- 1 kk – Vihreät ympäristöt paransivat päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätelyä jo kuukaudessa, kun pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Viherympäristöjen puute yksipuolis-taa elimistön mikrobistoa. (LUKE, Sinkkonen, 2020)
- 80 % – Viherkatot vähentävät hulevesien valumaa kaupunkirakenteessa ja ehkäisevät kulkeutuvia haitta-aineita. Osa korkeakasvuisista, ruohovartisista luonnonkasveista haihduttivat 80–87 % vuosittaisesta hulevesivalunnasta. (Luke, Juhanoja & Tuhkanen, 2019)
- 15 minuuttia – Oleskelu viheralueilla edistää terveyttä jo 15 minuutissa. Kaupungin vihreympäristö rauhoittaa, parantaa mielialaa ja lisää positiivisia tunteita sekä näkyy fyysisesti sykkeen ja verenpaineen laskuna. (Luke, Tyrväinen & Kari, 2024)
- 79 mieltä – Sipoon terveysmetsä lisäsi 79 osallistujan hyvinvointia merkittävästi. Metsäryhmään osallistuneiden psyyk-kinen hyvinvointi koheni kliinisesti merkitsevästi. Myös koettu terveys ja toimintakyky kohenivat. Osallistuminen lisäsi läheisyydentunnetta muihin ihmisiin ja vähensi yksinäisyyden tunnetta. (Luke, Tyrväinen, Savonen & Simkin 2023)
Vehreiden elinympäristöjen käyttö tuottaa suomalaisille merkittäviä hyvinvointihyötyjä
Vehreät elinympäristöt ovat tutkimusten mukaan tärkeitä arjen liikuntapaikkoja iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Lähiluontokäynneistä kolmasosa tapahtuu 300 metrin päässä kotoa ja lähimetsät ovat lapsille tärkeimpiä ulkoilualueita katujen ja pihojen ohella.
Luonnonvarakeskus arvioi THL:n ja Nordic Healthcare Groupin yhteistutkimuksessa, että saavutettavien viheralueiden kutistuminen kymmenyksellä aiheuttaisi 139–291 miljoonan euron kasvun vuosittaisiin mielenterveyden, 2. tyypin diabeteksen ja astman lääkehoidon kuluihin. Lisäksi monimuotoisen maaperän mikrobeilla on havaittu päiväkotilapsilla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimuksen tukemana Suomeen ollaan ehdottamassa kansallista luontoterveysohjelmaa.
Biodiversiteettihypoteesin mukaan ihminen voi parantaa immuunijärjestelmäänsä olemalla lähellä luontoa – koskettamalla, nauttimalla ja hengittämällä. (BIWE-hanke 2022).
Hyvinvointihyötyjen kotiuttaminen vaatii saavutettavia ja rauhallisia viheralueita, jotka ovat maisemaltaan laadukkaita. Vehreät elinympäristöt ovat tärkeä osa kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa, ja metsien monikäyttö tukee kansallista metsästrategiaa. Myös Euroopan Unionin ennallistamisasetus vaatii kaupungeilta viherpeitteen ylläpitämistä.
Luonnonvarakeskus tekee laaja-alaista huippututkimusta, jonka tulokset tukevat vehreiden elinympäristöjen huomioimista yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja hyvinvointia lisäävänä ja kustannuksia hillitsevänä tekijänä. Luonnon virkistyskäytön seurannan ja luontokosketuksen vaikutusten ymmärtämisen lisäksi tutkimusta tehdään elonkirjon ja ilmastonmuutoksen huomioivien vehreiden elinympäristöjen kehittämiseksi yhdessä sote-alueiden, yritysten, kaupunkien ja kuntien kanssa.
Tutkimuksen jatkuvuus on taattava vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Kuntien tehtävä on mahdollistaa ja toteuttaa vehreitä ympäristöjä
Kunnat ja kaupungit ovat avainasemassa vehreiden elinympäristöjen mahdollistajina ja toteuttajina kaavoituksen, rakentamisen ja suojelun osalta. Vehreiden elinympäristöjen ylläpito ja parantaminen auttavat ylläpitämään tervettä ja aktiivista asukaskuntaa. Se voi vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen paitsi terveyden, myös asuntokannan arvon ja palvelutarjonnan mahdollisuuksien kautta.
Luontoalueet voivat toimia puskurina kriisitilanteissa, kuten koronapandemian aikana, jolloin kuntien virkistysalueet täyttyivät ja kuluivat ennennäkemättömästi. Viheraluejärjestelmällä kunnat voivat tunnistaa alueiden laadun ja kytkeytyneisyyden tukien yksityisiä ja julkisia palveluja.
”Valtion vehreisiin elinympäristöihin kohdistuvia strategioita toteutetaan kunnissa.”
– Janne Artell
Luonnonvarakeskus tekee yhteistyötä kuntien, kaupunkien ja yritysten kanssa mm. terveysmetsien, terveyttä edistävien luontoavusteisten toimintatapojen, metsän- ja muun ympäristön hoitotoimien yhteensovittamiseksi. Osallistava yhteistyö auttaa vehreiden elinympäristöjen tehokkaassa suunnittelussa sekä erilaisten asukkaiden saamisessa hyötyjen piiriin.
Vehreiden ympäristöjen luominen, ylläpito ja säilyttäminen ovat tärkeitä tekijöitä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuessa. Niillä voidaan myös hallita kustannuksia esimerkiksi huleveden, lämpötilan ja pienhiukkasten hallinnassa. Myös kaivosalueiden ennallistamista voidaan tehostaa viherrakenteilla. Kuntien tulisi ottaa tulevat haasteet ja niiden luontopohjaiset ratkaisut ajoissa huomioon.
Valtion vehreisiin elinympäristöihin kohdistuvia strategioita toteutetaan kunnissa. Jotta paras tieto, osaaminen ja uskallus kokeilla uusia ratkaisuja tulisivat käytäntöön, on yhteistyötä tuettava ja jatkettava innovatiivista rahoitusta – kuten vuoden 2023 valtionavustuksessa päiväkotipihojen liikuntaedellytysten parantamiseen ja luonnonmukaistamiseen.
Janne Artell
tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus:
Katsotaan pihoille, puistoihin ja lähiluontoon – tunnistetaan
uusia ja vanhoja ratkaisuja
TERVEYS & TALOUS
Luonnonvarakeskus selvitti ensimmäistä kertaa terveystaloustieteen menetelmillä luonnon terveysvaikutusten taloudellista merkitystä yhteistyössä THL:n ja Nordic Healthcare Groupin kanssa. Tutkimus keräsi yhteen Pohjoismaisen tutkimuksen 20 vuoden ajalta osoittaen mallinnuksen avulla terveysvaikutusten olevan todellisia ja taloudellisestikin merkittäviä.
LUONTO & IHMINEN
PLATE-hankkeessa Luonnonvarakeskus toteutti yhteistyössä Sotkamon kunnan, Sotkamon seurakunnan ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa suositun ja kiitosta saaneen esteettömän luontovirkistysalueen Sotkamon Syntiniemeen, jonka tavoitteena on edistää ja tutkia paitsi ihmisen, myös luontoympäristön terveyttä osallistavasti.
MONIULOTTEISTA TUTKIMUSTA
Luonnonvarakeskus tarkastelee muun muassa hankkeissaan kuinka luontoavusteisia toimintatapoja voitaisiin käyttää kuntatasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (Luontolähete, ASTRA), monitavoitteista ja houkuttelevaa puistosuunnittelua (Interactive Gardens) ja miten mikrobiologista monimuotoisuutta voidaan hyödyntää terveyttä edistävästi tiheästi asutuilla alueilla (BIWE). Tutkimusten avulla on perusteltu muun muassa aluehallintovirastojen myöntämiä avustuksia päiväkotipihojen liikuntaedellytysten parantamiseen ja luonnonmukaistamiseen.
Luonnonvarakeskus tutkii uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksen avulla voidaan kuvata ja ymmärtää paremmin vehreän elinympäristön vaikutuksia hyvinvointiin ja etsiä keinoja monien tavoitteiden yhteensovittamiseksi.
NÄIN SOTKAMOSSA
PLANETAARISEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN TARVITAAN PILOTTIKOHTEITA
MITÄ? Luonnonvarakeskus toteutti yhteis-työssä Sotkamon kunnan, Sotkamon seura-kunnan ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa suositun ja kiitosta saaneen esteet-tömän luontovirkistysalueen Sotkamon Syntiniemeen. Tavoitteena on edistää ja tutkia paitsi ihmisen, myös luontoympäristön terveyttä osallistavasti.
MIKSI? Tavoitteena on nostaa Planetaa-rinen terveys eli ihmisen ja luonnon välinen terveysyhteys lähtökohdaksi luontovirkis-tysalueiden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon sekä lisätä ympäristötietoutta ja yhteistyötä.
MITEN? Sotkamon kunnan Plate Syntiniemi -investointi oli Maaseuturahoitteinen ilmasto– ja ympäristöhanke luonnon moni-muotoisuuden lisäämiseksi ja rahoituksen mahdollistivat useat toimijat. Syntiniemen paikallisesti arvokasta perinnebiotooppia hoitavat Heinämäen luomutilan lampaat.