Teksti: Liisa Hyttinen
Kaupunkien luontopohjaiset ratkaisut ovat välttämättömiä ilmasto- ja biodiversiteettikriisin ratkaisemiseksi, todetaan koko maailman kattavassa tiekartassa, joka julkaistiin marraskuussa 2025.
Kyseessä on ensimmäinen aluekohtainen maailmanlaajuinen arviointi, jossa tarkastellaan, miten kaupungit toimivat luonnon kanssa ratkaistakseen ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, saastumista, ihmisten terveyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta koskevia, toisiinsa sidoksissa olevia kriisejä.
Tiekartta tunnistaa kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen parantavan ilmastoresilienssiä ja luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemien toimintaa. Niiden todetaan tukevan ihmisten terveyttä sekä auttavan luomaan yhteyttä ihmisten ja luonnon välille. Jotta nämä hyödyt voidaan saavuttaa laajamittaisesti, niin kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen edistämiselle tarvitaan globaalit tavoitteet.
Koska kyseessä on niin kriittisellä tavalla tarpeellinen ja kiireellinen muutos, tulisi luontopohjaiset ratkaisut integroida vahvasti osaksi päätöksenteon ja talouden prosesseja. Luontopohjaisuuden tulisi olla pakollista, ei vain yksi hyvä vaihtoehto, ja luonto tulisi huomioida keskeisenä kaupunki-infrastruktuurina.
”75 % eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Tämä korostaa — kiireellistä tarvetta parantaa kaupunkien resilienssiä ja torjua luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.”
– Roadmap for Urban Nature-based Solutions, 2025
Tiekarttaa suosittaakin sisällyttämään luontopohjaisuuteen perustuvat suunnitelmat sitoviin kaupunkipoliittisiin ja oikeudellisiin sääntelyvälineisiin, kuten maankäyttösuunnitelmiin, kaavoitus- ja rakennusmääräyksiin, infrastruktuuri- ja tekniikkastandardeihin sekä hankintastrategioihin. Esimerkkinä tiekartassa mainitaan Singaporen ”Kaupunki luonnossa” -ohjelma, joka yhdistää kannustimet selkeisiin viherryttämisstandardeihin rakennetussa ympäristössä ja tarjoaa vertailukohdan muille kaupun-
geille.
Vankat seuranta-, arviointi- ja oppimisjärjestelmät ovat avainasemassa luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjen osoittamisessa. Tiekarttatyössä havaittiin, että kaikkialla ongelmana on yleisesti seurannan päättyminen, kun pilottihanke tai muulla tavalla saatu rahoitus päättyy. Tästä seuraa se, että luontopohjaiset ratkaisut usein nähdään väliaikaisina kokeiluina sen sijaan, että niiden mahdollisuudet osana luotettavaa, pitkäaikaista infrastruktuuria ymmärrettäisiin.
Jotta luontopohjaiset ratkaisut voivat vastata kaupunkien ilmasto-, biodiversiteetti- ja tasa-arvohaasteisiin kokonaisuudessaan, sitä on skaalattava ylös ja ulos, syvemmälle ja laajemmalle. Ylöspäin skaalaamisella tarkoitetaan tässä sitä, että luontopohjaiset ratkaisut nostetaan ydininfrastruktuurin ja hallinnon tasoilla korkeammalle tasolle. Ulospäin suuntaamalla luontopohjaisuus voidaan viedä uusiin fyysisiin ympäristöihin sekä uusille toiminnan sektoreille. Ne tulisi ujuttaa yhä syvemmälle sosiaalisiin ja kulttuurisiin järjestelmiimme ja perustaa pitkälle aikavälille nykyhetkestä kauas tulevaisuuteen. Tämä kaikki edellyttää yhteiskunnalta merkittäviä investointeja, sitoutumista, koordinoitua toimintaa ja vastuullisuutta. Erilliset uudistukset ja yksittäiset palaset eivät riitä edistämään muutosta tarvittavilla tasoilla. Hyödyt toteutuvat vasta, jos vahvat näyttöjärjestelmät, hallinto, monipuolinen rahoitus, monimuotoinen tieto ja paikkakohtainen suunnittelu toimivat yhdessä.
Euroopan osalta todetaan, että vaikka luontopohjaisiin ratkaisuihin panostetaan ja niitä kehitetään, niin olemassa olevien ekosysteemien säilyttämisessä ja ennallistamisessa olisi parannettavaa maanosamme kaupungeissa. Toiminta- ja rahoitusmuodot perustuvat Euroopassa usein monien toimijoiden muodostamiin kumppanuuksiin, mutta yksityinen rahoitus on täällä vielä suhteellisen heikkoa. Tiekartta suosittaakin, että Euroopassa kehitettäisiin sekarahoitusmekanismeja ja kannustimia yksityisen sektorin investointien lisäämiseksi, mukaan lukien riskinjakomallit, joilla autetaan laajentamaan toimintaa ja tuetaan luontopohjaisia ratkaisuja pitkällä aikavälillä.
Globaalin luontopohjaisten ratkaisujen tiekartan laati Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön tuella vuonna 2019 perustettu NATURA-verkosto, joka kokoaa yhteen 47 kansainvälistä kumppania edistämään tieteidenvälistä yhteistyötä kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen parissa. Verkosto osallistuu myös poliittisiin prosesseihin tukeakseen luontopohjaisten ratkaisujen valtavirtaistamista maailmanlaajuisesti.