Mikä on viherala? Sitä ei löydy Tilastokeskuksen toimialaluokituksesta, mutta sen kädenjälki näkyy jokaiselle, joka liikkuu rakennetuissa ympäristöissä. Viherala onkin tilastoinnin puutteellisuudesta huolimatta kokoaan vaikuttavampi ja merkityksellinen jokaiselle: niin ihmisille kuin viheralueiden kasveille, eläimille ja pieneliöstölle.
Teksti: Liisa Hyttinen
Viherala kokoaa yhteen vihreän infrastruktuurin ja viheralueiden parissa työskentelevät ammattilaiset suunnittelijoista rakentajiin ja kunnossapitäjiin sekä taimituottajiin. Ala on siis ammatillisesti monimuotoinen, ja kattaa rakennettujen ympäristöjen viherasioihin perehtyneiden tekijöiden koko ketjun. Viheralalla moni myös toimii useissa erilaisissa rooleissa – esimerkiksi käytännön töissä kasvukaudella ja suunnittelu- tai konsulttitehtävissä talviaikaan.
Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2008) viheralan toimijat sijoittuvat useisiin kategorioihin. Koska alalla ei ole omaa tilastolokeroa, niin Viherympäristöliitto on teettänyt vuonna 2014 Viheralan arvo -selvityksen, jota päivitettiin vuonna 2025. Kahteen kertaan tehty selvitys tarjoaa näkymiä siitä, mihin suuntaan viherala on kehittymässä.
Tarkkoja lukuja ei virallisen tilastoinnin puuttuessa ja alan monimuotoisuuden vuoksi ole mahdollista saada, mutta selvityksen perusteella näyttää siltä, että viheralalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittävää kasvua jokaisella arvioidulla osa-alueella. Vuonna 2025 viheralalla toimi selvityksen arvion mukaan 2200 yritystä. Tämä on 69 prosenttia enemmän kuin 11 vuotta aiemmin tehdyssä selvityksessä. Viheralalla tehdään huomattavan paljon kasvukaudelle sijoittuvaa kausityötä, joten työllistävyyttä on arvioitu erikseen vakituisen ja kausityön osalta. Vakituisesti viheralan arvioitiin vuonna 2025 työllistävän vähintään noin 13 800 henkilöä ja kasvukaudella vähintään noin 44 150 henkilöä. Näissäkin luvuissa kasvua on huomattavan paljon, noin 63 prosenttia, edelliseen selvitykseen verrattuna. Viheralan yritysten liikevaihdoksi arvioitiin noin 1,5 miljardia euroa. Kasvua vuoden 2014 vastaavaan lukuun on 24 prosenttia.
Voimakas kasvu ei sinänsä ole ihme: kaupunkivihreän merkitys ihmisten hyvinvoinnille, osana luontokadon ehkäisyä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista on tiedostettu yhteiskunnassa yhä paremmin. Tutkimusta aiheen parissa tehdään kiivaasti ja yhä uudet tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että päivittäinen kosketus monimuotoisen luonnon kanssa on ihmiskunnalle elinehto.
Viheralan perustana ovat luontopohjaiset ratkaisut, joiden avulla luodaan monimuotoiselle eliöstölle elämän edellytyksiä rakennetuissa ympäristöissä – aina maanalaisesta mikrobitoiminnasta ja juuristoalueista maanpäällisiin kasvillisuuden osiin ja pintamateriaaleihin. Luontopohjaiset ratkaisut hyödyntävät nimensä mukaisesti luonnon prosesseja ja materiaaleja. Luontopohjaisilla ratkaisuilla tuotetaan samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä.
Ensimmäinen globaali luontopohjaisten ratkaisujen tiekartta julkaistiin syksyllä 2025. Tiekartta suosittaa sisällyttämään luontopohjaisuuteen perustuvat suunnitelmat sitoviin kaupunkipoliittisiin ja oikeudellisiin sääntelyvälineisiin, kuten maankäyttösuunnitelmiin, kaavoitus- ja rakennusmääräyksiin, infrastruktuuri- ja tekniikkastandardeihin sekä hankintastrategioihin. Kun tämä alkaa toteutua laajamittaisemmin, on korkean osaamistason viherammattilaisille yhä kasvava kysyntä.