Väitös: Jokien kunnostuksessa tärkeää on vähentää maa- ja metsätaloudesta jokeen päätyvää kuormitusta

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jarno Turunen on tutkinut väitöstyössään maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutuksia jokien ekosysteemien toimintaan, elinympäristöihin ja eliöihin, kuten vesikasveihin ja pohjaeläimiin. Väitöstutkimuksen mukaan virtavesien kunnostuksessa avainasemassa on ympäröivältä valuma-alueelta tulevan maatalouden hajakuormituksen vähentäminen. Lisäksi tutkittiin uoman kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia metsäojituksista hiekoittuneiden purojen eliöihin ja niiden elinympäristöihin. Tutkimuksen mukaan puroihin kannattaa lisätä sekä kiviä että runsaasti puunrunkoja. Väitös tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 9. helmikuuta.

Suomessa on parhaillaan meneillään paljon virtavesien kunnostuksia. Jokia ja puroja on aikoinaan perattu uiton tarpeisiin. Myös esimerkiksi metsätalouteen liittyvä ojitus on aiheuttanut purojen hiekoittumista ja liettymistä. Kunnostuksen tavoitteena on kalojen, esimerkiksi taimenen, elinolosuhteiden parantaminen, mutta viime vuosina yhä enemmän myös muun vesiluonnon elvyttäminen.

"Väitöstutkimus osoitti, että valuma-alueen kuormituksen hallinta tulisi olla ensisijainen tavoite virtavesien kunnostuksessa. Muuten uoman rakenteellisten kunnostusten vaikutukset voivat jäädä pieniksi, tai kunnostus vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Esimerkiksi kalataloudellisissa kunnostuksissa lisättävät kutusoraikot ovat alttiita liettymään ja hiekoittumaan mikäli valuma-alueen kuormitusta ei saada hallintaan", kuvailee Jarno Turunen.

Maatalouden hajakuormituksella on selvästi suurempi vaikutus virtavesien eliöyhteisöjen koostumukseen ja ekologiseen tilaan kuin perkauksilla. "Perkaukset ovat toki muuttaneet koskiympäristöjen rakennetta rännimäiseksi ja hävittäneet monin paikoin taimenelle tärkeät soraikot. Perkauksista huolimatta kosket ovat kuitenkin usein säilyttäneet elinympäristöjensä pääpiirteet eivätkä niiden eliöyhteisöt merkittävästi poikkea luonnontilaisista joista", arvioi Jarno Turunen. Väitöstutkimuksen aineisto kattoi lähes koko Suomen, Lappia lukuun ottamatta.

Hiekoittuneita puroja tutkittiin Iijoen valuma-alueella Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueella. Alueella on useita hiekoittumisesta kärsiviä metsäpuroja, joita Metsähallitus on kunnostanut. Osaan puroista on lisätty kivimateraaleja. Tämä on parantanut purojen pohjan rakennetta, mikä taas on parantanut uoman eliöstön tilaa. Puunrunkojen lisäys on puolestaan parantanut uoman vedenpidätyskykyä ja näin lisännyt tulvimista. Tämä heijastuu luonnontilaisempana rantakasvillisuutena. "Paras tulos saataisiin lisäämällä sekä kiviä että puunrunkoja. Vaikka puun käyttöä kunnostuksissa on lisätty, sen määrä jää edelleen kauaksi metsäpurojen luontaisesta puun määrästä", kertoo Jarno Turunen.

Väitöstyössä tehtiin myös kokeellinen tutkimus, jossa havaittiin, että vesisammalet säätelevät merkittävästi sekä virtavesien eliöyhteisöjen koostumusta että ekosysteemin toimintoja. Siksi sammalten palautuminen sellaisiin virtavesiin, joissa niitä on ollut runsaasti luonnostaan, on tärkeää. Väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää laajasti virtavesien suojelussa, kunnostusten suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa.

Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen tutkijan FM Jarno Turusen väitös aiheesta Responses of biodiversity and ecosystem functions to land use disturbances and restoration in boreal stream ecosystems tarkastetaan perjantaina 9.2. klo 12.00 Oulun yliopistossa.

Lisätietoja

Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 582, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi