Paula Taskila työskentelee Kempeleen kunnanpuutarhurina ja haluaa panostaa hyvään ja kauaskantoiseen lähivihreän hoitoon. – Kaiken lähtökohtana on tiivis ja sitoutunut yhteistyö eri yksiköiden ja työntekijöiden kesken, Taskila kirjoittaa.
Teksti: Paula Taskila
Kempeleen kunta sijaitsee Oulun kaupungin eteläpuolella moottoritietä vain 10 minuutin ajomatkan päässä. Vuosikymmeniä jatkuneen kiivaan rakentamisen vuoksi Kempeleestä on tullut kotikunta lähes 20 000 asukkaalle. Voimakkaan kehityksen vuoksi Kempeleessä on jatkunut investointien ruuhkavuodet jo kauan ja se heijastuu suoraan lähivihreän rakentamiseen ja hoitoon. Kasvukunnassa myös aikaisemmin rakennettu ympäristö kokee kunnostustarpeita ja alueiden käyttötarkoitus muuttuu välillä hyvinkin nopeasti.
Kempeleen kunnan puistojen ja yleisten alueiden kunnossapidossa on noin 65 hehtaaria viheralueita. Lasten leikkipuistoja ja leikkipaikkoja on yhteensä 55. Metsämaata on 700 hehtaaria. Puistometsien metsänhoito toteutetaan omana työnä.
Kempeleen kunnan lähivihreän parissa työskentelee määräaikaisesti noin 20 työntekijää.
Talviaikana työskentelee kunnanpuutarhurin lisäksi kunnallistekniikan työnjohtaja ja vihertyöntekijä. Talviajan työtehtäviä maastotyössä ovat talvikunnossapidettävien leikkipuistojen lumityöt, hiekoitukset, leikkivälineiden huollot ja korjaukset sekä roska-astioiden tyhjennykset.
RESURSSIEN RIITTÄVYYS KUNNOSSAPIDOSSA
Kempeleen kunnan hoidetut viheralueet lisääntyvät infra-, asunto-, ja teollisuusalueiden rakentamisen myötä. Nopeasti kehittyvän kunnan haaste on resurssien riittävyys. Viheralueiden kunnossapidon määrätietoinen ja tasokas aloitus heti rakentamisen jälkeen on avainasemassa sen varmistamiseksi, että viheralueet menestyvät hyvin hoidettuina vuosikymmeniä eteenpäin. Näin varmistetaan myös kestävän kehityksen periaatteet. Onhan hoidon laiminlyöntien korjaaminen taloudellisesti täysin kannattamatonta työtä.
Olemme ottamassa käyttöön yhä enemmän kunnossapitoluokituksen mukaista hoitoa. Näin resursseja saadaan suunnattua korkeamman luokituksen kohteisiin. Olemme lisänneet niittyjen määrää. Niittyjä kutsumme pörriäispelloiksi ja niiden suosio kasvaa entisestään.
Teemme omana työnä suunnittelun ohjauksen, rakentamisen ja kunnossapitotyön. Tämän johdosta tiedämme tulevaisuuden kunnossapidon työmäärän ja kustannukset. Suunnittelun aikana onkin hyvä tiedostaa kunnossapidon taso tuleville vuosille ja ohjata suunnittelua tämän mukaan.
Kaluston oikea-aikainen hankkiminen on välttämätöntä viheralueiden hoidossa. Periaate ’oikea kone oikeassa paikassa’ takaa mielekkään työn ja hyvän työnjäljen.
Yksi puistotyöntekijöistämme on kalustovastaava. Tämä on koettu erittäin hyväksi uudistukseksi, koska hänellä on esimerkiksi kaikkein tuorein tieto ruohonleikkureiden kunnosta ja tulevista huolloista sekä aina ajantasatieto menossa olevasta ruohonleikkauskierroksesta. Hänen vastuullaan ovat myös uusien ruohonleikkaajien perehdytykset koneisiin ja alueisiin. Tiedän yhdellä puhelinsoitolla kattavan tilannetiedon viheralueiden ruohonleikkauksista. Samalla voin myös välittää kuntalaisilta tulleet palautteet ja tiedän, että sovitut asiat ovat varmasti hoidossa.
Uusien työntekijöiden perehdytyksen tueksi ovat työntekijämme tehneet jokaiselle kiinteistölle yksityiskohtaisen tarkat vihertyökortit. Nämä ohjeet auttavat myös pitempiaikaisten työntekijöiden työskentelyä kiinteistöillä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kunnossapitoalueilla.
Kaiken kiireen ja touhun lomassa korostuu työyhteisön työilmapiiri. Jos ei työntekijöiden ja esihenkilöiden keskuudessa vallitse luottamuksen ja tsemppauksen ilmapiiri, on tarpeen hetkeksi pysähtyä ja saada kaikki työtä hidastavat tekijät kuntoon. Esihenkilönä haluan, että jokainen työntekijämme tietää, että hän on tärkeä lenkki meidän ketjussamme ja hänen työpanoksensa on tärkeä. Koen myös esihenkilönä tärkeänä, että jokainen työntekijä lähtee työpäivän jälkeen tyytyväisenä kotiin ja tulee aamuisin innostuneena töihin. Motivoitunut ja innostunut työntekijä on erittäin suuri voimavara työyhteisössä: hyvää ilmapiiriä säteilevät työntekijät tuovat hyvän ’’pöhinän’’ työyhteisöön.
KUNNOSSAPIDON HAASTEET
Kunnossapidon haasteet ovat tuttuja kausityöntekijöiden kanssa toimiessa, sillä vaihtuvuus on luonnollinen kuvio esimerkiksi opiskelijoiden kanssa työskennellessä. Toki pitääkin olla niin, että opiskelijat käyvät työssäoppimisjaksoilla tutustumassa erilaisissa työpaikoissa ja kartuttavat näin työkokemusta. Jokainen uusi työntekijä vaatii aina pidemmän perehdyttämisjakson ja tuen päästäkseen normaaliin työarjen rytmiin ja oppiakseen työpaikan pelisäännöt. Opiskelijat tuovat kuitenkin myös uutta virtaa ja uusia näkemyksiä työpaikoille. Useista opiskelijoista on tullutkin pitkäaikaisia kausityöntekijöitämme.
Ennalta arvaamattomat konerikot ja varaosien tilausten odottelut kiireiseen ruohonleikkausaikaan aiheuttavat haasteita, mutta onneksemme voimme käyttää kilpailutettujen urakoitsijoiden palveluja, jotta pääsemme viheralueiden hoidossa eteenpäin.
Kempeleen alueella olemme vielä päässeet melko helpolla vieraslajien torjunnassa, mutta koko ajan pitää olla valppaana siinä, miten vieraslajitilanne kehittyy. Tänä vuonna kesäkuussa järjestimme ensimmäiset vieraslajien keräystalkoot kuntalasille. Ohjeistamme kuntalaisia paljon vieraslajien torjunnassa. Olemme iloksemme huomanneet miten valveutuneita Kempeleen kuntalaiset ovat ja miten he ilmoittavat havainnoistaan.
Taloudelliset haasteet tulevat esille myös ilkivallan myötä. Vuosittain käytämme tuhansia euroja ilkivallan torjuntaan, kuten vartiointiin. Myös ilkivallan jälkien korjaamiseen käytetyt työtunnit ja muut korjauskustannukset ovat lisääntyneet vuosien saatossa.
VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU
Viheralueiden suunnittelussa voidaan ohjata hyvin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia merkittäviä kokonaisuuksia, joilla on vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastomuutokseen sopeutumiseen sekä kestävän kehityksen rakentamiseen. Lähivihreän lisääminen ja säästäminen asuinalueiden läheisyydessä ja eteenkin keskustan alueilla lisäävät terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi.
Kempeleessä on tehty ilmastosuunnitelma, jossa linjataan, että maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon luonnon moninaisuuden säilyttäminen ja riittävät viheralueet. Tämä linjaus ollut jo pitkään käytössämme, mutta tätä huomioidaan jatkossa entistäkin enemmän. Tämän on mahdollistanut tiivis yhteistyö kaavoituksen kanssa eri kaavatasoilla. Yhteistyö onkin helppoa, koska sitä on tehty kauan ja tiedämme yhteiset tavoitteet, ja tiedonkulkumme on hyvin nopeaa ja ketterää.
LUMO-OHJELMA KUNNOSSAPIDOSSA
Kempeleen kunnassa toimintaamme ohjaa Kempele-sopimus ja ilmastosuunnitelma.
Ilmastosuunnitelman kirjauksen mukaan metsät ja viheralueet toimivat elinympäristöinä lukuisille lajeille. Ne ovat hiilinieluja ja -varastoja ja niillä on tärkeä rooli hulevesien hallinnassa sekä virkistysalueena. Tähän kiteytyy paljon Kempeleen kunnan lähivihreän kunnossapidon kriteereitä. Tätä olemme pyrkineet tuomaan esille niin kuntalaisille kuin esitellessämme hankkeita esimerkiksi päättäjille.
Tavoitteemme on jatkossakin tarjota viihtyisiä, hoidettuja lähiviheralueita kuntalaisille ulkoilu ja virkistyskäyttöön ajan haasteista huolimatta. Tässä onnistumme hyvällä ja määrätietoisella yhteistyöllä. Teemmehän työtä, jolla on merkitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.