Keskellä kasvua – kehittyykö kunnossapito kaupunkiympäristön mukana?

Helsingin viherympäristö elää murroskautta. Uudet innovaatiot, kokeilut ja monimuotoiset ratkaisut tekevät tuloaan, ja samalla herää kysymys: pysyykö kunnossapito kehityksen perässä?

teksti: HILLA PAJU ja TUIJA HAKKARAINEN

Puutarhanrakentajat ry:n puistokävelyllä kurkistettiin kahteen kiinnostavaan kohteeseen, jotka tarjoavat uudenlaisia näkökulmia urbaanin viherrakentamisen mahdollisuuksiin. Helsingin Kaupunkiympäristö-talon eli KYMP-talon viherkatto ja Töölönlahden kokeellinen kesäpuisto herättivät keskustelua – ei vain suunnittelusta ja kasvilajeista, vaan ennen kaikkea kunnossapidon vaatimuksista.

VIHERALUE EI OLE ENÄÄ PYSYVÄ – SE ELÄÄ

Kaupunkivihreä ei ole enää staattinen maisema, vaan elävä, kehittyvä osa ympäristöä. Jotta kaupungin viheralueet voivat kasvaa, monipuolistua ja kukoistaa vuosien mittaan, tarvitaan elinkaariviisasta ylläpitoa. Ilman huolellista ja ennakoivaa kunnossapitoa jäävät hienoimmatkin ratkaisut lyhytikäisiksi kokeiluiksi.

Hämeenlinnan kaupunginpuutarhuri Riitta Kalliokoski koki puistokävelyn kohteet vaikuttavina ja opettavaisina:

– Pienemmän kaupungin näkökulmasta oli silmiä avaavaa nähdä dynaamisia istutuksia käytännössä. Hämeenlinnassa niiden hoidon suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Meiltä puuttuu vielä data, jolla arvioisimme luonnonmukaisten alueiden hoitokustannuksia luotettavasti, Kalliokoski kertoo.

VIHERKATOT – KAUPUNKIRAKENTEEN KEUHKOT

Heidi Kiuru Helsingin kaupungin viheralueiden kunnossapidosta kertoo, miten KYMP-talon viherkatto on kehittynyt vuosien aikana ja miten sen hoito on mukautunut kasvillisuuden ja käyttäjien tarpeiden mukaan. Alkuvaiheen intensiivisestä ylläpidosta on siirrytty tasapainoisempaan ja kohdennetumpaan hoitoon. Kattopuutarhan kunnossapito edellyttää paitsi erityisosaamista myös jatkuvaa seurantaa ja sopeutumista.

Dynaamisten viherkattojen kunnossapidossa erityisen olennaista on ymmärtää paikallisten mikroilmastojen vaikutus kasvillisuuteen. Kattojen valo- ja varjo-olosuhteet, tuulensuoja ja kosteuden vaihtelu voivat vaihdella merkittävästi saman katon sisällä. Tämä tekee hoitotyöstä sekä haastavampaa että palkitsevampaa: oikein suunniteltuna ja hoidettuna mikroilmastot tarjoavat mahdollisuuden luoda vaihtelevia ja ekologisesti rikkaita elinympäristöjä.

Ilman säännöllistä ja osaavaa hoitoa viherkatot kuitenkin yksipuolistuvat ajan myötä. Hallitsevat ja kilpailukykyiset kasvilajit valtaavat tilaa, jolloin alkuperäinen monimuotoisuus kapenee ja kattojen merkitys biodiversiteetin tukijana heikkenee. Hoitamattomana dynaaminen istutus menettää nimenomaan sen arvokkaimman ominaisuutensa – kyvyn muuttua, kehittyä ja tukea monipuolista elämää vuodesta toiseen. Siksi viherkaton kunnossapito ei ole pelkästään teknistä työtä, vaan se on luontoymmärrystä vaativaa pitkäjänteistä panostusta, joka tekee näkyväksi suunnittelun todellisen arvon.

TÖÖLÖNLAHTI – KOKEILUSTA KAUPUNKILAISTEN SUOSIKIKSI

Töölönlahden väliaikainen kesäpuisto aivan pääkaupungin ytimessä istutettiin kesällä 2024 näyttäviksi, monimuotoisiksi kukkaniityiksi ja jaettiin luontopohjaisuutta suosien erilaisiin leikki-, tapahtuma- ja oleskelualueisiin. Osa alueista istutettiin monivuotisilla perennoilla tai tuettiin niittykylvöä pottitaimilla, perennoilla ja pensailla. Puistotyönjohtaja Tuulikki Sorri Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Starasta kertoo, että puiston positiivinen vastaanotto on yllättänyt jopa tekijät:

– Wau-efekti on saanut ihmiset pysähtymään, keskustelemaan ja ihastumaan. Puisto herättää tunteita – se ei ole vain kaunis tila, vaan kokemus.

Tänä keväänä käyttäjiä ihastutti 90 tuhannen sipulikukan meri.

– Töölönlahden puiston viherkunnossapito poikkeaa hieman perinteisen puiston hoidosta. Tänäkin vuonna istutamme kausikukkia ja teemme kesäkukkaniittyjä perushoitotöiden lisäksi. Meillä on täällä kaksi puutarhuria ja kolme kesätyöntekijää, he ovat täällä päivittäin hoitamassa ja kunnostamassa puistoa, kertoo Sorri Helsingin ykköspuiston kunnossapidon toiminnasta.

UUDET ALUEET, UUDET HAASTEET – MITEN NIITÄ HOIDETAAN?

Vaikka Töölönlahti on ollut menestys, sen ylläpito vaatii uudenlaista ajattelua. Ville Immonen Helsingin kaupungin kunnossapidosta on ollut mukana kartoittamassa dynaamisten alueiden hoitotarpeita ja kustannuksia:

– Tietoa kertyy, mutta tarvitaan vielä lisää vertailupohjaa. Dynaamisten istutusten hoitotarpeet vaihtelevat vuosittain, ja niiden ennustaminen on haastavaa verrattuna perinteisiin massaistutuksiin.

Uudenlaisten viheralueiden kunnossapito ei ole vain kysymys resursseista – se on kysymys osaamisesta, tiedon keruusta ja pitkäjänteisyydestä.

KUNNOSSAPITO TUO IDEAT KÄYTÄNTÖÖN

Kaupunkivihreän arvo rakentuu päivittäisellä huolenpidolla. Uudet, monimuotoisemmat viheralueet edellyttävät yhä enemmän osaamista ja pitkäjänteistä ylläpitoa. Viherkunnossapitäjä ei ole vain rikkaruohojen kitkijä, vaan kaupunkiluonnon asiantuntija, joka työskentelee kehittyvän biodiversiteetin parissa. Puistokävelyllä opimme, että Töölönlahden puistoa hoidetaan noin 800 tuntia kuukaudessa – vähemmällä hoidolla kukkiva puisto ei pysyisi elinvoimaisena ja kiinnostavana.

Kuka hoitaa tulevaisuuden viheralueet? Ammattitaitoisia viherkunnossapitäjiä on yhä vähemmän, eikä tätä työtä voi korvata tekoälyllä.

Kirjoittajat kuuluvat Puutarhanrakentajat ry:n hallitukseen ja työskentelevät vihreän ympäristön parissa pääkaupunkiseudulla.