- 2,5 mrd €/v – Lähiluonnolla on iso taloudellinen merkitys kansantautien torjunnassa. Säästöpotentiaali Suomen terveysmenoissa on arviolta 2,5 miljardia euroa vuodessa. (Sitra & LUKE 2024)
- 68 % – YK:n väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä 68 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Tulevaisuudessa kaupunkien ympäristöllisen resilienssin vahvistaminen korostuu. (Valtioneuvosto 2024)
- 36 % – Helsinkiläisistä yli kolmannes kertoi, että heidän vapaa-aikansa liikunta tapahtuu luontoympäristöissä. Kaupungin viherympäristöt eivät ole vain maisemallisesti tärkeitä, vaan niillä on suora rooli arjen liikuntatottumuksissa ja hyvinvoinnissa. (Luke, Neuvonen, Kangas, Ojala, Tyrväinen, 2018)
- 300 metriä – Viheralueiden läheisyys on yhdistetty moniin positiivisiin terveysvaikutuksiin ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Pääsy korkealaatuisille viheralueille, alle 300 metrin päässä kodista, tekee niiden säännöllisestä käytöstä helppoa ja houkuttelevaa. (VYL 2024)
Vehreä elinympäristö on kansallinen hyvinvointikysymys
Viherympäristöliitto haluaa nostaa vihreän elinympäristön vahvemmin osaksi Suomen tulevaisuuden hyvinvointi- ja talouspolitiikkaa. Vehreät ympäristöt eivät ole kuluerä, vaan kansantaloudellisesti kannattava investointi, joka vähentää terveysmenoja, vahvistaa työkykyä ja lisää yhteiskunnan resilienssiä. Luonto on osa kansanterveyden infrastruktuuria – yhtä tärkeä kuin liikenneverkko tai digipalvelut.
Tutkimus on kiistatonta: kun lähiluonto on saavutettavissa, liikunta lisääntyy, mielenterveyden kuormitus vähenee ja yhteisöllisyys vahvistuu. Tämä näkyy paitsi hyvinvointina myös miljardiluokan säästöpotentiaalina terveydenhuollossa. Siksi viherympäristöt tulee tunnistaa strategiseksi osaksi terveys- ja talouspolitiikkaa, ei vain ympäristökysymykseksi.
Lähiluonto vähentää yksinäisyyttä
ja lisää kevyttä liikuntaa jopa
45 minuuttia päivässä.
Näistä syistä me Viherympäristöliitossa haluamme varmistaa, että vihreä infrastruktuuri on mukana seuraavien hallituskausien päätöksenteossa. Toivomme, että puolueet sisällyttävät vaaliohjelmiinsa tavoitteet viheralueiden saavutettavuudesta, monimuotoisuuden vahvistamisesta ja viherinvestointien pitkäjänteisestä rahoituksesta.
Hallituskaudelle esitämme yhden konkreettisen toimenpiteen: Laaditaan valtakunnallinen viherympäristöohjelma, joka ohjaa kuntia ja valtiota vahvistamaan viherverkostoja, lisäämään monimuotoisuutta ja ottamaan luontohyödyt systemaattisesti huomioon terveys- ja hyvinvointistrategioissa.
Investoimalla vihreään elinympäristöön Suomi rakentaa kestävämpää, terveempää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta.
Kunnat rakentavat hyvinvointia vehreyden kautta
Kunnilla on keskeinen rooli hyvinvoivan, elävän ympäristön rakentamisessa. Suurin osa suomalaisista elää kaupungeissa ja taajamissa, joissa viheralueet ovat suoraan kunnan päätöksenteon ja ylläpidon varassa. Vehreys ei ole pelkkä viihtyisyyden lisä, vaan kunnan elinvoiman, terveyden ja vetovoiman perusta.
Saavutettavat viheralueet lisäävät arkiliikkumista, vähentävät terveysmenoja ja vahvistavat asukkaiden työkykyä. Laadukkaat puistot ja viheryhteydet lisäävät turvallisuutta, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja houkuttelevat uusia asukkaita sekä yrityksiä. Kunnat, jotka panostavat vihreään ympäristöön, kasvattavat vetovoimaansa ja taloudellista kestävyyttään.
”Nähkää vihreä ympäristö
investointina, ei kustannuksena.”
Viherympäristöliitto kannustaa kuntia rakentamaan elävää ympäristöä pienin mutta vaikuttavin toimin: turvaamalla viheralueiden jatkuvuuden kaavoituksessa, lisäämällä luontoelementtejä päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin sekä kehittämällä puistot turvallisiksi ja toiminnallisiksi kohtaamispaikoiksi. Yhteistyöllä viheralan, yritysten, tutkimuksen ja naapurikuntien kanssa voidaan luoda ratkaisuja, jotka kestävät sukupolvelta toiselle.
Meillä on kunnille yksi keskeinen viesti: Nähkää vihreä ympäristö investointina, ei kustannuksena. Hyvin suunniteltu viherrakenne maksaa itsensä takaisin terveyden, vetovoiman ja ilmastokestävyyden kautta.
Jokainen kunta voi edistää hyvinvointia konkreettisesti – viheralueiden saavutettavuudella, monimuotoisilla ympäristöillä ja arjen helppoutta tukevilla viheryhteyksillä.
Taavi Forssell
toiminnanjohtaja
Viherympäristöliitto ry
Viherympäristöliitto:
Näin edistämme hyvinvoivaa elävää ympäristöä
VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
Viherympäristöliitto kokoaa yhteen viheralan toimijat. Toimimme vaikuttajaverkostona, joka edistää elinvoimaisia, terveellisiä ja kestäviä elinympäristöjä Suomessa. Viime vuosien hankkeissamme olemme kehittäneet kuntien viherrakenteen
suunnittelua, tukeneet monimuotoisuuden vahvistamista ja tarjonneet työkaluja viheralueiden laadun parantamiseen. Näissä projekteissa olemme nähneet, että pienetkin toimet – kuten
yksittäisen puistoverkoston parantaminen – voivat lisätä liikkumista, yhteisöllisyyttä ja koettua turvallisuutta nopeasti ja laajasti.
TIEDOLLA VAIKUTTAMINEN
Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanjalla haluamme viedä eteenpäin vihreän infrastruktuurin ajattelua: viheralueet tulee nähdä samanarvoisina investointeina kuin muut kuntien perusrakenteet. Edistämme tietopohjaista päätöksentekoa, tuomme esiin konkreettiset eurohyödyt ja vahvistamme alan yhteistyötä.
TUTKIMUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN
Haluamme inspiroida muita toimijoita näyttämällä, miten tutkimustieto muutetaan käytännöksi:
Miten viherverkosto rakennetaan jatkuvaksi, miten arjen ympäristöistä tehdään terveyttä tukevia ja miten vihreä infrastruktuuri tuottaa kunnille ja yhteiskunnalle mitattavia hyötyjä. Yhdessä voimme rakentaa elävän, hyvinvoivan ja tulevaisuuteen suuntaavan asuin- ja elinympäristön.
NÄIN ESPOOSSA
Tältä kaupunki voi näyttää, kun vehreyteen satsataan
MITÄ? Hatsinanpuisto on kaupunkipuisto, joka tuo monimuotoisen luonnon osaksi urbaania ympäristöä. Maisema- arkkitehtuuri saa vaikutteensa vedenpinnan vaihteluista ja tukee luonnon dynaamista kiertokulkua.
MIKSI? Aiemmin “välitilana” ollut alue muokattiin viihtyisäksi puistoksi, jossa luonto ja kaupunkirakenne kohtaavat ja sulautuvat yhteen. Tavoitteena oli vastata alueen asukkaiden toiveisiin vehreästä ympäristöstä ja parantaa kävely- ja pyöräily-yhteyksiä.
MITEN? Oleskelualueet, reitit ja sillat tarjoavat paikkoja, joissa puiston voi kokea eri vuodenaikoina ja eri vedenkorkeuksina. Tontteja rajaavat korkeat tukimuurit tukevat tontteja ja suojaavat tulvalta.
Pääkuva: Viherympäristöliitto / Liisa Hyttinen