- 2,5 tuntia – Katuverkoston yhtenäisyys, kävelyreitin kunto ja viehättävyys vaikuttavat siihen, miten hyvin asukkaat saavuttavat suositeltavat liikunnan minimimäärät, 2,5 tuntia viikossa. Suomalaisten arkimaisema koetaan merkittäväksi hyvinvoinnin tekijäksi. (UKK-instituutti 2020)
- 50 % – Työ- ja asiointimatkoilla mieliala paranee, jos vähintään puolet reitistä kulkee viheralueilla. Ulkoilu vehreissä ympäristöissä tuntuu kevyemmältä ja lisää yksilön koettua terveyttä. (Luke, Tyväinen, 2018)
- 4,9 % – Vihreä asuinympäristö lisää kevyttä arkiliikuntaa ja päivittäistä aktiivisuutta. Asuinalueen viherpeitteen kasvu lisäsi asukkaiden arkiliikuntaa lähes 5 %, miesten kohdalla ero oli selkeämpi (+7,6%). (Oulun yliopisto, Korpisaari, 2024)
- 2,9 matkaa – Suomessa tehdään päivittäin 2,9 matkaa henkeä kohti. Vuosittain meistä jokainen tekee siis tuhat valintaa siitä, miten kulkee. Kun valitset liikkumisen viherympäristössä, satsaat terveyteesi. (UKK-instituutti, 2025)
Vihreä infrastruktuuri on tärkeä osa toimivaa liikennejärjestelmää
Tieverkko ja sen ympäristö muodostavat arjen liikkumisen maiseman, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Toimivilla ja ekologisesti kestävillä liikenteen, infran ja ympäristön ratkaisuilla edistetään samalla kansallisia ilmasto-, luonto- ja taloustavoitteita. Viherympäristöt liittyvätkin olennaisesti liikennejärjestelmään, liikenneinfraan ja yhdyskuntarakenteeseen. Jokaisen tien ja kadun on oltava turvallinen sekä esteettisesti tasapainoinen.
Viherympäristöt tukevat hiilinieluja, hillitsevät tulvariskejä ja parantavat ilmanlaatua. Tien kunnossapitotoimilla ja hulevesien hallinnalla pidennetään tie- ja katuinfran elinkaarta, ehkäisten tienpinnan ja rakenteen vaurioita sekä parantaen liikenneturvallisuutta. Järkevästi suunnitellut ratkaisut mahdollistavat vähähiilisemmän katujen kunnossapidon.
Katuympäristön vehreys houkuttelee valitsemaan kulkumuodoksi kävelyn tai pyöräilyn.
Viherympäristöt lisäävät viihtyisyyttä ja vähentävät lämpösaarekeilmiötä sekä sitovat pienhiukkasia. Tieyhdistys haluaa muistuttaa, että toimiva liikennejärjestelmä ja viherympäristön ratkaisut eivät ole pelkkä kustannus, vaan investointi yhteiskunnan resilienssiin: terveempi väestö, turvallisempi liikenne, monimuotoinen luonto ja parempi kilpailukyky.
Tieviheralueet voivat toimia tärkeinä monimuotoisuutta ylläpitävinä vyöhykkeinä.
Tien piennar voi toimia kotina paahde-
alueiden lajistolle.
Olisiko aika luoda kansallinen viherympäristöohjelma, joka rahoittaa ja kannustaa toteuttamaan ja ylläpitämään ihmisten ja luonnon hyvinvointia lisääviä viheralueratkaisuja? Ohjelman turvin voitaisiin toteuttaa ja ylläpitää paahdepientareita, meluntorjuntaa, eläinylityksiä- ja alituksia, kalojen kulkuteitä ja hulevesienhallintaa.
Kunnat, huomioikaa viher- ja liikenneinfran mahdollisuudet!
Hyvä arki muodostuu toistuvista päivittäisistä askareista, asumisesta ja liikkumisesta. Tie- ja katuverkko, viheralueet ja rakennukset luovat arjen maiseman sinunkin kotiseudullasi. Maisemat avautuvat yleensä kulkureittien kautta.
Kun liikkuminen, liikenneinfra ja vehreät ratkaisut integroidaan yhteen, kunnat voivat saavuttaa ilmasto-, luonto- ja taloustavoitteita ja tuottaa hyvinvointia. Yksilöiden kannalta hyvinvointia lisää se, että ympäristö on tunnistettava, esteettisesti miellyttävä, turvallinen ja mahdollistaa itsenäistä liikkumista.
Viherympäristöt tukevat hiilinieluja, hillitsevät tulvariskejä ja parantavat ilmanlaatua. Tieviheralueet voivat toimia monimuotoisuuden turvavyöhykkeinä – tienpientareet tarjoavat elinympäristöjä paahdealueiden, niittyjen ja ketojen lajistolle.
”Terveempi väestö,
houkuttavammat asuinalueet,
miellyttävämpi liikenneympäristö,
parempi kilpailukyky.”– Liisa-Maija Thompson
Lisäksi hulevesien hallinta ja teiden kunnossapito parantavat liikenneturvallisuutta ja pidentävät tie- ja katuinfran elinkaarta. Teiden, katujen ja yleisten alueiden talvikunnossapito tarvitsee viheralueita järkevän ja vähäpäästöisen lumenkäsittelyn tueksi.
Suomen Tieyhdistys ry muistuttaa kuntapäättäjiä siitä, että viherympäristöt eivät ole pelkkä kustannus, vaan investointi kunnan resilienssiin: terveempi väestö, houkuttelevammat asuinalueet, miellyttävämpi liikenneympäristö ja parempi kilpailukyky.
Tieyhdistys toivoo, että kunnat huomioisivat kehittämiseen tähtäävissä strategioissa liikenneinfran (tiet, kadut ja yksityistiet) ja viheralueiden kunnossapidon merkityksen kunnan kilpailukyvylle ja asukkaiden hyvinvoinnille.
Kuntapäättäjät, kannustakaa toisianne viheralueratkaisujen toteuttamiseen siten että ratkaisuilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia.
Liisa-Maija Thompson
johtaja, tapahtumat ja ekologinen kestävyys
Suomen Tieyhdistys ry
Suomen Tieyhdistys:
Edistämme hyvinvointia ja elävää ympäristöä tuottavaa liikennejärjestelmää
TURVALLISUUS & LUMO
Suomen laaja tieverkko koostuu maanteistä, kaduista ja yksityisteistä. Tienpientareiden monimuotoisuutta tukevilla ratkaisuilla ja laadukkaalla kunnossapidolla voidaan vaikuttaa sekä liikenneturvallisuuteen että luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti.
KUNNOSSAPITO & HULEVEDET
Yksi keskeisimmistä tien päällysteen ja rakenteen kestävyyteen vaikuttavista seikoista on hulevesien hallinta eli kuivatus – se, kuinka hyvin tien rakenne päällysteineen ja ojineen ohjaa sade- ja sulamisvedet kauemmas tien rakenteesta. Tien oikea-aikaisilla kunnossapitotoimilla on myös suuri merkitys tien kestävyyteen.
LAATU & ESTETIIKKA
Tie- ja katuverkon suunnittelussa kannattaa huomioida sekä tien että viherrakenteen laatu ja estetiikkaa, valita luonnon monimuotoisuutta lisääviä ratkaisuja ja suitsia käytön ja kunnossapidon kustannusten nousua.
KEHITTÄMISHAASTE
Viherympäristöt ovat investointi, joka tukee ilmastotavoitteita ja parantaa ihmisten arkea ja hyvinvointia. Haastamme kuntia ja yrityksiä mukaan kehittämään järkevää, kestävää ja viihtyisää infrastruktuuria yhdessä.
NÄIN HELSINGISSÄ
KATUJA KEHITTÄ-MÄLLÄ VOIDAAN VASTATA LAAJOIHIN HAASTEISIIN
MITÄ? Uusi raitiotiereitti täydentää Helsingin joukkoliikenteen yhteyksiä yhdistämällä Kalasataman ja Pasilan. Raitiotiehankkeessa tavoitteena oli tukea laajasti kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä näkyi esimerkiksi panostuksissa materiaalien kierrätykseen, vihreän betonin käyttöön sekä raitiotien ympäristön suunnitteluun luonnon monimuotoisuutta tukevaksi.
MIKSI? Allianssimallilla toteutettu raitiotiehanke voi jatkossa toimia esimerkkinä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden integroi-misessa infrahankkeisiin.
MITEN? Reitin varrella toteutettiin runsaasti erilaisia uutta maisemasuunnittelua
toteuttavia ratkaisuja: runsaasti monimuotoista kasvillisuutta, erityppisiä pienelin-ympäristöjä, kuten ruderaattia, paahdeympäristöjä ja hulevesipainanteita. Puita, joita jouduttiin kaatamaan, asetettiin pysty- ja maalahopuiksi viherkaistaleille.
Pääkuva: Viherympäristöliitto / Jenni Roth