PilotGreen-hanke kokosi yritykset, kaupungit ja ammattikorkeakoulut yhteen kehittämään uudenlaisia vehreyttä edistäviä ratkaisuja kaupunkiympäristöihin. Kolmen vuoden aikana opimme, miten vehreämpää kaupunkia voidaan edistää hyödyntämällä kiertotaloutta ja modulaarisuutta sekä tehostamalla kunnossapitoa.
teksti: Santeri Kero, Jaakko Lehtonen ja Mirka Råberg, kuva yllä: Vesa Laitinen / Forum Virium Helsinki
Euroopan unionin osarahoittama ja Forum Virium Helsingin koordinoima PilotGreen-hanke keskittyi kolmen vuoden aikana kehittämään uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja sekä tukemaan niiden käyttöönottoa kaupungeissa. Innovaatioita tarvitaan, koska alati tiivistyvissä kaupungeissa luonnolle on usein vaikeaa löytää tilaa. Huolella suunnitellut luontopohjaiset ratkaisut voivat viihtyisyyden lisäksi tarjota kaupungeissa ratkaisuja tulviin, äärimmäisiin sääilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
PilotGreen-hankkeessa viherryttämisen uusia keinoja edistettiin nopeiden kokeilujen avulla. Käytännössä tämä tarkoitti uusien ratkaisujen, kuten niittykattojen, mutta myös palveluiden, kuten kunnossapitoa helpottavien teknologioiden, testaamista aidossa kaupunkiympäristössä oikeiden käyttäjien kanssa.
Kokeilut kiihdyttivät tarpeellisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Yritykset saivat kokeilujen kautta yhteiskehittää ratkaisujaan aidossa ympäristössä alan asiantuntijoiden ja mahdollisten asiakkaiden kanssa. Hankekumppaneina toimineet LAB- ja Metropolia ammattikorkeakoulut toivat kokeilutoimintaan vahvasti mukaan myös opiskelijat, jotka osallistuivat muun muassa kokeilujen seurantaan ja toteutusten suunnitteluun.
Tämän työn ansiosta PilotGreen-hankkeen ajalta kertyi nippu ajatuksia siitä, miten kaupungista saadaan entistä vehreämpi.
Kolme kokeiluteemaa: kiertotalous, teknologia ja modulaarisuus
Hankkeen kokeilutoiminnasta nousi kolme keskeistä teemaa: kiertotalous, uudet teknologiat ja modulaarisuus. Ne tarjoavat uudenlaisia lähestymistapoja tukea luonnon lisäämistä kaupunkeihin. Viherrakentamisen ympäristövastuullisuutta voidaan parantaa merkittävästi kiertotalouden avulla. Sen myötä viherrakentamiseen käytettävät materiaalit, kuten kasvualustat ja kivetykset voidaan tuottaa aiempaa kestävämmällä tavalla.
Samalla luontopohjaiset ratkaisut voivat olla myös edistämässä kiertotaloutta esimerkiksi osana työmaita. Nomaji maisema-arkkitehtien ja Abau Designin Luontoasema-kokeilussa kasvukaudella 2024 testattiin rakennetta, jossa rakennustyömaiden pintamaita voidaan säilöä ja hyödyntää uudelleen suoraan kohteessa säilyttäen alueen luontoarvoja. Yleistyessään ratkaisu vähentäisi työmaiden rekkarallia, lisäisi viihtyisyyttä ja vaimentaisi ääniä. Suvilahdessa toteutetussa kokeilussa moduulit muodostivat väliaikaisia seinäkkeitä ja istuskelurakenteita, jotka toivat luontoa betoniselle aukiolle.
Viheralueiden kunnossapitoon tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta resurssit riittävät lisääntyvän vehreyden hoitoon ilman kustannusten paisumista. Uudet teknologiat, kuten satelliittidata, etäseurantasensorit ja automaattikastelu, voivat tehostaa työtä merkittävästi. Parhaimmillaan ne pienentävät kuluja, vähentävät turhia työtunteja ja vapauttavat resursseja esimerkiksi vähentämällä tarpeettomia tarkastuskäyntejä.
Tähän teemaan liittyen Lensor ja Viherpalvelut Hyvönen kokeilivat hankkeen puitteissa tekoälysovelluksen hyödyntämistä viheralueiden etäseurantaan kesällä 2025. Sovellus tulkitsi satelliittikuvista lehtivihreän määrää leikkaustarpeen ja lannoituksen optimoimiseksi. Tavoitteena oli vähentää turhaa nurmikon leikkuuta ja säästää tarkastuskäynneissä. Kokeilun aikana teknologiaa saatiin kehitettyä merkittävästi eteenpäin ja tarpeettomia leikkuukäyntejä saatiin karsittua. Kokeilulle selvitetään parhaillaan jatkoa esimerkiksi haitallisten vieraslajien tunnistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen liittyen.
Kaupunkien tiivistyessä luonnolle jää vähän tilaa varsinkin paikkoihin, joissa maanalainen infrastruktuuri rajoittaa mahdollisuuksia istuttaa maanvaraista luontoa eli esimerkiksi puita tai pensaita. Modulaariset ratkaisut mahdollistavat luonnon tuomisen ketterästi tiiviille kaupunkialueille, kuten katutiloihin tai rakennuksiin. Samalla Suomen kylmät talvet asettavat uudenlaisille viherratkaisuille erityisiä vaatimuksia, sillä verrattuna lämpimämpiin maihin niiden on oltava joko talvenkestäviä tai helposti siirrettäviä sisätiloihin.
Rakennusbetoni- ja Elementin ja Sitowisen yhteistyökokeilulla pyrittiin vastaamaan haasteeseen kehittämällä kasviseinärakenne, joka soveltuisi Suomen vaativiin kasvuolosuhteisiin. Kokeilun ytimessä oli ulkomailla kehitetyn TecRoc Urban by Projar Group -ratkaisun muokkaaminen Suomessa toimivaksi versioksi. Lopullinen kokeilu sisälsi paitsi itse seinärakenteen kehittämistä, myös sen selvittämistä, mitkä kotimaiset, monivuotiset kasvilajit ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävät kasvualustaseokset soveltuvat parhaiten viherseinään. Tavoitteena oli luoda ratkaisu, joka toisi tiiviiseen kaupunkiympäristöön monimuotoisia elinympäristöjä ja lisäisi samalla rakennusten esteettisyyttä.
Kokeilussa saatiin arvokkaita oppeja automaattisen kastelujärjestelmän rakentamiseen ja optimaaliseen kasvupaikkaan. PilotGreen-hankkeessa ratkaisua oli mahdollista kokeilla vain kasvukauden 2025 ajan Herttoniemen metroasemalla, mutta yritys jatkaa testejä Hollolassa talven yli. Siten ratkaisun talvenkestävyydestä opitaan myös lisää.
Kaupunkien viherryttämisestä kannattavaa bisnestä
Ihmiset todella arvostavat kaupunkivihreää – rahan arvoisesti. Hankkeessa haastateltiin useita viherympäristöalan yrityksiä alan markkinapotentiaalista ja tulevaisuuden näkymistä. Uskoa uusien tuotteiden ja palveluiden kysynnälle ja uusille asiakkuuksille löytyy. Asiakaskunta voi koostua kiinteistöjen omistajista, rakennuttajista ja julkisen sektorin toimijoista.
Potentiaalista huolimatta uusien viherratkaisujen kysyntä ja tarjonta eivät vielä aivan kohtaa. Haasteita luovat koulutetun työvoiman puute ja alan arvostuksen pula, hajanainen tieto ja kommunikaation puute esimerkiksi luontopohjaisten ratkaisujen vaikutuksista ja toimivista toteutustavoista, byrokratia, ylläpidon niukat resurssit ja tuotekehitysprosessien kalleus.
Kohti jatkuvaa kokeilemista
Epävarmuuksien täyttämillä markkinoilla yritysten tulisi löytää keinoja tuotteidensa ja palveluidensa jatkuvaluonteiseen, ketterään ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Kokeiluilla ja jatkuvalla oppimisella haetaan vastauksia kysymyksiin: ketkä ovat ratkaisun tärkeimmät asiakkaat? Mikä on arvolupaus? Miten ratkaisu tavoittaa asiakkaat ja miten syntyy tuloja? Mitkä ovat tärkeimmät resurssit ja kumppanuudet? Millaisia kustannuksia ja riskejä kehittäminen aiheuttaa? Kommunikaation ja kehitystyön tulisi olla läpileikkaava osa yrityksen arkea. Käytännönläheinen viherympäristöala voisikin olla edelläkävijä yritysten kokeilukulttuurin edistämisessä.
Parempaa tietoa – parempia hankintoja
Vihreän infrastruktuurin markkinoilla julkisella sektorilla on merkittävä rooli, ja ilman sen panostusta ja rohkaisua uuden kokeileminen on vaikeaa. Myös julkisia hankintoja suunnitteleville ja toteuttaville toimijoille ehdotamme aktiivista markkinavuoropuhelua.
Markkinavuoropuhelu voi olla tapaamisia tai kommentointikierroksia potentiaalisten tarjoajien kanssa. Sen tavoitteena on kartoittaa markkinoiden tarjontaa ja yritysten kykyä vastata hankintayksikön tarpeisiin. Saatu tieto auttaa tarkentamaan hankinnan ehtoja ja parantaa tarjouspyyntöjen laatua, mikä vähentää virheitä ja edistää innovaatioita.
Hankkeessa järjestetyt tarvekartoitustyöpajat osoittivat, että joustavat hankintatavat edistävät innovaatioita ja kokeiluja. Tämä tarkoittaa väljyyttä sallivien tarjouspyyntöjen laatimista, unohtamatta kuitenkaan selkeiden, tietoon perustuvien kriteerien asettamista tulosten todentamiselle. Myös ennakoivat markkinavuoropuhelut, allianssimallit ja kumppanuuksien rakentaminen tarjoajien ja tutkimuslaitosten kanssa sekä käyttäjien osallistaminen nähdään avaintekijöinä onnistuneissa ja vaikuttavissa luontopohjaisten ratkaisujen hankinnoissa.
PilotGreen-hanke tuotti runsaasti konkreettisia oppeja uusien viherryttämistä tukevien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon kaupungeissa. Nämä oivallukset on koottu loppujulkaisuun ”Kokeillen vehreämmäksi: Käsikirja kaupungeille”. Kaikki hankkeen tuotokset, kuten selvitykset ja raportit, ovat vapaasti saatavilla hankkeen verkkosivuilla.
Kirjoittajat ovat PilotGreen-hankkeen asiantuntijoita Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingistä sekä Metropolia Ammattikorkeakoulusta.