Kuusi väitettä lähiluonnon monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden suhteesta

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun ekologi Ilkka Hanski ja allergologi Tari Haahtela julkaisivat biodiversiteettihypoteesia ehdottavan tieteellisen mielipidekirjoituksensa. Biodiversiteettihypoteesi ehdottaa, että monimuotoinen luonto mahdollistaa terveyttä edistävien luonnon mikrobien kohtaamisen, mikä ehkäisee immuunijärjestelmän haitallisia reaktioita ja siten estää tiettyjen immuunivälitteisten sairauksien kehittymisen.

Tämän luennon tarkoitus on tarjota kuulijoille päivitettyä tietoa lähiluonnon monimuotoisuuden merkityksestä ihmiskehon mikrobilajistolle ja terveydelle, keskittyen erityisesti lapsuusaikaan. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elävien organismien ja niiden muodostamien ekologisten kokonaisuuksien vaihtelua sisältäen lajien sisäisen, lajien välisen ja ekosysteemien monimuotoisuuden. Tämä luonnon vaihtelu luo perustan ihmisen hyvinvoinnille, sillä toimivat ekosysteemit ja tietyt avainlajit mahdollistavat esimerkiksi puhtaan veden, ravinteikkaan maaperän ja ravinnon saatavuuden sekä puhtaan ilman. Luonnon monimuotoisuus myös kontrolloi tiettyjen infektiosairauksien esiintymistä ja voi vähentää zoonoosien riskiä. Biodiversiteettihypoteesi keskittyy tarttumattomiin sairauksiin, joihin lukeutuvat monen arkeen kuuluvat elintasosairaudet. Näiden osalta on vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että lähiluonto tuottaa mittavia terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Luonto on kokonaisvaltainen terveydenedistäjä, sillä se tukee psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä. Sen sijaan lähiluonnon monimuotoisuuden, eli laji- tai elinympäristörikkauden, merkitys ihmisen terveydelle tunnetaan vielä heikosti. Suurin syy tähän lienee haaste mitata lähiluonnon laatutekijöitä, kuten lajirikkautta, tutkimuksellisesti merkityksellisissä mittakaavoissa. Viime vuosien aikana on kuitenkin tehty monipuolista tutkimusta biodiversiteettihypoteesin osalta sisältäen niin kokeellista kuin seurantatutkimustakin.

Luennolla luodaan yleiskuvaa nykyisestä käsityksestämme luonnon monimuotoisuuden, ihmiskehon mikrobien ja ihmisen terveyden yhteyksistä unohtamatta tutkimuksen tiedonaukkoja tai ristiriitaisuuksia. Aiheeseen perehdytään kuuden väittämän kautta, joiden tarkoitus on kytkeä biodiversiteettihypoteesin tutkimus myös muihin tieteen ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin.

Kuva: Antti Leskinen