Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Viherpäivillä ennätysosallistujajoukko Jyväskylässä

Tervetuloa kuuntelemaan valtakunnallisten Viherpäivien luentoja Jyväskylän Paviljonkiin 6.–7.2.2019. Viherympäristöliitto ry järjestää 2-päiväisen tapahtuman 40. kerran. Seminaarien lisäksi näyttelyhallissa on kautta aikain laajin puhtaasti viheralan ammattinäyttely, mukana on 113 näytteilleasettajaa.

Viherpäivät avaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka kertoo avauspuheenvuorossa muun muassa aloitteestaan eurooppalaisesta vihervuodesta. Ajatus eurooppalaisesta Vihervuodesta on Suomesta ja mallina on viisi kertaa järjestetty Vihervuosi. Teemavuoden puolesta on äänestetty EU parlamentin ympäristövaliokunnassa ENVI:ssä ja asia tulee parlamentin käsittelyyn lähiaikoina.

– Rakennetuilla viherympäristöillä on myös tärkeitä terveysvaikutuksia. Niihin kuuluvat puhtaampi ilmanlaatu, äänisaasteen vähentäminen sekä liikkumaan kannustaminen. Vihreä kaupunkiympäristö mahdollistaa luonnosta nauttimisen myös heille, joille luontoon pääseminen on vaikeampaa. Myöskään taloudellisia vaikutuksia ei saa unohtaa. Vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia, Sirpa Pietikäinen toteaa.

– Mielestäni Euroopan pitäisi viettää vihervuotta vuonna 2020 viheralan merkityksen nostamiseksi parempaan tietoisuuteen, Pietikäinen jatkaa.

Lajien katoaminen on tosiasia

Ekologian professori Janne Kotiaho kertoo Viherpäivien avajaisissa Viherpäivillä globaaleista ja suomalaisista elinympäristön haasteista.

– Ihmiskunnan olemassaolo on kiistämättömästi ehdollinen muiden lajien olemassaololle ja niiden tekemisille. Tästä huolimatta ihmiskunta ajaa muita lajeja ahdinkoon ottamalla niiden tarvitsemat elinympäristöt omaan käyttöönsä. On aika ymmärtää riippuvuutemme muista lajeista ja toimia niin, että emme tuhoa omia mahdollisuuksiamme elää tällä planeetalla. Toimeen on tartuttava nyt, professori Janne Kotiaho tiivistää sanomansa.

Lähitulevaisuuden puistojen ja eriluonteisten kaupunkitilojen sisällössä ja koettavuudessa tulee olemaan mukana digitalisaation ja paikkatietosovellusten edetessä myös lisättyä todellisuutta. On vielä vaikea sanoa, minkälaisia mahdollisuuksia se tulee avaamaan. Digitalisaatio on myös meille mahdollisuus tuoda asioitamme esiin diginatiivisukupolvelle heitä kiinnostavalla tavalla. Ennen kuin bittinikkarit virtuaalipuistoineen syrjäyttävät meidät viherammattilaiset tarpeettomina pitää muistaa istuttaa oikeita puita. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi paras hetki istuttaa puu olisi ollut kolmekymmentävuotta sitten. Toiseksi paras hetki on tulevana keväänä, puutarhaneuvos Risto Lehto muistuttaa Viherpäivien 40 vuotishistoriakatsauksessaan.

Kaupungeissa sikiää uudenlaista kansalaistoimintaa

– Kaupunkeihin on noussut uudenlaista kansalaistoimintaa, kun internet ja sosiaalinen media ovat mullistaneet ihmisten mahdollisuudet muuttaa maailmaa ympärillään. Aktiiviset kaupunkilaiset eivät tyydy toimimaan järjestöissä ja osallistumaan viranomaistoimintaan vaan tarttuvat suoraan toimeen. He tekevät itse yhdessä toistensa kanssa oman näköistään kaupunkiympäristöä ja -arkea, yliopistotutkija Pasi Mäenpää arvelee.

– Kansalaisille syntyy uudenlaisia toimijuuksia itseorganisoituvissa kommunikatiivisissa ja toiminnallisissa verkostoissa institutionaalisten organisaatioiden ulkopuolella. Olemme nimenneet tämän nousevan alueen yhteiskunnan neljänneksi sektoriksi.

– Jos kaupungit onnistuvat luomaan asetelman, jossa hallinto ja vertaisverkostot työskentelevät rinnakkain, ne voivat löytää neljänneltä sektorilta voimavaroja, jotka auttavat niitä ratkaisemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, yliopistotutkija Pasi Mäenpää toteaa.

Lisätiedot tapahtumasta: pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, puh. 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi

Voit varata luennoitsijoiden haastatteluajan Seppo Närhiltä.

Katso Viherpäivien ohjelma tästä.
Katso Viherpäivien oheisohjelma tästä
Katso Viherpäivien näytteilleasettajat tästä