Esimerkkejä viherrakenteen suunnittelusta eri mittakaavatasoilla
- Maakuntakaavoitus
- Yleiskaavoitus
- Asemakaavoitus
- Yleissuunnittelu
- Tontti- ja kohdekohtainen suunnittelu, tilasuunnittelu
- Suunnitelmien toteutus, alueiden ylläpito ja seuranta
Maakunnallista ja tarkempaa suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Viherrakenteeseen liittyvät niistä muun muassa seuraavat:
4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
- Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
- Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
- Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.
- Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa.
4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
- Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
- Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.
- Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
- Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
4.6 Helsingin seudun erityiskysymykset
- Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.
1. Maakuntakaavoitus
Maakuntakaavatason ohjausvälineitä: Maakuntakaava, maakunnalliset ja seudulliset ohjelmat ja strategiat, rakennemallit.
- Oulun seudun virkistys- ja vapaa-alueiden suunnitelma VIVA
- Suunnitelma seudullisesta virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkostosta ja toteutussuunnitelma, jossa on priorisoitu verkoston kärkikohteet ja kärkikohteita tukevat kohteet.
- Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Uudellamaalla
- Esimerkki valtakunnallinen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamisesta: tavoitteen mukaan hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamakäyttöön ilman erityisiä perusteita. Ks. myös infokortti
- Turun seudun hulevesisuunnitelma
- Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
- Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan pohjaksi tehty selvitys viherrakenteen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Raportti sisältää taustoituksen ekosysteemipalveluista, Uudenmaan alueen analyysien tulokset sekä virkistysalueiden luokittelun ja maakunnallisuuden kriteerit.
2. Yleiskaavoitus
Yleiskaavatason ohjausvälineitä: yleiskaava, kuntien yhteinen yleiskaava, kunnan ohjelmat ja strategiat, hulevesisuunnitelma, rakennusjärjestys ja määräykset, esim. hulevesimääräykset. Ohjelmia ja strategioita ovat mm. viheraluestrategiat kaavoituksessa (esim. Helsingin yleiskaavoituksen viheraluestrategia), viheralueiden hoidon strategiat, aluekohtaiset ohjelmat (esim. asuinalueiden kehittämisohjelmat), hulevesiohjelmat, terveyden edistämisen ohjelmat, palveluohjelmat (esim. Jyväskylän viherpalveluohjelma, KymppiV).
- London Infrastructure Plan 2015
- Esimerkki viherrakenteen suunnittelusta osana kaupungin infrastruktuurien kokonaisuutta.
- All London Green Grid
- Viherrakennesuunnitelma, joka sisältää aluekohtaiset kehittämisohjelmat sekä suunnitteluohjeet.
- Birmingham Green Living Spaces
- Viherrakennestrategia, jossa mm. Iso-Britannian ensimmäinen kaupunkitason tarkastelu ekosysteemipalveluista. Birminghamin malli terveyden, luonnon ja talouden linkittämisestä sisältää viherrakenteen investointien kohdentamista auttavat “luontoterveyden parantamisvyöhykkeet“ (Natural Health Improvement Zones).
- Barcelona green infrastructure and biodiversity plan 2020
- Suunnitelma on saanut Barcelonassa käytännön toimijoilta hyvää palautetta mm. tavoitteellisuudesta ja havainnollisesta esitystavasta.
- Kööpenhaminan Climate Adaption Plan
- Ekosysteemipalveluja ja kaupunkien viherrakennetta tukevien viher- ja maisemamerkintöjen kehittäminen kaavoituksessa (pro gradu, Jenny Hölttä)
- Metsämaa kaavoituksessa
- Jyväskylän viherpolitiikka
- Mm. kärkihankkeet ja jatkuvat toimenpiteet, alueelliset viherseminaarit, toteutumista seuraava kaupungin viherryhmä.
- Jyväskylän viherpalveluohjelma (KymppiV)
- Jyväskylän ekologinen viherverkko
- Jyväskylän virkistysreittiselvitys
- Jyväskylän lähiliikuntaohjelma
- Lamminrahkan osayleiskaava
- Rakentamattomaan metsämaastoon sijoittuva kaava, tiivistä rakentamista alueen maisemarakenteen ehdoilla. Viherrakenne suunniteltu mm. virkistyksen, liito-oravien ja hulevesien hallinnan kannalta.Kaavoituksen rinnalla ja pohjaksi on laadittu useita hulevesiä, viheralueita ym teemoja koskevia viitesuunnitelmia, kuten Lamminrahkan eteläosan yleissuunnitelma. Hulevesien hallinnan tarve korostuu, koska valtaosa rakennettavien alueiden hulevesistä johtuu läheiselle luonnonsuojelualueelle.
- Sibbesborg
- Uuden kaupunkialueen kehittämisessä on tarkasteltu viherrakennetta monelta kannalta. Mm. suunnittelukilpailu, kehityskuva, hulevesien hallintakonsepti, vuorovaikutuksessa kulttuurisen suunnittelun menetelmiä ja suunnitteluviikko. Sibbesborgin viheraluesuunnitelma.
- Helsingin yleiskaavoituksen viheraluestrategia VISTRA: Vihreä ja merellinen Helsinki 2050
- Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto
- Helsingin kestävä viherrakenne
- Viheralueiden ekologinen luokittelu
- Joensuun maisemakuvaselvitys
- Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys
- Turun viherverkkosuunnitelma
- Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus – VILMO-suunnitelma
- Lohjan taajamaosayleiskaavan pintavesiselvitys
- Helsingin luonnonhoidon linjaus
- Vancouverin Urban agriculture policy for parks
- Kaupunginosapuistojen kehittäminen esikaupunkien renessanssialueilla
- Östersundomin kaupunkiekologinen ohjelma
- Östersundomin osayleiskaavatasoinen maisemasuunnitelma
3. Asemakaavoitus
- Kööpenhaminan Climate Resilient Neighbourhood
- Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa
- Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa
- Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa
- Kuninkaantammi ja Honkasuo – Iloisesti ilmastoviisasta
- Ks. myös alueen suunnittelun esittely ja kuvaus Kuninkaantammen mallipihakorttelin suunnittelusta viherkertoimen avulla.
- Suomenlinnan suurmaisema Nykyinen ja tuleva maankäyttö
- Vantaan Martinlaakson (asemakaavoitusta ohjaava) kehityskuva
- Esikaupunkikeskustan kehittäminen Bethesdassa Yhdysvaltojen Marylandissa
4. Yleissuunnittelu
Asemakaavoituksen yhteydessä tai jälkeen tehtävät yleispiirteiset katu- ja viheralueita koskevat suunnitelmat. Näitä kutsutaan eri kunnissa mm. yleissuunnitelmiksi, lähiympäristösuunnitelmiksi, katu- ja viheraluesuunnitelmiksi ja aluesuunnitelmiksi.
- Yleissuunnittelu Lahden Karistossa
- Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan suunnittelu kaavoituksen pohjaksi.
- Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana - kohteena Lahden Mukkula -diplomityö
- Karhusaaren kaavarunkoalueen vesihuolto- ja hulevesiselvitys
- Helsingin aluesuunnitelmat
- Virkistysalueen ja hulevesien hallinnan yhdistäminen Rotterdamissa
- Hulevesien hallinta Malmön Augustenborgissa
5. Tontti- ja kohdekohtainen suunnittelu, tilasuunnittelu
- Jyväskylän asuntomessujen rakennustapaohjeet
- Kannustaminen viherrakentamiseen nopeutetun lupaprosessin avulla Chicagossa
- Mahdollisuuksien piha - Kerrostalopihojen suunnittelukilpailu
- Helsingin Runar Schildtin puiston yleissuunnitelma
- Esimerkkejä Lasten Maailman artikkelissa syötävistä puistoista
- Puistojen suunnittelua Berliinissä - Tempelhofer Feld ja Am Gleisdreieck
- Tempelhofia on kuvattu myös esimerkkinä mahdollisuuksista tilojen väliaikaiskäytössä. Ks. toisaalta esim. Toronton June Callwood Park, jonka on katsottu hukanneen suunnittelussa mahdollisuuksia käyttäjien näkemysten huomioon ottamisessa.
- Mid Main Park Vancouverissa
- Pidetty onnistuneena mm. paikallishistorian, hulevesien hallinnan ja houkuttavuuden huomioon ottamisessa
- Greenwood Theatren taskupuisto Lontoossa
- Esimerkki Lontoon taskupuisto-ohjelman (Pocket Parks Programme) kohteesta
- Viheryhteydet ihmisten kulkureitteinä – pohjoisamerikkalaisia esimerkkejä
- Lowline – maanalainen puisto New Yorkissa
- Seinäpuutarhoja
- Maailman suurin kattopuutarha Chicagossa (tarkistettu 2015)
- Liikenteen päästöjä puhdistava leväseinä Genevessä
6. Suunnitelmien toteutus, alueiden ylläpito ja seuranta
- Jyväskylän Tourujoen kärkihanke
- Ympäristöministeriön rahoittamassa hallituksen kärkihankkeessa suunniteltiin ja osin toteutettiin useita luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvia kohteita. Hankkeen loppuraportti valmistunut 2018.
- Jyväskylän Green Street -pilotti
- Green Street pilotin ensimmäinen osuus valmistuu vuonna 2019.
- Helsingin Haaganpuron kunnostus
- Rakennettujen kosteikkojen veden laadun seuranta Nummelassa
- Kaupunkiympäristön hoidon ja kehittämisen voimavarojen koordinointi Yhdysvalloissa
- Stewardship Map auttaa vapaaehtoisia ja työn puolesta toimivia hoitajia ja kehittäjiä jakamaan tietoa ja koordinoimaan toimintaansa.
Vapaaehtoiset alueiden hoitajina
- Esim. puistokummit Helsingissä, vieraslajikummit Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Ympäristöluotsit Jyväskylässä auttavat esim. liikuntaesteisiä tai vanhuksia liikkumaan lähiluonnossa, järjestävät tempauksia viheralueilla.