Seminaariohjelma

Viherpäivät ja Vihertekniikka 2010 PÄÄSPONSOREITA ovat Lemminkäinen Betonituote Oy ja Ympäristöpalvelut Tuominen Oy! 100 vuotta täyttävän Lemminkäisen Formento tuoteperhe kasvaa ja uudistuu. Näe ja koe uutuudet Viherpäivillä Tampereella 9.-10.2.2010.

www.formento.fi

Ohjelma tiistaina 9.2.

TALOUS, KOULUTUS ja YMPÄRISTÖ VIHERALAN HAASTEINA

9.00	Ilmoittautuminen ja aamukahvi, Vihertekniikka – näyttely aukeaa
10.00	Avaussanat hallituksen puheenjohtaja Lauri Tarasti, Viherympäristöliitto ry
	Rakennetun ympäristön tulevaisuuden haasteet erityisesti viheralueiden, pihojen ja muiden lähivirkistysalueiden osalta kansliapäällikkö Hannele Pokka, Ympäristöministeriö
	Kuntasektorin taloudelliset haasteet lähivuosina johtaja Juha Ylirajala, Tampereen kaupunki
	Kuntien teknisen sektorin haasteet lähivuosina puheenjohtaja Jorma Vaskelainen, Suomen kuntatekniikan yhdistys ry
11.25	Huomionosoitukset
11.35	Lounas (kattaus 1) ja VIHERTEKNIIKKA -näyttelyyn tutustuminen. Lounaskahvi näyttelytiloissa
12.30	Lounas (kattaus 2) ja VIHERTEKNIIKKA -näyttelyyn tutustuminen. Lounaskahvi näyttelytiloissa
14.00	Viheralan nykyiset tutkinnot – mihin ne riittävät? puheenjohtaja Renne Sänisalmi, Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ”VIPU” ry Mitä osaa kivimies ja mitä puistopuutarhuri? Mitä tutkintoja tällä hetkellä koulutetaan ja mitä osaamista ne pitävät sisällään? Miten uudistunut puutarhatalouden perustutkinto vaikuttaa ammattiosaamiseen viheralalla? Tietoisku tutkinnoista rekrytoijille, työnantajille ja työntekijöille.
	Viherala Aalto-yliopistossa yliopisto-opettaja Emilia Weckman, Aalto-yliopisto
15.00	Tauko
15.15	Viheralan ympäristöystävällisyys puheenjohtaja Pertti Pehkonen, Puutarhanrakentajat ry
	Viheralueet ekosysteemipalveluiden tuottajina tutkija Vesa Yli-Pelkonen, Helsingin yliopisto Kaupunkien ja taajamien viher- ja vesialueet tuottavat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemitoimintojensa kautta ekosysteemipalveluita, jotka ovat ihmisten saamia hyötyjä luonnosta. Mutta kuinka kaupunkirakenteen kasvu ja eheyttäminen sekä ilmastonmuutos vaikuttavat ekosysteemipalveluihin? Miten tulisi toimia, jotta ekosysteemipalvelut voidaan turvata?

16.45	Tutustuminen Vihertekniikka –näyttelyyn ja Viherpäivä –cocktail näyttelytiloissa
19.00	Illallinen hotelli Rosendahlissa
21.30	Riennot yökerhossa

Ohjelma keskiviikkona 10.2.

SALI 1

9.00	Tutustuminen näyttelyyn ja kahvia näyttelytilassa
	**SALI 1, Kasvivalikoimat muutoksessa**
10.00	Helsingin kaupungin uudet kasvien käytön linjaukset suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupunki Kasvit, nuo kaupunkimme vaatteet, ovat tärkeä osa kaupungin identiteettiä ja ylpeyden aihe. Helsingin kaupunki on laatinut ensimmäiset kasvien käytön perusperiaatteensa rakennetuille viheralueille. Periaatteissa korostuvat historian kunnioitus, kasvien merkitys, monimuotoisuus, elämyksellisyys ja laadukkuus.
	Tulokaslajit ja niiden mukana tulevat ongelmat vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus Merkittävä osa luonnollemme haitallisiksi luokitelluista vieraslajeista on alkuperältään koristekasveja. Jättiputkien suosio ei enää ole huipussaan, mutta mitä muita kasveja tulisi istutuksissa välttää? Miten viherala voisi osaltaan vähentää vieraslajien aiheuttamia haittoja?
	Kotimainen puuvartisten lisäysaineisto esiin uudella hankkeella vanhempi tutkija Marjatta Uosukainen, MTT Laukaa Onko Suomi muuttumassa puutarhakasvien tutkimuksessa kehitysmaaksi? Ainakin valtiontalouden leikkausten seurauksena tutkimus on ajautunut suuriin ongelmiin. Vaikutuksia yritetään lieventää uudella KÄYTTÖGEENI-tutkimushankkeella, jolla on tarkoitus muistuttaa ja tuoda esille ilmastollisen sopeutumiskykynsä osoittaneiden kasvikantojen merkityksellisyyttä taimituotannollemme, sen kilpailukyvylle ja onnistuneelle viherrakentamiselle.
11.30	LOUNAS ja VIHERTEKNIIKKA –näyttelyyn tutustuminen, toinen kattaus klo 12.30 Lounaskahvi näyttelytiloissa
	SALI 1, *Hulevedet hallintaan*
13.30	Hulevesien hallinta Tampereen Vuoreksessa – esimerkkinä keskuspuisto maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki ja suunnitteluinsinööri Mikko KajanusTampereen kaupunki Hulevesien ekologinen käsittely on Tampereelle rakennettavan Vuoreksen kaupunginosan kantavia teemoja. Tavoitteena on turvata alueen pienten järvien hyvä veden laatu. Saksalaisen Atelier Dreiseitlen suunnittelemassa keskuspuistossa yhdistyy hulevesien käsittelyyn myös ympäristötaide. ST-hankkeena toteutettavan keskuspuiston rakentaminen on juuri alkamassa. Työssä kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen aikaisen hulevesikuormituksen vähentämiseen ja vesistöseurantaan.
	Vantaan hulevedet - hulevesiohjelmasta käytäntöön puistosuunnittelupäällikkö Pirjo Siren, Vantaan kaupunki Vantaalle on laadittu hulevesiohjelma vuosien 2008-2009 aikana, ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Seitsemän päätavoitetta jalkautuvat 55 toimenpide-ehdotukseksi vastuutuksineen. Ohjelmaa jalkautetaan parhaillaan käytäntöön asemakaavoituksesta lähiympäristösuunnitelmiin, rakentamisohjeisiin, sopimuksiin ja jatkosuunnitteluun. Tämän ohella kuntatekniikassa ensimmäisinä töinä on ohjeistettu paljon hulevesiä tuottavien kohteiden -kuten kaupan suuryksikköjen ja logistiikkakeskusten- hulevesien käsittely. Myös eri katuluokkien luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn esimerkkejä ollaan laatimassa. Lopuksi katsaus ajankohtaisiin luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn projekteihin -asemakaavoituksesta viher- ja katualueisiin.
14.45	Tauko
	*SALI 1, Onnistu urakassa!*
15.00	Millainen on hyvä työkohtainen työselostus? hortonomi AMK Virpi Hannuksela-Koskinen, MaisemaVisio Nykyisin työkohteisiin tehdyt työselostukset ovat tasoltaan kovin kirjavia, pituuskin vaihtelee parista sivusta pieneen romaaniin. Millainen työselostuksen sitten pitäisi olla, jotta viherrakentaja sen lukisi ja tuloksena olisi haluttu rakentamisen taso? Entä mitkä asiat kuuluvat työselostukseen, mitkä urakkaohjelmaan?
	Omavalvonta urakoissa - mitä hyötyä urakoitsijalle ja tilaajalle? suunnitteluhortonomi Marko Pirttijärvi, Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvi Urakoitsijoiden omavalvonnalla on suuri merkitys rakennus- tai ylläpitourakan onnistumiselle. Urakoitsijan tulee yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan varmistaa osaltaan laadun varmistus urakassa, mutta toiminnan laajempikin kehittäminen kannattaa varmasti. Omavalvontasuunnitelman myötä tietoisuus yrityksen oman toiminnan laadusta kasvaa ja toiminta on entistä suunnitelmallisempaa. Tämä lisää toiminnan sisäistä ryhtiä ja jäntevyyttä. Toiminnan tuloksellisuus lisääntyy ja asiakkaiden ja viranomaisten luottamus ja tyytyväisyys lisääntyy. Näin syntyy varmuus toiminnan laadusta.
16.00	Viherpäivien päätöskahvi ravintolassa

SALI 2

9.00	Tutustuminen näyttelyyn ja kahvia näyttelytilassa
	*SALI 2, Lakimuutoksia viheralalla*
10.00	Uudet lait ja asetukset, mitä uutta viherrakennustyömaiden työsuojelulle? ylitarkastaja Pekka v. Herzen, Hämeen työsuojelupiiri
	Kansallisten kynnysarvojen nousu julkisissa hankinnoissa – merkitys käytännön hankintatyössä asiantuntija Jukka Lehtonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Mikä käytännön merkitys on kansallisten kynnysarvojen nousulla? Miksi kynnysarvoja ylipäätään halutaan nostaa? Vaikuttaako nousu julkiselle sektorille tarjoamaan haluavan yrityksen elämään? Entä mitä ajattelee ostajapuoli, avautuvatko julkiset markkinat nousun myötä enemmän? Kiistelläänkö hankintapäätöksistä jatkossakin yhtä usein markkinaoikeudessa?
	Muutokset viheralueiden ulkovalaistuksessa valaistuspäällikkö Juhani Sandström, Helsingin kaupunki
11.30	LOUNAS ja VIHERTEKNIIKKA –näyttelyyn tutustuminen, toinen kattaus klo 12.30 Lounaskahvi näyttelytiloissa
	*SALI 2, Ulkoista urakka viisaasti*
13.30	Ylläpitourakoiden ulkoistaminen – mitä, miten ja milloin? laatuvastaava Ritva Keko, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Ylläpitotyöt lisääntyvät: veronmaksajien ja päättäjien palveluodotukset kasvavat, alueet laajenevat, ympäristökriteerit tiukkenevat ja ylläpito muuttuu haasteellisemmaksi. Samaan aikaan määrärahat niukkenevat ja henkilöstöä pyritään vähentämään. Syntyykö ulkoistamalla kokonaistaloudellisia säästöjä? Mitä töitä tai alueita ulkoistetaan? Onko töitä, joissa oma tuottaja on ehdoton vaihtoehto?
	Ylläpidon ulkoistaminen urakoitsijan näkökulmasta toimitusjohtaja Timo Hyvönen, Viherpalvelu Hyvönen Oy
	Viherrakentamisen vaihtoehtoiset urakkamuodot toimalapäällikkö Pekka Vaara, Rakli ry Neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely vai elinkaarisopimus? Mitä kaikkea hankintalaki sallii ja mihin kannustaa? Tuotammeko viherrakentamisen ja kunnossapidon palvelut itse vai olisiko ulkoistaminen hyvä vaihtoehto? Miten saisimme urakoitsijoiden parhaat ideat käyttöön? Hankintaklinikka?
14.45	Tauko
	*SALI 2 Talvi puistossa*
15.00	Jäämäet ja lumikuutiot - talvirakentamista puistossa "talvipuutarhuri" Erkki Nykänen, Orimattila Talvielämää tivolikentälle. Työtä vihreän tekijöille. Elämyksiä Ihmisille. Silmille kaunista katseltavaa. Liikunnan iloa taaperoille. Helpotusta tarhatädeille. Koululaisille liikuntatunti. Äideille, isille, lapsille mummoille, vaareille yhteinen paikka temmeltää. Nämä kaikki toteutimme Lahdessa, ilmaisista materiaaleista, lumesta ja jäästä.
	Turun talvipuistohanke viheraluepäällikkö Lauri Laine, Turun kaupunki - Kun lunta ja pakkasta ei aina riitä...
16.00	Viherpäivien päätöskahvit ravintolassa

SALI 3

9.00	Tutustuminen näyttelyyn ja kahvia näyttelytilassa
	*SALI 3, Haasteellinen taajamametsä*
10.00	Taajamametsien nykyaikainen hoito ja suunnittelu varttunut tutkija Irja Löfström, Metsäntutkimuslaitos Onko kuntien omistamien taajamametsien suunnittelu ja hoito ajan tasalla ja mihin suuntaan sitä tulisi kehittää? Millä keinoin monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen virkistyskäytön, matkailun, kulttuuri- ja maisema-arvojen vaalimisen kanssa ja onko se ylipäätään mahdollista? Miten vuorovaikutteinen metsäsuunnittelu tulisi toteuttaa, jotta myös konfliktitilanteessa päästäisiin kaikkia osapuolia edes kohtuullisesti tyydyttävään lopputulokseen? Esityksessä käsitellään muun muassa näitä asioita.
	Taajamametsien hakkuiden maisematyölupa-asiat metsätalouspäällikkö Risto Laukas, Lappeenrannan kaupunki Hakkuisiin ja puiden kaatoihin liittyvä Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupamenettely on yllättävän erilainen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Miten toimintatapaa voisi yhtenäistää ja turhista maisematyöluvista päästä eroon? Miten kaupungit määrittelevät puun tai vähäisen toimenpiteen? Luennossa kyselytutkimukseen perustuvaa tietoa aiheesta.
	Asukasyhteistyö taajamametsien hoidossa - case Jyväskylä metsäpäällikkö Marko Kemppainen, Jyväskylän kaupunki
11.30	LOUNAS ja VIHERTEKNIIKKA –näyttelyyn tutustuminen, toinen kattaus klo 12.30 Lounaskahvi näyttelytiloissa
	*SALI 3, Puu puhuttaa taas*
13.30	Puut kantavalla kansirakenteella puuasiantuntija Aki Männistö, Turun kaupunki Kantava kansi edustaa uudenlaista kaupunkipuiden kasvualustojen rakentamisen tekniikkaa. Maailmalla on viimeisten vuosien aikana kehitetty muutamia kaupallisia tuotteita joiden avulla puille saadaan varattua maanalaista kasvutilaa. Turun keskustaan on viime vuoden aikana rakennettu pilottikohde jossa käytettiin hollantilaista kauppatuotetta. Kyseessä on tuotteen ensimmäinen ulkomainen referenssikohde.
	Puiden hoitoleikkausten nykyperiaatteet arboristi Antti Erola, Arboristipalvelu Erola Rakennetussa ympäristössä puita täytyy leikata, jotta niistä saataisiin kasvupaikallensa sopivia, rakenteeltaan kestäviä ja edustavia puuyksilöitä Puiden hoitoleikkausten periaatteena on leikata niin paljon kuin tarpeellista, mutta niin vähän kuin mahdollista. Hoitoleikkauksia tehtäessä on hallittava puiden biologia. Hoitoleikkauksia on tehtävä suunnitelmallisesti ja säännöllisesti, mieluummin hyvissä ajoin kuin liian myöhään.
	Vanhojen puiden käsittely ja säilyminen kaupunkiympäristössä arboristi Marika Pylkkänen, Espoon kaupunki Vanhat puut tuovat kaupunkiympäristöön vehreyttä, viileyttä, happea, kasvuympäristön muille eliöille ja sitovat ilmansaasteita arkkitehtoonista ominaisuutta unohtamatta. Vanhojen puiden virkistysarvo ihmisille on mittaamaton. Miten vanhoja puita tulee käsitellä, jotta ne säilyisivät maisemassa pitkään? Kuinka puun toiminnot saadaan turvattua? Ennakointi ja yhteistyö ovat avainasemassa.
14.45	Tauko
	*SALI 3, Uudenlaista maisemasuunnittelua*
15.00	Töölönlahti - uusi keskustapuisto pääkaupungin ytimeen projektijohtaja Kaija Laine, Helsingin kaupunki
	Rajalla På Gränsen - toimintapuisto yli rajojen kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio, Tornion kaupunki Tornion (Suomi) ja Haaparannan (Ruotsi) yhteinen toimintapuisto on jopa globaalisti ainutlaatuinen esimerkki valtakunnanrajan yli ulottuvasta puisto- ja vihersuunnittelusta. Puiston sijainti ja tulevat toiminnot sisältävät vahvaa eurooppalaista symboliikkaa, joiden esiintuominen ja pohtiminen käytännön ratkaisuiksi on ollut haastavaa. Mutta ketkä vastasivat haasteeseen?
16.00	Viherpäivien päätöskahvi ravintolassa

Viherpäivä -esite

Viherpäivät 9.-10.2.2010