- 1,25 miljoonaa – Suomessa on noin 1,25 miljoonaa pientaloa, jotka voivat muodostaa jopa 22 % koko kaupunkialueen viherpinta-alasta. Yksityispihat eivät ole vain asukkaiden omia vihreitä keitaita, vaan merkittävä osa kaupungin ekologista verkostoa ja luonnon monimuotoisuutta tukevia viherrakenteita. (HAMK, Tahvonen, 2018)
- 10 kg vuodessa – Hyvin suunnitellut ja hoidetut kerrokselliset kaupunkipihat voivat toimia paikallisina hiilinieluina, jotka sitovat vuosittain kymmeniä kiloja hiiltä pihaa kohden. Kotipihat muodostavat yhteensä merkittävän osan kaupun-kien viherrakenteesta, jolloin niiden yhteenlaskettu ilmastovaikutus on huomattava. (Aalto-yliopisto, Ariluoma, 2025)
- 45 minuuttia – Oman puutarhan hoito ja puutarhatyöt lisäävät liikkumista arjessa keskimäärin 45 minuuttia, verrattuna asukkaisiin, joilla ei ole puutarhaa. Pihatyöt luokitellaan kohtalaisen intensiiviseksi liikunnaksi, joka voi vastata 150 minuutin viikkoliikunnan suositusta ja edistää siten aktiivisempaa arkea. (University of Tokyo, 2017)
- 2 tuntia – Päivittäinen 2 tunnin ruutuajan vähennys tukee vireystilan tasapainoa ja palauttaa autonomisen hermoston toimintaa. Viherympäristössä, kuten kotipuutarhassa, vietetty aika ohjaa luonnolliseen, kehoa monipuolisesti kuormittavaan liikkeeseen ja palauttaa kehon luontaisen rytmin tehokkaammin kuin yksikään digitaalinen tauko. (Luke, Uusitalo & Yli-Viikari, 2024)
Kotipuutarhat tuovat tärkeän palasen kansalliseen hiilinieluverkostoon
Suomessa viherympäristöjä – kotipuutarhoja, puistoja ja tienvarsien istutuksia – on totuttu pitämään lähinnä kauneuden ja viihtyvyyden lähteinä. Todellisuudessa ne ovat paljon enemmän: ne sitovat hiiltä, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja parantavat ihmisten hyvinvointia.
Kotipuutarhat viilentävät kaupunkeja, vähentävät melua ja tarjoavat elintilaa pölyttäjille ja muille hyötyeliöille. Ne eivät ole vain yksityisiä harrastusalueita, vaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ympäristöjä, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja kestävää infrastruktuuria. Tienvarsien istutukset puolestaan tekevät maisemasta kauniimman ja turvallisemman sekä lisäävät alueiden houkuttelevuutta.
Monivuotiset kasvit, kompostointi ja maaperän hoito tekevät kotipuutarhoista merkittäviä hiilensitojia.
Päätöksentekijöiden tulisi nähdä viherympäristöt investointina, ei kulueränä. Tarvitaan kansallinen viherympäristöohjelma, joka yhdistää ilmasto-, terveys- ja maankäyttötavoitteet ja tunnistaa kotipuutarhat osaksi ratkaisua.
Puutarhaliiton strategia tukee tätä edistämällä ilmastoviisaita puutarhoja, vahvistamalla monimuotoisuutta, lisäämällä pölyttäjäystävällisiä ratkaisuja ja korostamalla viherympäristöjen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.
Kun vihreät ratkaisut tunnistetaan osaksi yhteiskunnan infrastruktuuria, ne tukevat sekä ilmastotavoitteita että sosiaalista hyvinvointia.
Viherympäristöt ovat osa arjen palveluja
Puutarhaliitto ry haluaa kampanjavuonna nostaa esiin, miten kunnat voivat rakentaa kestävää tulevaisuutta panostamalla viherympäristöihin – puistoihin, kotipuutarhoihin, tienvarsien istutuksiin ja yhteisöllisiin viheralueisiin.
Kunnilla on keskeinen rooli viherympäristöjen kehittämisessä ja ylläpidossa. Vehreys tukee kunnan strategisia tavoitteita: se lisää alueen houkuttelevuutta, tukee asukkaiden terveyttä ja mielialaa, vähentää melua ja ilmansaasteita sekä toimii hiilinieluna ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kotipuutarhat ja katujen varsien istutukset ovat konkreettisia keinoja lisätä vihreyttä myös rakennetussa ympäristössä.
”Sisällyttäkää viherympäristöt osaksi
kunnan strategiaa ja budjettia.”– Tarja Miettinen
Puutarhaliiton strategian mukaisesti viherympäristöt ovat osa arjen palveluja – ne voivat näkyä koulujen pihoissa, vanhusten hoivaympäristöissä, liikuntareittien varrella ja taajamien keskustoissa. Kuntien kannattaa aktivoida paikallisia toimijoita, kuten puutarhayhdistyksiä, yrityksiä ja oppilaitoksia, mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö tuo uusia ideoita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Kuntatasolta toivomme pitkäjänteistä tukea: rahoitusta, ohjausta ja strategista sitoutumista viherympäristöjen kehittämiseen. Kunnat voivat ottaa mallia toisiltaan – esimerkiksi yhteisölliset viljelyalueet, viherkatot ja katuistutukset ovat hyviä esimerkkejä, joita voidaan skaalata eri puolille Suomea.
Haastamme kuntapäättäjät ottamaan seuraavan askeleen: sisällyttäkää viherympäristöt osaksi kunnan strategiaa ja budjettia. Vehreys ei ole vain maisemaa – se on investointi kuntalaisten hyvinvointiin, ilmastoon ja tulevaisuuteen.
Tarja Miettinen
toiminnanjohtaja
Puutarhaliitto ry
Puutarhaliitto:
Teemme konkreettisia tekoja elävän ja hyvinvoivan
ympäristön eteen
TIEDON JAKAMISTA
Puutarhaliitto tarjoaa ajankohtaista ja luotettavaa tietoa kotipuutarhojen hoidosta, ilmastoviisaista ratkaisuista ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Webinaarit ja vuosittainen suurtapahtuma Kevätmessut tavoittavat kymmeniä tuhansia kävijöitä ja korostavat puutarhan merkitystä osana kestävää arkea. Tapahtumien aiheina on esimerkiksi kasvilajien kasvatus, ilmastoviisas puutarhasuunnittelu ja ilmastonmuutokset aiheuttamat mmaaperän muutokset – tietoon, joka auttaa rakentamaan vihreämpää ja kestävämpää tulevaisuutta.
KOTIPUUTARHAT KESTÄVÄMMIKSI
Ajankohtainen kehittämishankkeemme on ECHO-maaperähanke, jossa edistetään maaperän kestävää käyttöä ja hiilensidontaa kotipuutarhoissa. Hankkeen kautta tuodaan esiin, miten maaperän hoito vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja puutarhan elinvoimaisuuteen – ja miten jokainen harrastaja voi omalla pihallaan vaikuttaa.
YHTEISÖLLISYYTTÄ
Vuonna 2025 toteutetussa Kukikko-kampanjassa kannustettiin istuttamaan kukkia tienvarsille ja yhteisiin tiloihin. Kampanja on lisännyt yhteisöllisyyttä, maiseman kauneutta ja pölyttäjien elinympäristöjä. Ihmisten hyvinvointi on vahvistunut, kun he ovat kokeneet voivansa vaikuttaa omaan ympäristöönsä konkreettisesti ja helposti.
INSPIROIMME
muita alan toimijoita mukaan jakamalla hyviä käytäntöjä, tarjoamalla yhteistyömahdollisuuksia ja nostamalla esiin esimerkkejä, joissa pienet kokeilut ovat johtaneet pysyviin muutoksiin. Vehreä ympäristö ei synny yksin – se syntyy yhdessä, ja jokainen voi olla osa muutosta.
NÄIN NAANTALISSA
TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN VAALII KOTIPIHOJEN PUITA JA KALLIOITA
MITÄ? Asuntomessut järjestettiin vuonna 2022 Naantalin Luonnonmaalla. Yleisten alueiden suunnittelussa huomioitiin olemassa olevaa luontoa ja messukohteiden rakentamisella haluttiin luoda yhteyttä asuntojen sisätilojen ja ympäröivän luonnon välille.
MIKSI? Ratkaisuilla on pyritty tukemaan luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistamaan monipuolisia lähiluonnon kokemuksia. Luonnonläheisyys pihasuunnittelussa yhdistyy usein myös helppohoitoisuuteen.
MITEN? Asemakaavassa tavoitteeksi asetettiin alueen kalliomuotojen säilyttäminen. Monella tontilla suuria puita on onnistuttu säästämään rakennusten läheisyydessä. Yleisten alueiden niityt ja hiekkadyynit sekä pyrkimys säilyttää suon kosteustasapaino hulevesiratkaisujen avulla tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Pääkuva: Avoimet Puutarhat / Virpi Koski