Vanhoilla puilla on monia erityisi\u00e4 ominaisuuksia ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joita ei nuoremmilla saman puulajin yksil\u00f6ill\u00e4 ole. Vanhoilla puilla on suuri maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo, mutta ne ovat eritt\u00e4in arvokkaita my\u00f6s niille erikoistuneiden puiden seuralaislajien suojelun kannalta. Viheralueet ja kaupunkimets\u00e4t ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 vanhojen puiden keskittymi\u00e4, joilla on omat ekologiset erityispiirteens\u00e4 ja hoidon haasteensa.<\/p>\n\n\n\n
Vanhoissa puissa on monipuolinen valikoima puiden mikrohabitaatteja, kuten tikankoloja, laho-onkaloita, mahlavuotoja, sienten iti\u00f6emi\u00e4 sek\u00e4 kuolleita paksuja oksia ja haaroja, jotka ovat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 monille harvinaisille ja uhanalaisillekin eli\u00f6lajeille. Mikrohabitaattien kehittymist\u00e4 voidaan jouduttaa tekem\u00e4ll\u00e4 nuorempiin puuyksil\u00f6ihin keinotekoisesti vaurioita, jotka nopeuttavat vanhoille puille tyypillisten mikrohabitaattien kehittymist\u00e4. T\u00e4llaisia tekniikoita ovat mm. tikankolon alun tai linnunp\u00f6nt\u00f6n tekeminen puun runkoon moottorisahalla, erilaisten kuorivaurioiden aiheuttaminen puuhun sek\u00e4 oksien ja haarojen kaulaaminen tai katkaiseminen esimerkiksi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llaiset puiden vanhentamisen (veteranisation) tekniikat nopeuttavat puiden kehittymist\u00e4 soveltuviksi elinymp\u00e4rist\u00f6iksi osalle vanhoista puista riippuvaisista lajeista. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 silloin, kun vanhojen puiden jatkuvuus on uhattuna kuolleisuuden vuoksi, koska puiden ik\u00e4rakenteen aukon vuoksi l\u00e4hiaikoina ei ole varttumassa uusia vanhoja puita korvaamaan kuolevia. Puiden vanhentamisen tekniikoilla puiden ik\u00e4rakenteen aukkoa on ainakin osittain mahdollista kuroa umpeen.<\/p>\n\n\n\n