Kiertotalousosaaminen on vahvistunut Tampereen kaupungissa sekä strategiassa että käytännössä. Vaikka kaikkia rakentamisen materiaaleja ei voidakaan korvata kierrätetyllä, kierrätys paranee suunnitelmallisuudella.
teksti: EEVA VÄNSKÄ
Hankeinsinööri Matti Pokkinen toimii Tampereella Infraomaisuuden hallintayksikössä massakoordinaattorina, eli hän vastaa maa- ja kivimassojen kiertotalouden kehittämisestä ja ohjaamisesta.
– Työskentelin aiemmin Tampereen Infra-liikelaitoksessa kahdeksan vuotta. Jo siellä tein samoja asioita pienemmässä mittakaavassa. Nyt näkökulmana on koko kaupungin kivi- ja maamassojen hallinta.
Pokkinen työskentelee eniten yhdessä rakennuttamis- ja suunnitteluyksiköiden kanssa, joissa on yhteensä reilut 20 henkilöä.
TIEKARTTA JA SOPIMUS
Kiertotalous on kaupungissa kiinteä osa rakentamista.
– Samalla kaupunki on tehnyt Hiilineutraali Tampere 2030 –tiekartan, jossa sitoudutaan vähentämään kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Halutaan siis pitkällä aikavälillä kestävää kaupunkiympäristöä.
Yksi tiekartan seitsemästä teemasta on rakentaminen, ja siihen liittyen kivi- ja maa-ainesten kiertäminen.
– Toinen tärkeä sitoutuminen oli tänä keväänä Green deal –sopimukseen, jonka kautta kiertotalous tulee näkyvämmäksi ja suunnitelmallisemmaksi osaksi kaikkea tekemistä, kun neitseellisten materiaalien käyttöä rakentamisessa vähennetään.
Tampere on käyttänyt kiertotalouskriteereitä noin kahdessakymmenessä prosentissa infrarakentamisen hankinnoistaan.
– Green dealin myötä uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöaste kasvaa kaupungin investointisuunnitelman mukaisissa infrarakentamisen kohteissa 30 prosenttiin. Suurempiinkin prosentteihin voidaan päästä, kun lasketaan mukaan myös esimerkiksi tonttien esirakentamisessa syntyvä louhe.
– 50 prosentin kierrätystavoite voisi olla liian kova, sillä se saattaisi johtaa pitkiin kierrätysmateriaalien kuljetusmatkoihin, mikä ei kokonaisuuden kannalta olisi järkevää.
Talonrakennuksessa kaupunki tulee kehittämään rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä.
TYÖVÄLINE KÄYTÄNTÖÖN
Rakentamisen kierrätystä halutaan seurata, ja sitä varten Tampereella on otettu käyttöön urakoitsijoiden massaseurantalomake.
– Meillä ei ole olemassa tilastoa siitä, paljonko kaupungissa kaikkiaan kierrätetään rakentamisen massoja ja minne ne päätyvät. Kun urakoitsija täyttää massaseurantalomakkeen, saamme kuitenkin heidän arvionsa hankkeessa käytettävistä maa- ja kiviaineksista.
Kun tietoa alkaa kertyä lomakkeiden kautta, myös seuranta ja tilastointi mahdollistuu.
– Itse lomake on hyvin yksinkertainen. Siinä ei tarvitse olla täydellisen oikeaa tietoa, eli arvio massan laadusta ja määrästä sekä liikkumisesta riittää.
Seuranta mahdollistaa myös entistä paremman massojen ohjauksen.
– Tampere on iso kaupunki, jossa on samaan aikaan meneillään suuria erillishankkeita, kuten ratikkahanke ja Tampereen henkilöratapiha. Sen sijaan että kaikki tehtäisiin erillisesti, materiaaleja kannattaa ohjata suunnitelmallisesti.
Onpa Matti Pokkinen ehtinyt tehdä myös oppaan käytettyjen reunakivien, päällystekivien, kalusteiden ja muiden materiaalien käyttöön kaupungin sisällä. Siihen on kerätty tietoa selkeästi lyhyin tekstipätkin ja kuvin.
Pokkinen toimii joskus neuvonantajana myös yksityisissä hankkeissa, siten massakoordinoinnin suunnitelmallisuus laajenee.
– Monet asiat liittyvät kierrättämiseen, ja kehitän työtäni paljon oman mielenkiinnon perusteella.
Osaamisen täydennyksenä Matti Pokkinen suoritti vastikään rakentamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Aiemmin hän opiskeli Hämeenlinnassa ympäristötekniikkaa ja Tampereella rakennustekniikkaa.
– Tutkinnot tukevat tekemistä infrarakentamisen kiertotaloudessa, sillä pystyn katsomaan asioita sekä itse rakentamisen että ympäristön kannalta samaan aikaan.
LISÄÄ KIERTOTALOUSALUEITA
Tampereelle on perustettu vuosi sitten syksyllä Lakalaivan kiertotalousalue kaupungin eteläpuolelle, teiden risteyskohtaan.
– Toinen alue on rakentumassa Kolmenkulmaan, Tampereen, Nokian ja Ylöjärven rajalle, jossa tilaa tulee olemaan noin 20 hehtaaria eli enemmän kuin Lakalaivassa.
Kierrätysalueilla pitää olla ympäristöluvat, jotta niissä voi varastoida, käsitellä ja käyttää maamassoja kaupungin hankkeissa. Kolmenkulman luvitusprosessi alkoi viisi ja puoli vuotta sitten, ja esirakentaminenkin on aloitettu.
– Toivon, että päätös tulee alkusyksyllä tänä vuonna. Kolmenkulman nykyistä maankaatopaikkaa laajennetaan ja lisäksi rakennetaan kierrätysalue. Tontin tasaamisessa syntynyttä louhetta voidaan murskata ja käyttää rakentamisessa.
Kierrätysalue toimii automaattisella kulunvalvonnalla.
– Käytössä on seurantajärjestelmä, jossa kuljettajat tekevät sovelluksella tarvittavat kirjaukset massoista.
Kolmaskin kierrätysalue on jo suunnitteilla, nimittäin Ruskoon. Senkin ympäristöluvitus on jo vireillä, mutta lopulliset suunnitelmat saattavat vielä muuttua.
– Maa- ja kiviainesten kierrätyksen suunnitelmallisuus joka tapauksessa vahvistuu ja lisääntyy. Samaan tähtää jalostustöiden puitesopimus, jolla hankitaan tekijät materiaalien jalostukseen kaupungin kierrätysalueilla.
ENNAKOINTI KANNATTAA
Vaikka virallista tilastoa Tampereella kiertävistä massoista ei olekaan, niin arvioita on silti laskettu.
– Perushankkeissa muodostuu vuositasolla kaivumassoja 250 000–350 000 kuutiometriä. Osa käytetään tekeillä olevassa hankkeessa tai muissa hankkeissa uudestaan.
Pokkinen kertoo, että lähtökohtaisesti jo rakentamisen suunnittelu- ja hankevaiheessa päätetään, mitä kannattaa maamassojen osalta tehdä.
– Siten kirjaukset saadaan urakkaohjelmaan ja sitä kautta käytäntöön. Esimerkiksi maa-aineksia voidaan määrätä vietäväksi tiettyyn paikkaan. Lisäksi urakoitsijat pyrkivät omassa toiminnassaan kierrättämään massoja mahdollisimman paljon.
Tampereella on huomattu, että varmin tapa on osoittaa massoille kohteeksi kierrätysalue tai muu sellainen kohde, joka ei ole riippuvainen eri hankkeiden aikatauluista. Näin vältetään sekaannuksia, kun rakentamisen aikataulut ovat kireitä.
– Kyllä reunakiviä ja rakennustuotteitakin kierrätetään, mutta ehkä enemmän rakennuttajalähtöisesti. Joskus urakoitsijat saattavat kysyä suoraankin, onko jotain materiaalia saatavilla.
Pääperiaatteena on kuitenkin se, että materiaalien ohjaus on mietitty jo ennen varsinaisen rakentamisen alkamista.
LOUHEESTA BETONIIN
Suurin kiertävä maa-ainesmateriaali on louhe.
– Sen massamäärät voivat olla suuria. Toiseksi eniten kiertää soraa ja vanhoja rakennekerroksia. Varsinkin hankkeen sisällä nämä kiertävät kohtalaisen hyvin.
Kolmas suuri kierrätettävä aines on betonimurske, joka on yksi selkeä massatyyppi ja siinä mielessä myös selkeä hyötykäytettävä aines.
Lahdesjärvelle on tekeillä täyttömäki, johon käytetään yli 100 000 kuutiota maa-ainesta. Puolitoista vuotta sitten aloitettu täyttömäki toimii vastaanottopaikkana viereen rakennettavan kaava-alueen ylijäämämaille.
Infrarakentamisessa kierrätyksestä on vaikeaa saada taloudellisesti kannattavaa, jos materiaaleja ei kierrä riittävästi.
– Mutta kuten jo sanassa kiertotalous tulee ilmi, kierrättäminen on myös taloudellista toimintaa, ja sen pitää olla taloudellisesti mielekästä. Siksi on tärkeää, että maa-ainesten kierrosta saadaan pitkällä aikavälillä säästyneiden luonnonvarojen lisäksi säästöjä myös euroissa.
Kierrätysalueiden kautta myös talouden seuranta mahdollistuu, sillä niillä on käytössä kiinteät vastaanotto- ja myyntihinnat.
Tampereella ei vielä ole laskettu kattavaa arviota siitä, paljonko maa- ja kiviainesten kierrättämisellä säästetään.
– Hankekohtaisesti arvioita on kuitenkin tehty. Uskon, että seuranta kehittyy sekä tuotteiden että talouden osalta tulevaisuudessa.
Matti Pokkinen sanoo, että vaikka kierrätysmateriaalien käyttöä voidaan lisätä, ihan kaikkea ei voi tai kannata korvata kierrätysmateriaalilla: käytetään siis hyödynnettävissä olevat materiaalit siellä, mihin ne parhaiten soveltuvat.
– Kierrätysmateriaalille tulee olla aito ja tunnistettu tarve. Joskus esimerkiksi viherrakennushankkeessa voidaan helpommin soveltaa ja käyttää varastossa parhaillaan olevia materiaaleja. Yleensä se edellyttää kuitenkin erityistä mielenkiintoa hankkeessa mukana olevilta.
Esimerkiksi Särkänniemen alueella ja Ranta-Tampellan alueella on käytetty kierrätyskiveä menestyksekkäästi.
– Tänä vuonna laajempaan tapahtumakäyttöön otetussa Santalahden tapahtumapuistossa käytettiin rakentamisessa kierrätettyjä maamassoja ja betonimursketta.
– Vaikkei kierrätyksestä tulisikaan valtavirtaa, se tulee lisääntymään. Aina parempi, jos betonielementin voi käyttää sellaisenaan verrattuna murskeeseen, mutta tämä tuskin tapahtuu ilman kannusteita, Matti Pokkinen arvioi.
Kierrätyskivien kanssa voi käyttää luovuutta
Teksti: LIISA HYTTINEN
Lähes 40 vuotta Tampereen kaupungilla työskennellyt rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi kertoo, että katukiviä ja muita materiaaleja on aina kierrätetty. Massakoordinaattorin palkkaamisen jälkeen kierrätys on kuitenkin tehostunut ja muuttunut järjestelmällisemmäksi.
On ollut rakennuttajakohtaisia varastoja, jotka on nyt luetteloitu ja materiaalit ovat tulleet järkevämpään käyttöön, Tevaniemi kertoo. Kierrätys on kokeneella rakennuttajalla niin vahvasti selkäytimessä,
että jo purkukohteiden kohdalla hän miettii, missä sieltä tulevaa materiaalia voisi jatkossa käyttää.
Meillä on paljon hienoa vanhaa kiveä, esimerkiksi siltojen maatukien graniittiverhouksia, joille pyritään löytämään uusia käyttökohteita jo suunnitteluvaiheessa. Tevaniemi onkin hankkeissa mukana aina suunnittelusta lähtien, ja usein myös itse paikalla työmaalla ratkomassa eteen tulevia haasteita. Hän on oppinut, että kierrätyskivien onnistunut käyttö edellyttää sitoutumista kaikilta osapuolilta hankkeen
eri vaiheissa. Suunnittelijan on hyväksyttävä se, että valmis kokonaisuus voi näyttää lopulta hiukan erilaiselta, ja yksityiskohtia viilataan usein rakentamisen yhteydessä. Kiviurakoitsijan taas on tärkeää ymmärtää, että kierrätetty aines voi vaatia työstöä ja luovuutta. Myös työmaan toiminta on suunniteltava
niin, että kivien työstäminen onnistuu aikataulun ja tilan puitteissa.
Purkutyömaalla puolestaan kierrätettävä aines on käsiteltävä ja järjesteltävä niin, että se saadaan siististi varastoon – tai parhaassa tapauksessa suoraan uuteen kohteeseen käyttöön. Koko prosessista huolehtiminen jää Tevaniemen mukaan aika paljon tilaajan vastuulle.
Tilaajan täytyy tietää, minkälaista se kivi on. Ja kyllä se vaatii sen, että työmaalla käy lähes päivittäin valvomassa, ettei laatu kärsi. Tämä on vähän semmoista luovaa rakentamista, Tevaniemi toteaa.