Helsinki sitoutuu vaativiin ympäristötavoitteisiin
Syksyllä 2017 hyväksytty Helsingin kaupunkistrategia on ympäristötavoitteiltaan kunnianhimoinen. Kaupungin hiilineutraaliustavoitetta aikaistettiin vuoteen 2035 (aiemmin 2050) ja välitavoitteeksi asetettiin 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Strategian mukaan luonnon monimuotoisuutta lisätään viheralueilla, metsäverkostoa vahvistetaan, vesien tilaa parannetaan ja Helsingille laaditaan oma merellinen strategia.
Työryhmän laatima ehdotus Helsingin hiilineutraaliusohjelmaksi sisältää kaikkiaan 143 toimenpidettä. Ohjelman elinkeinovaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä, minkä jälkeen ohjelma tulee poliittiseen päätöksentekoon. Kaupunki on vahvistanut kumppanuuksiaan ilmastoasioissa: elinkeinoelämän ja kaupungin yhteiseen Ilmastokumppanit-verkostoon liittyi vuonna 2017 kaksitoista uutta jäsentä.
Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 noin 24 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Helsingin vuoden 2020 kokonaispäästötavoite (-30 %) saavutetaan, mikäli kokonaispäästöt vähentyvät 6 prosenttia nykyisestä. Viime vuonna päästöt pienenivät suhteellisesti eniten jätehuollossa, sillä jätteenpolttoon siirtymisen myötä kaatopaikkakäsittelyn päästöt vähentyivät tuntuvasti.
”Syksyllä hyväksytty Maailman toimivin kaupunki - Helsingin uusi kaupunkistrategia nosti Helsingin ilmastotavoitteet kunnianhimoisten kaupunkien sarjaan myös kansainvälisellä tasolla. Tämä on hienoa asia. Ympäristöraportista käy myös ilahduttavasti ilmi, että helsinkiläiset ympäristöasenteet ovat hyvin myönteiset. Se, että helsinkiläiset arvostavat yhteistä ympäristöämme, antaa hyvän pohjan tekemällemme työlle”, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Ilmansuojelussa ja meluntorjunnassa uudet ohjelmat
Vuoden 2017 alusta astui voimaan uusi ilmansuojelusuunnitelma ja samalla käynnistyi sen toimenpiteiden toteutus. Ohjelmalla pyritään vähentämään liikenteen typpidioksidipäästöjä niin, että raja-arvon alle päästään kaikilla katuosuuksilla mahdollisimman pian. Vuonna 2017 esimerkiksi kiristettiin vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteereitä sekä uusittiin HSL:n bussikalustoa siten, että syksyllä liikennöintiin tuli yli 50 bussia, jotka alittavat tiukat EURO 6 -päästörajat. Myös meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018–2022 valmistui. Vuonna 2017 käynnissä oli viisi meluestehanketta. Vaikuttavimpia ovat kuitenkin melua ennalta ehkäisevät toimet maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.
Itämerelle suolapulssi, pilaantuneita maita entistä vähemmän
Itämerelle viime vuosien aikana työntyneiden suolaisemman meriveden pulssien vaikutukset näkyivät merialueen poikkeuksellisen korkeina suolapitoisuuksina. Tämän myötä myös fosfaatti-fosforin pitoisuudet olivat koholla, mikä suosi sinileväkukintojen muodostumista. Helsingin merialueelle ei kuitenkaan muodostunut laajoja sinileväesiintymiä. Itämeren tilaa parannetaan muun muassa Helsingin ja Turun yhteisen Itämeriohjelman 75 toimenpiteen kautta.
Viime vuonna siirrettiin käsittelyyn tai loppusijoitukseen yhtensä noin 70 tuhatta tonnia pilaantunutta maa-ainesta, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Pilaantumattomien kaivumaiden hyötykäyttö jatkui vahvana; vuonna 2017 niitä hyötykäytettiin yli miljoona tonnia. Kaivumaiden koordinoidun hallinnan myötä säästyi noin 6 miljoonaa euroa ja 1,4 miljoonaa litraa polttoainetta.
145 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin
Helsingin kaupungin ympäristökulut olivat viime vuonna 89 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät kaupungille olivat alueiden puhtaanapidon ja jätehuollon (24 %), ilmastonsuojelun (20 %) sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisen (17 %) aiheuttamat kulut. Ympäristöinvestointeihin käytettiin 145 miljoonaa euroa, mikä on 23,5 prosenttia kaupungin käyttöomaisuusinvestoinneista. Ympäristökulut olivat lievässä kasvussa, mutta ympäristöinvestointien arvo laski noin viisi miljoonaa euroa.
