Tunnistatko puissa kasvavat jäkälät ja sammalet?
Puiden rungoilla ja oksilla kasvaa monia jäkäliä ja sammaleita. Olet ehkä huomannut, että joillakin alueilla jäkäliä ja sammaleita esiintyy puissa enemmän kuin muilla alueilla, mutta mistä tämä voisi johtua? Tunnistatko yleisimmät puilla kasvavat jäkälät ja sammalet?
Teksti: Johanna Lindholm. Kuvitus Ilmari Hakala / Sopiva Design.
Jäkälät koostuvat sienestä ja levästä, jotka elävät symbioosissa toistensa kanssa. Jäkälien sieniosa antaa jäkälälle ulkomuodon, kiinnittää jäkälän sen kasvualustaan ja kerää vettä ja ravinteita kasvualustan pinnalta. Leväosa taas tuottaa energiaa ja sokeria yhteyttämällä. Jäkälät, joiden leväosuus on syanobakteeri, voi myös kerätä typpeä suoraan ilmasta ja hyödyntää sitä mm. kasvuunsa. Maailmassa esiintyy noin 20 000 jäkälälajia, joista noin 1 500 esiintyy Suomessa.
Jäkälät ovat lähtökohtaisesti hyvin hidaskasvuisia ja suurin osa jäkälistä on erittäin herkkiä ilmansaasteille. Tästä johtuen jäkälät toimivat hyvinä indikaattoreina alueen ilmanlaadusta. Jos puiden rungoilla ei esiinny jäkäliä tai sammaleita tämä voi olla merkki alueen huonosta ilmanlaadusta. Riippunaava on erityisen herkkä ilmansaasteille, ja sitä esiintyy pääosin vanhoissa kuusimetsissä, missä ilmanlaatu on puhdasta.
Sammalet taas ovat ryhmä vihreitä maakasveja, jotka levittäytyvät siittiöpesäkkeistä siittiöiden avulla. Sammaleilla ei ole juuria, eikä suurimmalla osalla ole myöskään johtojänteitä, millä kuljettaa vettä ja ravintoaineita. Sen sijaan sammalet keräävät tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa kautta.
Sammalet ovat laaja ryhmä kasveja, jotka jaetaan kolmeen eri ryhmään kehityslinjansa perusteella. Nämä kolme kehityslinjaa ovat maksasammalet, lehtisammalet ja sarvisammalet. Näistä kolmesta ryhmästä Suomessa esiintyy erityisesti maksa- ja lehtisammaleita.
Maailman 10 000 maksasammallajista Suomessa esiintyy 650 lajia. Maailman 800 lehtisammallajista Suomessa esiintyy 200 lajia.
Suurin ero sammaleiden ja jäkälien välillä on se, että sammaleilla on pääosin selkeä varsi ja lehdet, kuin taas jäkälät kasvavat hyvin tiivisti alustaansa painautuen tai pensasmaisesti ja niiltä puuttuu lehdet kokonaan.
Yleisiä jäkälälajeja, jotka kasvavat puissa:
- Sormipaisukarve – Hypogymnia physodes
- Valkohankajäkälä – Evernia prunastri
- Haavankeltajäkälä – Xanthoria parietina
- Haavanläiskäjäkälä – Phlyctis argena
- Harmaaröyhelö – Platismatia glauca
- Keltaröyhelö – Vulpicida pinastri
- Harmaaluppo – Bryoria capillaris
- Riippunaava – Usnea dasopoga
Toimintavinkki:
- Hyödynnä jäkäläkorttia ja tutustu jäkäliin eri toimintojen kautta: Puiden jäkälät - LYKE-verkosto (luontokoulut.fi)