Toimintamallin tausta
Viheralueiden ja vehreän ympäristön merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on tunnustettu jo pitkään. Vihreän infrastruktuurin ja ekosysteemipalvelujen käsitteet ovat erityisesti viime vuosina tuoneet esille ympäristöön liittyvien prosessien turvaamisen sekä luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisen merkityksen ja tärkeyden.
Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn pitkällä aikavälillä [1].
Kestävän kehityksen mukainen toiminta on haaste, johon kaikkien toimijoiden myös viheralalla on sitouduttava. Viheralaan liittyy monia kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisen tason haasteita. Niitä ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, eliöiden elinympäristöjen häviäminen, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Haasteet edellyttävät monimutkaisuudessaan eri osaamisalojen yhdistämistä ja yhteistyötä. Sopeuttamalla toimintaa kestävän kehityksen mukaiseksi voidaan muutoksia hidastaa ja jopa paikallisesti estää.
Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia [2].
Kestävän kehityksen näkökulmista ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Puutumme rakentamisessa luonnonprosesseihin: veden kiertokulkuun, maaperään, kasvillisuusalueisiin eli ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisiin tekijöihin. Tavoitteena onkin pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Tämä edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista kaikessa toiminnassa.
Toimintamallin raportti avautuu tästä (pdf).
[1] Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys? 5/2017 http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys
[2]Sustainable Sites V2 Raiting System for Sustainable Land Design and Development, 2014.