- 30 % – Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 30 % Suomen kasvihuonekaasu-päästöistä. Luontopohjaiset ratkai-sut eli hiiltä sitovat, viilentävät ja vettä pidättävät viherrakenteet, ovat avainkeino vähentää päästöjä juuri siellä, missä vaikutuspotentiaali on suurin. (RT 2024, Syke, Turunen & Lahtinen 2025)
- 90 % – Hulevesien raskasmetallipitoisuudet olivat viherkatoilla noin kymmenesosa siitä, mitä ne olivat katoilta ilman kasvillisuutta. Haitallisten aineiden pitoi-suudet valumavesissä pienenivät viherkaton ansiosta noin 90 %. (Tampereen yliopisto, Kähkönen, 2022)
- 1-4 % – Kaupunkien viheralueet nostavat asuntojen rahallista arvoa Helsingissä noin 1–4 prosenttia neliömetriä kohden, kun kaupunkialueilla säilytetään erilaisia viheralueita ja sisällytetään niitä suunnitteilla oleviin kaupunki-alueisiin. (Ilmatieteen laitos, Votsis, 2017)
- +30 % – Koronapandemian aikana kuntien virkistysalueiden käyttö kasvoi yli 30 %, mikä osoitti viheralueiden merkityk-sen kriisinkestävyydelle. Asukkaiden mahdollisuudet viheralueiden tarjoa-maan hyvinvointiin määrittää asuin-ympäristön todellinen viherrakenne ja sen monimuotoisuus. (Luke & Metsähallitus 2021)
Rakentamalla tilaa luonnolle
Rakennusteollisuus RT on rakennusalan yritysten ja niiden muodostamien toimialayhdistysten yhteinen keskusjärjestö. RT edustaa koko alaa elinkeinopoliittisissa, teknisissä ja työmarkkinoita koskevissa asioissa sekä edistää jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä alan kehittämiseksi.
Alan yritysten toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Geopoliittinen epävarmuus, kustannusinflaatio, vihreä siirtymä, digitalisaatio ja lisääntyvä EU-sääntely muokkaavat rakennusalaa. Samanaikaisesti meidän tulisi ratkaista kestävyyskriisi. Näemme, että rakennusalalla on tarjota haasteeseen ratkaisun avaimet.
Suuret puut ja monimuotoisuutta
tukeva kasvillisuus sopivat samaan
kuvaan rakentamisen kanssa.
Rakennusteollisuus on asettanut koko rakennusalalle tavoitteeksi osallistua luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen niin, että vuoteen 2030 mennessä luonto on näkyvästi ja mitattavasti elpymässä.
Luontokadon pysäyttäminen nähdään alalle strategiseksi teemaksi, joka vaikuttaa liiketoimintamalleihin ja toimintatapoihin, mutta joka toisaalta myös luo alan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. Tehtävämme on tarjota konkreettisia ja vaikuttavia keinoja biodiversiteetin edistämiseen rakennetussa ympäristössä ja rakennusalan arvoketjujen vaikutuspiirissä.
Positiivisia luontovaikutuksia mahdollistavan toimintaympäristön saavuttamiseksi tarvitsemme yhä enemmän toimiala- ja järjestörajat ylittävää sidosryhmäyhteistyötä.
Tarvitsemme konkreettiset ja realistiset tavoitteet sekä sääntelykehikon, josta on poistettu kestävyyden pullonkaulat.
Yhteistyö avainasemassa
Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen edellyttävät kiireellisiä toimia rakennetussa ympäristössä. Rakennusteollisuus RT on osallistunut aktiivisesti tätä koskevaan keskusteluun.
Reilut kaksi vuotta sitten julkistimme koko rakennusalaa haastavan ja kirittävän biodiversiteettitiekartan.
Tiekarttatyössä tunnistimme, että alan on vähennettävä luonnonvarojen käyttöä, edistettävä kiertotaloutta ja noudatettava lieventämishierarkiaa, ja näissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää yhteistyötä rakentamisen koko arvoketjulla.
Rakennustyömaalla jokainen yritys voi tehdä jotain, ja pienilläkin toimilla voi olla iso merkitys. Luonnon huomioiminen rakennetussa ympäristössä voi tapahtua esimerkiksi hankintojen kautta, säilyttämällä olemassa olevaa luontoa, hallitsemalla fiksusti hulevesiä ja parantamalla maaperän laatua. Selkeät
ohjeet luontoa kunnioittavista työmaakäytännöistä tukevat paikallisluontoa työmaa-alueiden ulkopuolellakin.
”Kehitetään hankintoja siten,
että niiden yhteydessä on mahdollista
keskustella biodiversiteettivaikutuksista.”– Juha Laurila
Kunnille keskeinen viesti on, että pystymme yhdessä rakentamaan lisää tilaa luonnolle. Rakennetussa ympäristössä toteutetut luontotoimet ovat olennaisia kaupunkien luonnon monimuotoisuuden
vahvistamisessa ja niiden itselleen asettamien luontotavoitteiden saavuttamisessa. Samalla
ne tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupunkien vetovoimaisuutta ja taloudellista menestystä.
Toimintatavat muuttuvat vain yhteistyöllä. Kehitetään markkinavuoropuhelun kautta hankintoja siten, että niiden yhteydessä on mahdollista keskustella tarjolla olevista innovatiivisista ratkaisuista ja eri vaihtoehtojen biodiversiteettivaikutuksista. Hankintakriteerejä tulee kehittää niin, että ne mahdollistavat nykyistä paremmin kokeilevat ratkaisut, palkitsevat biodiversiteettivaikutusten huomioimisesta ja samalla edistävät kilpailua.
Juha Laurila
johtaja, elinkeinopolitiikka
Rakennusteollisuus RT
Rakennusteollisuus RT:
Luonto kiittää, jos laitamme nämä kuntoon
LUONTOTIETO
Sekä kaupungeilla että rakennusalan yrityksillä on paljon luontotietoa ja parhaita käytäntöjä, joiden jakamisella voidaan kustannustehokkaasti edistää rakennetun ympäristön luontotoimia. Kokonaiskuva alueiden luontoselvityksistä tehostaisi luonnon huomioimista suunnittelu- ja rakennusprosessissa. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa on varmistettava tiedon kerääminen ja välittäminen.
KAAVOITUSKÄYTÄNTÖJEN YHTEISKEHITTÄMINEN
Kaavoituksessa voidaan saavuttaa pienehköilläkin muutoksilla toimintamalleihin suurta vaikuttavuutta. Kaupungeissa on paljon asiantuntijuutta kaavoituksesta ja sen kehittämisestä. Myös yrityksillä on kokemusta kaavoitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tarvitaan kehitystyötä ja yhteisten periaatteiden luomista, jotta molempien toimijoiden vahvuudet tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi kumppanuuskaavoitus voisi varmistaa ajankohtaisen tiedon hyödyntämisen ja toimivat käytännöt.
LUONNONARVOMARKKINOIDEN VAUHDITTAMINEN
Ekologisia kompensaatioita ja luonnonarvomarkkinoita edistetään Suomessa nyt nopeasti. Niin viranomaiset kuin yritykset ja yhdistyksetkin ovat mukana kehittämässä käytänteitä hyvityksille ja markkinoille. Yritysten ja kuntien yhteinen työ luontomarkkinoiden edistämisessä auttaa markkinoiden syntyä ja luontotoimien vauhdittamista. Yhteistyön myötä kaupungit voivat löytää vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia kompensaatiotapoja.
RAKENTAMISESSA ON RUNSAASTI TILAA VEHREYDELLE
kansainvälisen tornitalopalkinnon vuonna 2014. Kuva: Jaani Turunen
MITÄ? Pystysuoraksi metsäksi – Bosco Verticale – nimetyt kaksi tornitaloa Milanossa tarjoavat elinympäristön niin puille, linnuille kuin ihmisillekin. Tornitalot ovat 110 ja 76 metriä korkeat ja niiden julkisivuihin istutetun kasvillisuuden määrä on vastaava kuin viiden hehtaarin kokoisessa puistossa.
MIKSI? Ratkaisu tuo luonnon poikkeuksellisen lähelle ja ympäröi asukkaita urbaanissa ympäristössä. Puiden varjostusvaikutus ja haihdunta säätelevät mikroilmasto-olosuhteita ja alentavat pintalämpötiloja jopa 30 astetta. Tämä vähentää merkittävästi sisäilmastoinnin energiantarvetta ja laskee sisälämpötilaa 2–3 °C.
MITEN? Julkisivujen kasvillisuuden hoidosta vastaavat ammattilaiset. “Lentävät puutarhurit” kiertävät ulkoseinustan kahdesti vuodessa köysien varassa. Lisäksi kasveja hoidetaan vuosittain toiset kaksi kertaa asuntojen sisältä käsin, asukkaiden kanssa sovittuna aikoina.
Yläreunan kuva: Viherympäristöliitto / Liisa Hyttinen