Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

MMM vahvisti hallintasuunnitelman kansallisesti haitallisille vieraslajeille

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vahvistanut hallintasuunnitelman kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluville haitallisille vieraslajeille. EU:n vieraslajiluetteloon kuuluville haitallisille lajeille on jo aiemmin vahvistettu omat hallintasuunnitelmat. Suunnitelmat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa kerrotaan siitä, missä, miten ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä siitä, mitä viranomaisia ja yhteistyötahoja torjunnassa tarvitaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Hallintasuunnitelmien tavoitteena on ohjata haitallisten vieraslajien torjuntaa sinne, missä torjunnasta saadaan suurin hyöty. Tarkoituksena on, että viranomaiset ja muut toimijat hyödyntävät hallintasuunnitelmia suunnitellessaan vastuulleen kuuluvia vieraslajien torjuntatoimia. Näin toimenpiteet ja niiden vaatimat voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti.

Kuntia ja muita maanomistajia kannustetaan samalla tiedostamaan oma vastuunsa haitallisten vieraslajien torjunnasta. Myös kansalaisten toivotaan osallistuvan vieraslajien torjuntaan ja ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajiportaaliin.

”Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Leviämisen pysäyttämiseksi tarvitaan suunnitelmallisia toimia laajassa yhteistyössä. Myös kansalaisten rooli esimerkiksi kurtturuusun hävittämisessä omilta pihoilta ja puutarhoista tai metsästäjien harjoittama vieraspetopyynti arvokkailla lintukosteikoilla on keskeistä”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Uusin, kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKEn selvitykseen kansalliseen luetteloon kuuluvien vieraslajien riskeistä, levinneisyydestä, leviämisväylistä ja kustannus-hyötysuhteesta lajien torjunnassa. Hallintatoimet esitetään suunnitelmassa eri lajien osalta tärkeysjärjestyksessä, ja toimenpiteitä koordinoi ja seuraa Luke.

Esimerkkejä suunnitelman mukaisista torjuntatoimista

Esimerkiksi laajalle levinneitä kurtturuusua ja komealupiinia tulee suunnitelman mukaan torjua ensisijaisesti hävittämällä lajit kiireellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta ja niiden läheisyydestä. Kurtturuusujen osalta tällaisia alueita on etenkin saaristossa ja rannikolla. Komealupiinin torjunta kannattaa suunnitelman mukaan keskittää luonnonsuojelualueille, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien läheisyyteen sekä tieympäristössä arvokkaille piennarniityille, joilla on monipuolinen niittylajisto.

Laajalle levinneen kanadanvesiruton ensisijainen hallintakeino on lajin leviämisen estäminen. Vähälukuisempien vieraslajikasvien, kuten hamppuvillakon, lännenpalsamin ja alaskanlupiinin, laaja-alainen torjunta on sen sijaan tässä vaiheessa vielä mahdollista ja kustannustehokastakin, joten niiden esiintymät suositellaan hävitettäviksi kokonaan.

Minkin torjumiseksi suositellaan poistopyyntiä erityisesti linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla ja saaristossa sekä uhanalaisten ja taantuneiden lintujen pesimäalueilla. Minkkiä pyydetään myös taimenpuroilla. Espanjansiruetana leviää puolestaan helposti esimerkiksi kasvintaimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana, joten sen torjunnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota näihin lajille tyypillisiin leviämisväyliin.

Kaikkien kansallisesti haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Poikkeuksena on vain laajalle levinnyt kurtturuusu, jonka hävittämiseen maanomistajan omistamalta maalta on aikaa 1.6.2022 saakka.

Haitallisten vieraslajien hallintaan tarjolla avustuksia

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa hallintasuunnitelmien toteutusta uudella avustusmuodolla, joka koskee sekä kansallisten että EU:n määrittämien haitallisten vieraslajien torjuntaa ja siihen liittyvää neuvontaa sekä torjuntatoimien jälkiseurannan toteuttamista.

Lokakuun puolivälissä ensimmäistä kertaa avatun avustushaun tavoitteena on vahvistaa kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä edistää toimenpiteitä, joilla hävitetään lajien esiintymiä ja estetään niiden leviämistä.

Avustukset on tarkoitettu erityisesti isoimpien ja vaikuttavuudeltaan mahdollisimman laajojen hankekokonaisuuksien rahoittamiseen. Avustuksia ei siksi myönnetä yksityishenkilöille tai yksittäisille toimijoille kuten asunto-osakeyhtiöille. Hakijana ei voi olla myöskään yritys. Kainuun ELY-keskukselle toimitettavia avustushakemuksia voi tehdä 30.11.2020 asti.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Suomessa ja EU:ssa on omat luettelot haitallisista eläin- ja kasvilajeista, joita ei saa tuoda EU:n alueelle. Lajien päästäminen ympäristöön on kielletty, eikä lajeja saa myöskään kasvattaa, myydä eikä kuljettaa EU:n sisällä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti@mmm.fi

Liittyvät uutiset