Viherpäivillä: Veden kiertokulku näkyväksi hulevesien hallinnalla
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Varsinkin kaupunkien ydinkeskustoissa hetkelliset rankkasateet voivat aiheuttaa merkittäviä tulvia ja sitä myötä suuria aineellisia vahinkoja. Veden hallintaan on syytä varautua ennakoivasti ja laaja-alaisesti. Valtakunnallisilla Viherpäivillä Jyväskylässä viheralan ammattilaiset pohtivat keinoja hulevesien hallintaan.
Maisema-arkkitehti Elina Kataja muistutti, että ilmastonmuutokseen on pakko sopeutua kaupunkien viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnittelulla voidaan löytää uusia keinoja hallita sään ääri-ilmiöitä ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta, ekologista kestävyyttä ja ympäristön viihtyisyyttä.
– Hulevesien hallinnan suunnittelu lähtee yleiskaavoituksesta, tarkentuu asemakaavoituksessa ja konkretisoituu rakentamisessa. Suunnittelun tulee pohjautua valuma-alueisiin ja maankäytön muutosten analysointiin, Elina Kataja toteaa.
– Mitä tiiviimpi kaupunkirakenne on, sitä monimutkaisempia ovat hulevesirakenteet. Tarvitaan useita eri ratkaisutapoja ja ratkaisujen hajauttamista.
– Hulevesien hallinta lähtee hulevesien synnyn vähentämisestä. Läpäisevät pinnat, monipuolinen kasvillisuus ja veden luontaiset reitit tulee ottaa suunnittelun lähtökohdiksi. Samalla veden kiertoa tuodaan näkyviin kaupungissa mm. viivytysaltailla. Puhtaita hulevesiä imeytetään maaperään ja edelleen pohjavedeksi. Jos tämä ei onnistu kansirakenteiden, maaperä-, tai muiden olosuhteiden takia, vettä tulee viivyttää ennen niiden johdattamista hulevesiverkostoon tai vesistöön.
Ohjeistuksia puuttuu
Yksi keino viivyttää vesi tiiviissä kaupunkirakenteessa on rakentaa viherkansia ja viherkattoja. Ydinkeskustoissa kattojen osuus voi olla jopa 30 – 30 prosenttia pinnoitteista. Tämän takia on helppo ymmärtää, että viherkatoilla voidaan tehokkaasti viivyttää sadevesien valuntaa ja vähentää tulvariskejä.
Viherrakentaja Jouko Hannonen kertoi esityksessään keskieurooppalaisista määräyksistä, joissa säädellään, kuinka paljon tontilta voi sadevesiä kulkeutua viemäriverkostoon. Suomessa Jouko Hannosen mukaan ei ole hulevesien detaljisuunnittelulle vastaavia määrällisiä tai laadullisia tavoitteita.
Viherkatoilla ja kansipihoilla sadevesien hyötykäyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Katoilla käytetään erikoiskasvualustoja, joilla veden optimaalista viivytystä ja toisaalta läpäisykykyä säädellään.