teksti: EEVA VÄNSKÄ
Lappeenrannassa alettiin valmistella kaupunkipuulinjausta keväällä 2021 tutkittuun tietoon pohjaten. Vuonna 2023 käyttöön otettu linjaus sisällyttää rakennetun ympäristön katu- ja puistopuut kaupunkisuunnittelun päätöksentekoon oikea-aikaisesti.
Alkujaan Lappeenrannasta kotoisin oleva Laura Ratilainen aloitti kaupunginpuutarhurin tehtävässään viisi vuotta sitten.
– Vuonna 2020 Tampereella oli juuri tehty kaupunkipuulinjaus, ja se toimi tavallaan sysäyksenä, että meidänkin pitäisi edetä asiassa rohkeasti.
Puut tuovat kaupunkiin erilaisia hyötyjä: taloudellisia, kaupunkikuvallisia, sosiaalisia, terveys-, ympäristö-, lumo-, kulttuuriperintö- ja ilmastohyötyjä. Kaiken pohjalla on tutkittu tieto puiden tuottamista ekosysteemipalveluista.
– Ryhdyimme edistämään linjauksen syntymistä yhdessä ympäristötoimen kanssa, ja saimme mukaan kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, maaomaisuuden hallinnan sekä kadut ja ympäristö –vastuualueen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Taustalla oli kestävä kaupunkistrategia ja kesytavoitteet.
YHTEINEN TAHTO
Yhteiset tavoitteet ja kaupunkipuulinjaus strategiatason työvälineenä nähtiin tärkeäksi kaupunkiorganisaatiossa.
– Halusimme, että puut ovat mukana kaavavalmistelun alkuvaiheesta lähtien, jotta ne saavat ansaitsemansa huomion. Työ lähti etenemään, kun saimme oikeat ihmiset mukaan organisaation eri osista.
Kaupunkipuulinjaus sai erillisrahoituksen Lappeenrannan kaupungin LPR2037-strategian kautta, sillä puut nähtiin osana pitkäkestoista kestävyysmuutosta.
Mukaan kutsuttiin Rambollin suunnittelupäällikkö Aino-Kaisa Nuotio. Hän muistelee, että puulinjauksen valmistelussa oli kaupunkiorganisaatiossa vahva yhteinen tahtotila puiden tilanteen parantamiseksi.
Kaupunkipuulinjauksen valmisteluun liittyi myös alkuvaiheen työpaja, jossa selkeytettiin työn suuntaviivat, tavoitteet ja toiveet laajemmassa ohjausryhmässä.
– Se oli varmasti yksi tärkeä sitouttamisen keino, jolla saatiin kaavoitus, rakennusvalvonta, omaisuuden hallinta ja kunnossapito alusta lähtien mukaan, Nuotio miettii.
Hän kävi valmisteluvaiheessa läpi suuren määrän ulkomaisia kaupunkipuuselvityksiä.
– Sen lisäksi Lappeenrannassa kysyttiin asukkailta, mitä mieltä he ovat puista ja niiden merkityksestä. Vastauksia tuli paljon ja samalla vahva tuki puiden hyvinvoinnin parantamiseksi.
PUUSTO RIKASTUNUT
Ehkä ensimmäinen asia, joka Lappeenrannasta tulee puiden osalta mieleen, ovat lehmukset.
– Olemme leimallisesti olleet lehmusten kaupunki. Taustalla vaikuttaa myös Laila Hirvisaaren kirjasarja, jossa esiintyy tunnistettavia paikkoja, kuten Rakuunamäen alue ja linnoitus, joissa on paljon lehmuksia, Laura Ratilainen kuvaa.
Aino-Kaisa Nuotio miettii, että toisaalta kaupungin puulajistossa on tapahtunut suuri muutos alle kymmenessä vuodessa.
– Lajisto on monipuolistunut, ja näkökulmana on vahvasti kestävän kehityksen muutostarpeet. Lajisto on rikasta uusissa kohteissa, ja samalla on osattu kunnioittaa peruspuustoa.
Nuotio puhuu myös puiden kerroksellisuudesta, siitä monimuotoisuudesta, jota rikas puulajisto tuo kaupunkiin.
– Erikorkuinen ja -näköinen puusto luo kerroksellisen latvusverkoston, mikä elävöittää kaupunkikuvaa ja tuo kestävyyttä.
Ratilainen sanoo, että lehmus ei hänen omalla kohdallaan ole ensimmäinen puuvaihtoehto, jota ajattelee, vaan se, millaisia puulajikokeiluja voisi tehdä, samaan tapaan kuin jo edellinen kaupunginpuutarhuri, Hannu Tolonen, teki.
Samaan aikaan paljon on muuttunut, ja toisaalta muutos voi vaikuttaa kaupunkiorganisaation sisältä katsoen hitaalta.
– Monesti sitä haluaisi, että asiat muuttuisivat nopeammin. Toisaalta kun katsoo taaksepäin, tajuaa, kuinka paljon on tapahtunut viime vuosien aikana, Ratilainen sanoo.
YHTEISTYÖ JA MITOITUS
Lappeenrannassakin näkyy maankäyttöpaineen vaikutus viherympäristöön.
– Siksi pyrimme olemaan niin monessa maankäytön projektissa mukana kuin voimme. Kaupunkipuulinjauksen jälkeen on tapahtunut pikkuhiljaa asennemuutosta, ja moni asia on mennyt eteenpäin. Esimerkiksi katualueilla puustoa huomioidaan jo paremmin, vaikka siellä tilat ovat usein ahtaat ja vaaditaan paljon yhteensovitusta.
Keväällä 2025 Lappeenrannan kaupungin kadut ja ympäristö –vastuualueen viherympäristötiimissä työskentelee neljä ihmistä, kun aiemmin henkilöitä oli vain kaksi, Ratilainen ja ympäristösuunnittelija Anne Veijovuori.
– Muutaman vuoden sisällä olemme saaneet tiimiin mukaan vihervalvoja Risto Hämäläisen ja arboristi Mikko Peltolan, mikä on helpottanut viherympäristön eteen tehtävää työtä, muun muassa rakennusaikainen valvonta on aiempaa helpompaa. Lisäksi olemme saaneet apuun konsultit, joiden avulla ympäristösuunnitteluun on panostettu ja kaupunkipuulinjaus on saatu yhteensovitettua infrasuunnittelun kanssa.
Aino-Kaisa Nuotio sanoo, että kaikki lähtee katupuiden mitoituksesta.
– Halusimme saada kaupunkipuulinjaukseen visuaaliset ohjekortit suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tueksi. Kortit on helppo jakaa urakoitsijoille, jolloin perustiedot välittyvät.
Ratilainen lisää, että Lappeenrannassa viherympäristön suunnittelun, rakennuttamisen ja kunnossapidon ydinporukkaan kuuluu kymmenkunta henkilöä, joten asioita on voinut viedä eteenpäin tehokkaasti.
– Koen, että meillä on hieno vapaus toteuttaa erilaisia viherympäristöön liittyviä kokeiluja ja että meillä on hyvää vuorovaikutusta kunnossapidon kanssa.
Lappeenrannassa on esimerkiksi muutettu katupuiden alustoja systemaattisesti niityiksi.
– Tässäkin on taustalla linjaus: rakennetun ympäristön niittyverkoston yleissuunnitelma, jolla luodaan luonnon monimuotoisuutta ja kestävää elinympäristöä. Keväällä valmistui myös kaikkia leikkipaikkojamme koskeva leikkipaikkaohjelma, eli meillä on koko ajan menossa strategiatason kehittämistyö.
REKISTERI ELÄÄ
Yksi kaupunkipuulinjaukseen oleellisesti liittyvä asia on puurekisteri.
– Olemme vieneet sähköistä puurekisteriä eteenpäin lähivuosina. Tällä hetkellä 40 000 puuta on mitattu ja viety rekisteriin, niistä 15 000 on määritetty katu- tai puistopuuksi, Laura Ratilainen kertoo.
Rekisterin avulla voidaan suunnitella muun muassa puuinvestointeja, puunhoidon ohjelmointia ja lisäksi hoidettavista puista saadaan selville tarvittavat tiedot erilaisten hakujen avulla.
Puurekisteri ei välttämättä ole koskaan varsinaisesti valmis, koska puiden tilanne elää.
– Ilmastonmuutoksen tunnettuus edesauttaa puiden eteen tekemäämme työtä. Vallitsee yhteinen tietoisuus viherympäristön tärkeydestä.
Aino-Kaisa Nuotio sanoo, että siihen nähden ihmetyttää, ettei hän ole kuullut muiden kaupunkien tehneen kaupunkipuulinjausta Lappeenrannan jälkeen.
– Vaatii tietysti rohkeutta ryhtyä tähän työhön, ja sitoutumista katu- ja puistosuunnitelmiin. Nyt tiedetään, miltä suunnitelman pitää näyttää. Puut ovat Lappeenrannassa kartalla, ja ne osataan yhteensovittaa kokonaisuuteen muun suunnittelun kanssa.
Ratilainen pohtii, että kehittämisen aikana on syntynyt vahva viherverkostoajatus.
– Voimme yhdistää puustoa ja niittyjä viheralueiden verkostoksi. Eri linjaukset toimivat siis osin päällekkäin ja niiden yhteisvaikutus voi olla merkittävä, sillä näin eliöt pääsevät liikkumaan helpommin eri viheralueiden välillä.
Nuotio muistuttaa myös, että puustoiset saarekkeet yhdistettynä käveltäviin niittyihin ja pidempikasvuisiin niittyihin puiden alla suojaavat lämpösaarekeilmiöltä pelkkää puuryhmää paremmin.
TUNNE PUUSI
Kaupunkipuulinjauksen tutkimustyön ja asukaskyselyn lisäksi lähtökohtana oli puuomaisuuden tunteminen.
– Puuomaisuus kartoitettiin paikkatietona, laserkeilauksena, maastomalleina, ortokuvina ja luontotietona, Nuotio listaa.
Rambollilta työssä oli mukana myös designeri Tomi Tallqvist, joka sovitti layoutin yhteen kaupungin brandbook-ohjeen kanssa, hortonomi Hanna Myllylä, metsänhoitaja-hortonomi Mervi Kokkila, joka vastasi paikkatiedosta ja analyyseistä sekä maisema-arkkitehti Bhavna Mishra, joka vastasi havainnollistamisesta. Paikkatietopohjaisen asukaskyselyn tekivät Elina Puhjo ja Inna Ampuja.
Aino-Kaisa Nuotio itse vastasi hankkeesta ja sen raportoinnista.
– Yksi asia, jota kaupunkipuulinjauksen valmistelussa mietittiin, oli latvusverkosta; millaiseksi eliöiden maailma muodostuu latvusverkoston sekä maaperän kautta. Maaperä määrittelee puiden elinolosuhteet ja on siksi tärkeä osa puiden hyvinvointia, Nuotio kertoo.
Laura Ratilainen sanoo, että nykyään katupuiden ja kaupunkivihreän muodostamaa yhtenäisyyttä miettii ihan eri tavoin kuin ennen.
– Katualueistutusten merkitys konkretisoituu tämän asian kautta.
Arboristi tekee puiden leikkaukset, ja nyt on koulutettu lisää henkilöitä kunnossapidon puolelta leikkaustyöhön. Hoitovelan kuittaamiseksi tavoitteena on 500–1000 katupuun leikkaaminen vuosittain.
– Nuorien puiden rakenne- ja hoitoleikkauksien tekemiseen on nyt varattu lisää resurssia. Oikea-aikainen leikkaus on aina puun kannalta parempi ja kustannustehokkaampi kuin hoitovelasta huolehtiminen.
Apua on kuitenkin saatu.
– Sami Kiema kävi kouluttamassa kaupungin väkeä ja urakoitsijoita puiden rakentamisaikaisesta suojauksesta ja istutustöistä viime syksynä, ja toinen puiden hoitoleikkauksiin ja kunnossapidon asioihin liittyvä koulutuspäivä järjestettiin maaliskuussa. Luento-osuuden jälkeen Kiema ohjeisti puiden leikkaamista maastossa, Ratilainen kertoo.
LISÄÄ LÄHIVIHREÄÄ
Kaupunginpuutarhuri nostaa esimerkiksi tärkeistä puukohteista Lappeenrannan Arboretumin alueen.
– Meillä on reilu 14 hehtaaria viheraluetta, josta osalle laaditaan parhaillaan rakennussuunnitelmia. Teemme yhteistyötä Mustilan arboretumin kanssa, ja heidän ehdotustensa kautta toteutetaan vaiheittain puulajikokeiluja.
Ei pidä unohtaa asukastapahtumia, joissa asukkaat ovat päässeet istuttamaan puita omaan kaupunkiinsa.
– Tämä yhteistyö on jatkunut vuosien ajan. Esimerkiksi Arboretumin kirsikkapuupuistossa on lähes 400 asukkaiden, yritysten ja järjestöjen lahjoittamaa ja istuttamaa rusokirsikkaa.
Laura Ratilainen lupaa, että jos oman nimikkopuun haluaa istuttaa, se kyllä onnistuu, ja kyselyitä tästä tuleekin säännöllisesti.
Samaan aikaan kun lähivihreään panostetaan, myös hoidosta ollaan tietoisia.
– Katu- ja puistopuiden hoidon ohjelmointi on jo pitkällä; sitä on vienyt eteenpäin arboristi Mikko Peltola. Koska olemme rakennetussa ympäristössä, on monia asioita huomioitava, mutta koko ajan kehitytään puiden hoidonkin osalta.
Ratilainen innostuu itse erityisesti erilaisista kokeiluista, joiden ei aina tarvitse olla valtavan suuria.
– Esimerkiksi katupuiden olosuhteiden parantaminen lisäämällä viherkaistalle niittyä, on yksi esimerkki. Investoinnin ei tarvitse olla kovin iso, mutta työ vaikuttaa silti puiden hyvinvointiin.
Lappeenrannassa kokeillaan tänä keväänä yhdellä katualueella myös puiden tyvialueelle kerääntyneen ja tiivistyneen maa-aineksen sekä hiekoitushiekan poistamista.
– On mielenkiintoista seurata, mitä vaikutuksia kokeilulla tulee olemaan puille.