Isot puut maisemassa
Kookkaat puut ovat usein iäkkäitä, saaneet kasvaa paikoillaan rauhassa kymmeniä, jopa satoja vuosia. Niille muodostuu erilaisia merkityksiä ja rooleja paikallisessa maisemassa, niihin usein myös kiinnityään. Vanhoihin kookkaisiin puihin liittyy myös paikallisia tarinoita.
Teksti: Leena Lahdenvesi-Korhonen
Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen, Martina Motzbäuchel ja Susanna Winqvist
Kuvitus: Ilmari Hakala / Sopiva Design
Suomalaisen maiseman suurimmat puut
Suomessa esiintyy noin 30 puulajia. Niistä korkeimmat puut ovat yleensä havupuita ja kasvavat luonnonsuojelualueilla ja tutkimusmetsissä. Kaikista korkeimmat ovat mm. europanlehtikuusia, metsämäntyjä, siperianpihtoja ja douglaskuusia ja saattavat kasvaa yli 40 metrisiksi. Suomen paksuimmat puut löytyvät usein kaupunkien puistoista ja pihoilta. Ne ovat tammia, metsälehmuksia ja saarnia, mutta myös raidat ja tervalepät voivat kasvaa ympärysmitaltaan hyvin kookkaiksi.
Isojen puiden monta roolia
Suurilla puilla on maisemassa monta roolia. Niillä voidaan korostaa tai peittää maiseman piirteitä. Ne voivat toimia maiseman maamerkkeinä, suoja- tai kohtaamispaikkoina.
Ikivihreät havupuut toimivat samassa roolissa vuodenajasta riippumatta, lehtipuiden rooli maisemassa vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kasvukaudella suurien lehtipuiden merkitys maisemassa korostuu ja talvisin lehtien varistua niiden merkitys vähenee. Rakennettu ympäristö kaipaa tasapainoista vihreyttä ympärilleen ja puilla sitä on helppo tuottaa. Mitä suurempia alueen rakennukset ja rakenteet ovat sitä suurempia puita ne myös yleensä kaipaavat ympärilleen.
Maisemallisesti arvokkaan puun voi myös suojella
Maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita puita merkitään usein kaavoihin. Mutta yksitäisen puun voi myös rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi. Päätöksen tekee kunta alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Luonnonmuistomerkiksi voi rauhoittaa puun, puuryhmän, siirtolohkareen tai muun niitä vastaavan luonnonmuodostuman, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu puu myös merkitään maastoon niin että se on selvästi havaittavissa.
Yksittäisen maisemallisesti arvokkaan puun voi suojella myös luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun perusteella. Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvat avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai enintään viiden puun puuryhmät, jotka ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 60 cm sekä muiden puiden vähintään 40 cm.
