Puiden verkosto - Bongaa puulajeja puunhalausviikon aikana!

Teksti: tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus. Kuvitus: Mirva Liimatta

Perehdy puiden tuntomerkkeihin 

• LuontoPortti: Puiden ja pensaiden tunnistustyökalu
• Suomen Metsäyhdistyksen ilmaiseksi ladattava puulajiopas yleisimmistä kotimaisista puulajeista
• Arboretum Mustilan sivuilla esitellään myös ulkomaisia, Suomessa menestyviä puulajeja
• Puulajipuiston sivuilla esitellään yli 200 puu- ja pensaslajia 

Aloita tavallisimmista luontaisista puulajeista

• Metsävaahtera (Acer platanoides) 
• Kuusi (Picea abies) 
• Mänty (Pinus sylvestris) 
• Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) 
• Raudus- ja hieskoivu (Betula pendula ja Betula pubescens) 
• Haapa (Populus tremula) 
• Terva- ja harmaaleppä (Alnus glutinosa ja Alnus incana) 
• Metsätammi (Quercus robur) 
• Raita (Salix caprea) 
• Tuomi (Prunus padus) 
• Kataja (Juniperus communis) 
• Lehtosaarni (Fraxinus excelsior) 

Ota kaikki aistit käyttöösi ja kiinnitä huomiota 

• Puun latvus: Puun latvuksesta ja olemuksesta voi tunnistaa puulajin kaukaakin. Onko latvus suippeneva, pyöreä tai ennemmin tasapaksu? Kasvavatko oksat rungosta yläviistoon, alaviistoon vai vaakatasoon? Roikkuvatko oksien kärjet? 
• Lehdet ja neulaset: Minkä muotoinen lehti on? Onko lehden reunassa sahalaitaa? Minkä värinen lehti on ylä- ja alapinnaltaan? Onko lehti sileä vai onko sen ylä- tai alapinnalla karvoja? Onko neulanen pyöreä vai litteä? Onko neulasen kärki terävä? Mille lehdet tuoksuvat? Havisevatko lehdet tuulessa? 
• Puun runko: Minkävärinen runko on? Onko kuoressa pysty- tai vaakasuuntaisia juovia? Katso vanhan puun tyveä, jonka kaarna on usein erilaista kuin nuoren puun tai oksien kuori. Onko kaarnassa harjuja tai kilpiä? 
• Kukat, hedelmät, kävyt, siemenet: Hyvä tuntomerkki erottaa esim. kuuset ja pihdat toisistaan ovat kävyt, jotka pihdoilla kasvavat oksan päällä pystyssä, kun taas kuusilla ne roikkuvat oksasta alaspäin. 

Tunnista pihojen ja puistojen istutetut puut

Pihoilla ja puistoissa tapaat paljon istutettuja puita, joista monet lajit ovat meille tuotuja, mutta niitä on jo pitkään kasvatettu täällä. Tavallisimpia ovat esimerkiksi: 

• Metsälehmus (Tilia cordata) kuuluu luontaiseen lajistoomme, ja viheralueilla ja katupuuna tapaa usein puistolehmuksia (Tilia x europaea) ja isolehtilehmuksia (Tilia platyphyllos). Lehmusten kukinta-aikaan puussa käy pörinä, ne tarjoavat pölyttäjille ravintoa. 
• Vuorijalava (Ulmus glabra) on yleinen kaupunkipuu. Kynäjalava (Ulmus laevis) kuuluu luontaiseen lajistoomme ja sitä voi tavata lehdoissa Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Jalavat tarjoavat elinympäristön monipuoliselle jäkälälajistolle. 
• Pihdat (Abies-lajit), joita on kutsuttu myös jalokuusiksi, ovat tunnistettavissa litteistä, melko pehmeistä neulasistaan, oksien päällä pystyssä kasvavista kävyistä ja useimmiten sileästä kaarnastaan. Siperianpihdalla (Abies sibirica) on erityisen kapea latvus. 
• Suomen- ja ruotsinpihlajan (Hedlundia hybrida ja Scandosorbus intermedia) tunnistaa pihlajille tyypillisistä kukista ja marjoista. Kotipihlajasta ne erottaa helposti lehdistä: kotipihlajalla lehdykät ovat erilliset, kun taas suomenpihlajalla erillisiä lehdyköitä on vain lehden tyviosassa ja ruotsinpihlajalla koko lehti on yleensä yhtenäinen. 
• Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) kasvaa meillä luontaisesti. Sitä ja euroopanlehtikuusta (Larix decidua) on jo pitkään istutettu puistoihin. Lehtikuusi on keväällä kauniin heleänvihreä ja syksyllä keltainen syysväri ennen neulasten varisemista on loistava. 

Kirjallisuutta: 

Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. ja Hämet-Ahti, L. (toim.) 2021: Suomen puu- ja pensaskasvio. 3., täysin uudistettu painos. 552 s. Dendrologian Seura –Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki.

Väre, H. ja Kiuru, H. 2006. Suomen puut ja pensaat. Karisto Oy, Hämeenlinna. 249 s