Keväällä julkistettiin Luontobarometrin 2025 tulokset. Luontobarometrin tarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen avulla suomalaisten mielipiteitä ja asenteita liittyen luontokatoon ja sen vaikutuksiin, luonnon tärkeyteen ja luonnossa liikkumiseen, luonnon merkitykseen kunnallispolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimiseen sekä luonnon ennallistamiseen liittyviin kysymyksiin. Vuoden 2025 Luontobarometrissa selvitettiin lisäksi vertailukelpoisin osin, miten kansalaisten asenteet olivat muuttuneet vuonna 2022 tehtyyn edelliseen, silloin Luontosuhdebarometrin nimellä tehtyyn tutkimukseen verrattuna.
Uuteen kyselytutkimukseen vastanneista 89 prosenttia toivoo, että kunnat huomioisivat nykyistä paremmin luonnon myönteiset terveysvaikutukset kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ajatus sai kannatusta laajasti vastaajien ikäja koulutustaustasta riippumatta. Eri mieltä oli seitsemän prosenttia vastaajista. Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa 89 prosentin mielestä ja sama määrä pitää monimuotoista luontoa tärkeänä alueen maineelle.
Vastaajista 97 prosenttia ajattelee, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Luontoa pitää erittäin tärkeänä tai erittäin tärkeänä 81 prosenttia vastaajista. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisessä kyselyssä, jolloin vastaava luku oli 89 prosenttia. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Tuoreessa kyselyssä vain 3 % arvioi, että luonto on itselle vain vähän tärkeä.
Edellinen Luontosuhdebarometri tehtiin korona-aikana, jolloin lähiluonnon merkitys nousi monin tavoin uudenlaiseen asemaan. Vuoden 2022 tutkimuksessa kodin lähistön viheralueet ja puistot olivat tärkeimpiä luontoalueita 40 prosentille suomalaisista. Osuus oli jo silloin kasvanut verrattuna vuoteen 2020, jolloin osuus oli 32 prosenttia.
Vuoden 2025 tuloksissa kodin lähiluonnon tärkeys on noussut edelleen huimasti: Puistot, metsät, polut, rannat ja vesistöt kaikkein tärkeintä luontoa jopa 58 prosentille vastaajista. Kodin lähiluonnon tärkeys korostuu erityisesti naisten, kerrostalossa asuvien sekä autottomien keskuudessa. Kodin lähiluonnon tärkeys korostuu 2025 vuoden 2022 tutkimukseen verrattuna, mikä johtuu osin kysymysmuotoilun muuttumisesta.
Omaa pihaa piti tärkeimpänä vain 11 prosenttia, loma-asunnon ympäristöä 10, kauempana olevia, mutta päivässä tavoitettavia luontokohteita 9 ja kansallispuistoja tai muita suojelu-ja retkeilyalueita 8 prosenttia vastaajista. Vain 4 % ei osannut arvioida asiaa.
Mieluisimpina luonnossa tehtävinä asioina pidetään luonnossa oleilua (48 %), arkiliikuntaa (41 %), marjastusta tai sienestystä (39 %) sekä liikuntaa ja kuntoilua (35 %). Veneilyn valitsi mieluisimmaksi 8 prosenttia vastaajista, metsästyksen tai kalastuksen 12 ja muun luonnon hyötykäytön, kuten puutarhanhoidon, 19 prosenttia vastaajista. Luonnossa oleilu on kyselyn perusteella mieluisinta naisille, peruskoulutuksen saaneille, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille, kerrostalossa asuville, sekä niille, jotka joutuvat tinkimään hankinnoistaan. Luonnossa oleilusta pitävät enemmän autottomat kuin autolliset vastaajat.
Vähintään kerran viikossa liikkuu tai oleilee luonnossa yhteensä 67 prosenttia suomalaisista. Tämä luku on lisääntynyt jonkin verran vuoden 2022 tuloksista. Suurin muutos on tapahtunut ryhmässä, joka liikkuu kerran kuukaudessa tai harvemmin.
Vastaajista 51 prosenttia kertoo toimivansa luonnon monimuotoisuuden puolesta, kun taas alle viidennes (18 %) arvioi, ettei toimi niin. Lähes kolmannes (31 %) ei osaa arvioida asiaa. Luonnon monimuotoisuuden puolesta toimitaan useimmiten ylläpitämällä monimuotoisuutta omalla pihalla, puutarhassa, metsässä tai maatilalla (65 %). Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan kolme tärkeintä asiaa, jotka motivoivat toimimaan luonnon monimuotoisuuden puolesta. Suurimpana motivaattorina koettiin se, että luonto itsessään on tärkeä (50 %). Lisäksi motivoivat lapset ja tulevat sukupolvet sekä luonnon ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden kunnioittaminen. Motivoiva vaikutus arvioitiin pienemmäksi oman ja läheisten terveyden (17 %) sekä oman lähiympäristön (22 %) aihepiireissä.
Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset. Luontohaittojen kompensaatiota kannatti 78 prosenttia. Lähes sama määrä (74 %) uskoi, että luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.