauhdilla. Vuoden vaihtuessa Teknillinen korkeakoulu lakkasi nimenäkin olemasta. Satavuotias koulu hajotettiin neljäksi erilliseksi tekniikan alan korkeakouluksi osana Aalto-yliopistoa. Lisää mullistuksia on luvassa. Parhaillaan selvitellään Taideteollisen korkeakoulun ja arkkitehtuurin laitoksen yhdistämistä omaksi arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen korkeakouluksi. Uuden korkeakoulun perustamisesta on Aalto-yliopiston hallituksen tarkoitus päättää tulevana kesänä.

Aalto-yliopiston strategia on Suomen oloissa poikkeuksellisen kunnianhimoinen. Yliopisto tähtää seuraavan kymmenen vuoden aikana maailmanluokan toimijaksi. Kun hallintorakenne alkaa kohta olla virtaviivaistettu, uudistustyö keskittyy yhä enemmän sisältökysymyksiin. Koulun strategiassa on kerrottu, kuinka yliopisto tulee valitsemaan tutkimuksen ja opetuksen alueita, joita se pyrkii erityisesti kehittämään. Se pyrkii myös tunnistamaan nousevat tutkimusalat. Lisäksi strategiassa todetaan, kuinka uusiin alueisiin panostettaessa täytyy myös vastaavasti joistain toisista luopua.

Aalto-yliopiston käynnissä oleva hahmottuminen koskettaa myös viheralan koulutusta ja tutkimusta. Viheralan ainoa toimija Aalto-yliopistossa on maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. Itsenäinen koulutusohjelma aloitti toimintansa TKK:lla vuonna 1989. Runsaan parinkymmenen vuoden aikana on valmistunut pitkälti toistasataa viheralan ammattilaista tutkintonimikkeellä maisema-arkkitehti. Valmistuneet ovat sijoittuneet ilahduttavan hyvin ja monipuolisesti työelämään. Maisema-arkkitehtien työllisyys on erinomainen. On jopa pulaa osaavista tekijöistä ja uusia työtehtäviä näyttää syntyvän koko ajan. Yhteiskunta tarvitsee yhä lisää osaajia, joilla on kokonaisvaltainen näkemys ympäristöasioista.

Aalto-yliopiston opetussuunnitelmia ja tutkintovaatimuksia päivitetään. Käynnistetään kokonaan uusia koulutusohjelmia, joiden otsakkeet viestittävät kansainvälistymisestä: Creative Sustainabilty, Managing Spatial Change. Käynnissä olevan muutosprosessin aikana ratkeaa maisema-arkkitehtuurin asema osana yliopistofuusiota. Kaikki koulutusohjelmat joutuvat tekemään selkoa siitä, mikä on koulutusohjelman taustalla oleva käsitys alan tulevaisuudesta, millaisiin skenaarioihin, visioihin tai unelmiin tulevaisuudesta koulutus perustuu ja miten koulutuksen avulla rakennetaan tulevaisuutta. Nyt kysytään sekä näkemyksellisyyttä että kriittisyyttä: voidaanko viheralalla puhua huippuosaamisesta ja innovaatioista? Mielestäni vihreä Aalto on koko viheralan yhteinen haaste, keskustelua tarvitaan.

Professori Jyrki Sinkkilä, Aalto-yliopisto

Tähän artikkeliin on lisätty aiheet Koulutus. Lisää kestolinkki kirjamerkkeihin. Seuraa kaikkia artikkelin kommentteja tämän artikkelin RSS-syötteellä.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

REALLY?