Esimerkkejä viherrakenteen suunnittelusta eri mittakaavatasoilla

  1. Maakuntakaavoitus
  2. Yleiskaavoitus
  3. Asemakaavoitus
  4. Yleissuunnittelu
  5. Tontti- ja kohdekohtainen suunnittelu, tilasuunnittelu
  6. Suunnitelmien toteutus, alueiden ylläpito ja seuranta

Maakunnallista ja tarkempaa suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Viherrakenteeseen liittyvät niistä muun muassa seuraavat:  

4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

  • Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
  • Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
  • Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
  • Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.
  • Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa.

4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

  • Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
  • Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.
  • Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
  • Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
  • Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

4.6 Helsingin seudun erityiskysymykset

  • Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

 

1. Maakuntakaavoitus

Maakuntakaavatason ohjausvälineitä: Maakuntakaava, maakunnalliset ja seudulliset ohjelmat ja strategiat, rakennemallit.

 

2. Yleiskaavoitus

Yleiskaavatason ohjausvälineitä: yleiskaava, kuntien yhteinen yleiskaava, kunnan ohjelmat ja strategiat, hulevesisuunnitelma, rakennusjärjestys ja määräykset, esim. hulevesimääräykset. Ohjelmia ja strategioita ovat mm. viheraluestrategiat kaavoituksessa (esim. Helsingin yleiskaavoituksen viheraluestrategia), viheralueiden hoidon strategiat (esim. Turun viheralueohjelma), aluekohtaiset ohjelmat (esim. asuinalueiden kehittämisohjelmat), hulevesiohjelmat, terveyden edistämisen ohjelmat, palveluohjelmat (esim. Jyväskylän viherpalveluohjelma).

 

3. Asemakaavoitus

 

4. Yleissuunnittelu

Asemakaavoituksen yhteydessä tai jälkeen tehtävät yleispiirteiset katu- ja viheralueita koskevat suunnitelmat. Näitä kutsutaan eri kunnissa mm. yleissuunnitelmiksi, lähiympäristösuunnitelmiksi, katu- ja viheraluesuunnitelmiksi ja aluesuunnitelmiksi.

 

5. Tontti- ja kohdekohtainen suunnittelu, tilasuunnittelu

 

6. Suunnitelmien toteutus, alueiden ylläpito ja seuranta

Vapaaehtoiset alueiden hoitajina

» Takaisin Virtaa viherrakenteesta -tietopankin etusivulle