Kasvintuhoojat

Mäntyankeroinen

Mäntyankeroinen on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja. Se on mikroskooppisen pieni sukkulamato, joka elää havupuissa. Mäntyankeroinen on aiheuttanut pahoja tuhoja Pohjois-Amerikan ja Aasian havumetsissä, ja se voisi elää männyissä myös Suomessa.

Mäntyankeroinen on kestotoukkana vektorijäärän ilmaputkistossa. (Mikroskooppikuva). Kuva Jyrki Tomminen

Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)

Mäntyankeroinen on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja. Se on mikroskooppisen pieni sukkulamato, joka elää havupuissa. Mäntyankeroinen on aiheuttanut pahoja tuhoja Pohjois-Amerikan ja Aasian havumetsissä, ja se voisi elää männyissä myös Suomessa.

Metsätalouden kannalta on erittäin tärkeää estää mäntyankeroisen leviäminen maahamme. Mäntyankeroisen leviämisen estämiseksi maahan tuotavalle havupuutavaralle ja puiselle pakkausmateriaalille on asetettu tuontirajoituksia. Tästä huolimatta mäntyankeroista tavataan vuosittain maahantuotavassa puisessa pakkausmateriaalissa.

Ilmoitusvelvollisuus

Jos epäilet löytäneesi mäntyankeroisen, ota yhteyttä Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Lähde: Ruokavirasto

Kuvia

Ankeroisten määrittäminen on erittäin vaikeata ja onnistuu vain muutamalta asiaan vihkiytyneeltä. Kuvassa mäntyankeroiskoiras Portugalista. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroinen on kestotoukkana vektorijäärän ilmaputkistossa. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroisen naaraan takapää on pyöreä. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroisen koiraan takapäässä on tyypillinen koukku. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroisten tappama mänty. Kuva: courtesy EPPO

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroinen on ollut erityisen tuhoisa alueilla, joiden männyt eivät ole ehtineet kehittyä vastustuskykyisiksi. Kuva Japanista, missä japaninmustamänty (kuvassa) ja japaninpunamänty ovat alttiita ankeroisen tuhoille. Kuva: courtesy Kyushu Research Center, Forestry and Forest Products Research Institute, Japan

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroinen aiheuttaa Japanin mäntymetsissä miljoonien kuutiometrien tuhot vuosittain. Kuva: courtesy Kyushu Research Center, Forestry and Forest Products Research Institute, Japan

mäntyankeroinen (JPG)

Kotoinen mäntymme (Pinus sylvestris) on altis mäntyankeroisen tuhoille. Kuvassa ankeroisen tappama mänty Missourissa, Yhdysvalloissa. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Ankeroisen tappamia mäntyjä Missourissa, Yhdysvalloissa, jossa paikalliset mäntylajit kestävät ankeroista melko hyvin. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Suutari on musta 18-24 mm pitkä sarvijäärä. Se olisi todennäköisin mäntyankeroisen vektori Suomessa muitten Monochamus -lajien ohella. Ankeroiset leviävät puusta toiseen, kun saastuneessa puussa kehittynyt suutari lentää elävälle puulle syömään kuorta. Tällöin suutarin ilmaputkissa piileskelevät kestotoukat siirtyvät puuhun reijistä, jotka suutari on nakerrellut kuoreen tai neulasiin. Kuva: Antti Pouttu (15.10.1990) / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Mäntyankeroisen vektoreina ovat pääasiassa Monochamus-suvun jäärät. Kuvassa amerikkalainen M. carolinensis -jäärä. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

mäntyankeroinen (JPG)

Kasvintuhoojat

Mäntyankeroinen

Ilmoitusvelvollisuus

Kuvia

Ankeroisten määrittäminen on erittäin vaikeata ja onnistuu vain muutamalta asiaan vihkiytyneeltä. Kuvassa mäntyankeroiskoiras Portugalista. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroinen on kestotoukkana vektorijäärän ilmaputkistossa. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroisen naaraan takapää on pyöreä. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroisen koiraan takapäässä on tyypillinen koukku. (Mikroskooppikuva). Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroisten tappama mänty. Kuva: courtesy EPPO

Mäntyankeroinen aiheuttaa Japanin mäntymetsissä miljoonien kuutiometrien tuhot vuosittain. Kuva: courtesy Kyushu Research Center, Forestry and Forest Products Research Institute, Japan

Kotoinen mäntymme (Pinus sylvestris) on altis mäntyankeroisen tuhoille. Kuvassa ankeroisen tappama mänty Missourissa, Yhdysvalloissa. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Ankeroisen tappamia mäntyjä Missourissa, Yhdysvalloissa, jossa paikalliset mäntylajit kestävät ankeroista melko hyvin. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroisen vektoreina ovat pääasiassa Monochamus-suvun jäärät. Kuvassa amerikkalainen M. carolinensis -jäärä. Kuva: Jyrki Tomminen / Luke (Metla)

Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus). L.D. Dwinell, USDA Forest Service, Bugwood.org [CC BY 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/3.0)]