Voiko luonnon hyvinvointivaikutuksia itse mitata? Kokeilussa Moodmetric-älysormus

Stressi ja kuormittuminen ovat sisäisiä tuntemuksia, joita ei välttämättä itsekään aina tunnista. Ihminen sopeutuu helposti vallitseviin olosuhteisiin, ja saattaa ajatella normaalina olotilana nekin hetket, jolloin verenpaineet, sydämen syke ja lihasten jännitys ovat kohonneet.  

Luonnon rauhoittavat ja elvyttävät vaikutukset moni on kokenut omassa kehossaan ja mielessään, mutta monta kertaa kiireinen elämänrytmi kaikkine sähköisine härpäkkeineen vie mukanaan. Oma mieli kertaa viestiä tekemättömistä töistä, tai omasta riittämättömyydestä suhteessa siihen, mitä toivoisi ja odottaisi itse olevansa. 

Älysormus kertoo kehon reaktioista

Moodmetric-älysormuksen tulokset perustuvat ihon sähkönjohtavuuden muutoksiin. Tämä puolestaan kertoo autonomisen hermoston toiminnasta. Ympäristön ja olosuhteiden vaatiessa toimintakyvyn lisäämistä, aktivoituu sympaattinen hermosto, ja ihmisen kokiessa puolestaan rauhallisuuden ja turvallisuuden tunteita, ottaa parasympaattinen hermosto valta-aseman toimintojen ohjaukseen.

Kyky rauhoittumiseen ja läsnäoloon arjen tiimellyksen keskellä tuo monia etuja. Vuorovaikutus paranee, samoin kuin kyky asioiden harkintaan ja tietoisten valintojen tekemiseen. Riskit monien sairauksien esille puhkeamiseen vähenee.  

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta asteikolla 1-100. Laskenta perustuu tasapainon hakemiseen. Vuorokausikeskiarvon ollessa noin 50, palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen ja autonominen hermosto on tasapainossa. Jaksaminen on silloin normaalin kaltaista. Arvojen ollessa pitkään yli 50 tuntemukset omasta hyvinvoinnista ja tarmokkuudesta ovat heikompia. Hyvin matalat vuorokausikeskiarvot yhdistettynä erittäin negatiiviseen mielialaan voivat puolestaan olla viite masennuksesta.

Puun halaamisen vaikutukset?

Nuuksiossa Mennään metsään -kampanjan avajaistapahtumassa otettiin Moodmetric-sormus koekäyttöön, ja testattiin puunhalauksen vaikutuksia ihmisten stressitasoihin. Niinhän siinä kävi, että kaikilla koehenkilöillä stressitasot vähenivät puunhalauksen aikana, toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin.

Vaikka sormusta vaihdettiin käyttäjältä toiselle, tulos on silti selvä. Rauhallinen hetki puun tuoksuja ja kaarnan karkeutta tunnustellen tuotti kaikilla laskevia lukemia. Jopa Ylen suoraa lähetystä tekevä toimittaja, Jere Nurminen, pystyi puunhalauksen myötä laskemaan toiminnallista valmiustilaansa.

Toukokuussa Maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela otti sormuksen pidempiaikaiseen kokeiluun. Reilun viikon testauksen aikana stressitasot olivat matalampia metsässä ja luonnossa liikkuessa kuin esimerkiksi toimistossa ja autolla ajaessa. Myös maastotyöt metsässä näyttivät hyviä lukemia, vaikkakin muutaman kerran hirvittävässä kuumuudessa työnteko sai luvut nousemaan.

Jos kysymyksessä olisi varsinainen tutkimushanke, sormuksen käyttö pitäisi olla pitkäaikaisempaa, ja arvot pitäisi sopeuttaa kunkin henkilön normaalitasojen mukaan. Pienimuotoinen kokeilu jätti jälkeensä kasvavan tiedonhalun: mitäköhän pidempijaksoiset tutkimusjaksot voisivatkaan kertoa ihmisen tarpeesta luontosuhteen ylläpitämiseen ja oman hyvinvoinnin vaalimiseen.

Lisätiedot:

Tutkija, Luonnonvarakeskus, Anja Yli-Viikari, anja.yli-viikari(at)luke.fi, p. 02 9532 6662
Moodmetric, Henna Salonius, henna.salonius@moodmetric.com, p. +358-44-309 6997