teksti: LIISA HYTTINEN
Ala villiksi -kampanja kutsuu kuntia ja kaupunkeja mukaan. Osallistuminen on helppoa, jos viheralueita on jo ehditty muuttaa luonnon monimuotoisuutta tukevaan suuntaan tai tulevat toimet ovat vähintäänkin tiedossa. Lapualla edistyksellistä työtä on tehty jo vuosia.
Viestintä on tärkeimpiä keinoja edistää luonnon monimuotoisuutta silloin, kun suurin haaste on asukkaiden ja päättäjien vastustus. Näin ajattelee Maria Kylmäluoma, joka työskentelee työnjohtajana Lapuan viheraluepalveluissa. Hän on kokenut, että esimerkiksi nurmikoiden muuttaminen niityiksi tai lahopuun tuominen koulujen pihoille onnistuu, kun osaa esittää asiansa oikein ja on sinnikäs.
– Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja sai monet asukkaat ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja sen merkitystä, Kylmäluoma mainitsee esimerkkinä viestinnän merkityksestä.
Pelasta pörriäinen -kampanjassa julkaistiin vuoden 2020 aikana runsaasti materiaalia, jolla haluttiin kiinnittää huomiota pölyttäjien tilaan ja saamaan aikaan niiden elinolosuhteita edistäviä tekoja. Kampanjan laskuriin ilmoitettiinkin lähes 76 000 pörriäistekoa vuoden aikana.
Kylmäluoma koki, että tämäntyyppisestä viestinnästä oli apua Lapuan viheralueiden muuttamisessa pölyttäjäystävällisemmiksi. Muutosvastarintaa kun tuppaa tulemaan, jos ympäristöä aletaan hoitaa entisestä poikkeavalla tavalla. Lapualla viestiä esimerkiksi nurmien muuttamisesta niityiksi niittoa harventamalla on viety aktiivisesti asukkaille ja päättäjille vuosien ajan.
– Alkuun oli tosi vaikeata saada asukkaille ymmärrystä siitä, että miksi ennen leikattiin nurmikot ja nyt ei. Valitusta tuli ihan hirveästi vielä noin 10 vuotta sitten. Ajatus oli semmoinen vanhakantainen, että meillä pitää kaikki olla hyvännäköistä ja komeaa täällä Pohjanmaalla, Kylmäluoma kuvailee aiempaa asukkaiden ajatusmaailmaa.
Uudenlaisia viheralueiden hoidon tapoja on tuotu keskusteluun ja päätöksentekoon sinnikkäästi, ja kokeiluja on tehty alkuun pienemmille aloille ja syrjäisemmille kohteille. Näin asukkaiden ja päättäjien silmää on totutettu ympäristöön, jonka ulkonäkö poikkeaa aiemmasta ihanteesta. Pikku hiljaa ymmärryskin on kasvanut.
– Toissa vuonna, kun viimeksi laitoimme uusia alueita niittyluokitukseen, niistä ei kukaan valittanut, Kylmäluoma kertoo.
Luonnon monimuotoisuudesta viestimisen ja uudennäköisiin ympäristöihin totuttelun lisäksi asenteisiin on vaikuttanut myös raha.
– Kustannukset ovat aika merkittävä tekijä. Päättäjät olivat aluksi nuivia. Ajateltiin, että nyt sitten koko Lapua on täynnä vaan jotakin maitohorsmaa ja eikä näytä miltään. Mutta sitten kun he näkivät laskelmaa siitä, että paljonko muutos voi oikeasti tuoda säästöjä, niin sitten rupesikin kiinnostamaan.
– Että tavallaan semmoinen win-win-tilanne, luonto hyötyy ja lompakko hyötyy.
YKSINKERTAINEN TOIMII
Nyt Lapualla onkin jo 54 hehtaaria niittynä hoidettuja alueita. Niiden voimin Lapua osallistuu tänä vuonna WWF:n Ala villiksi -kampanjaan, jolla on samansuuntainen tavoite kuin Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjalla oli. Ala villiksi -kampanjan verkkosivulla todetaan, että pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa ja ratkaisu asiaan löytyy läheltä – pihoilta, puutarhoista ja parvekkeilta. Kampanja on kuitenkin suunnattu yksittäisten kansalaisten lisäksi myös toimijoille, joiden hallinnassa ovat julkiset viheralueet ja isommat kiinteistöpihat.
Mistä Ala villiksi -kampanja on sitten saanut alkunsa?
WWF:ssä työskentelevä suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela kertoo, että järjestössä tehdään monenlaista työtä perinnebiotooppien – eli erilaisten ketojen, niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten – eteen. Jo pitkään on järjestetty talkooleirejä, joilla ylläpidetään niitty-ympäristöjä ja luonnonlaitumia. Viime vuosina on työskennelty yhä enemmän laajemman aiheeseen vaikuttamisen parissa eri työryhmissä ja hankkeissa. Käynnissä on muun muassa niittourakoinnin kehittäminen osana isoa Priodiversity LIFE -hanketta ja WWF työskentelee myös luonnonlaidunlihantuotannon laajentamisen eteen. Vuosina 2023‒2024 parannettiin perinnemaisemien tilaa Helsingin Uutelassa ja Sastamalan Vehmaanniemellä WWF:n Perinnemaisemahelmet-hankkeessa. Kolmantena kohteena Perinnemaisemahelmissä oli Vantaan Vehkalanmäki, joka on urbaaneissa maisemissa sijaitseva täyttömäki, niittylajiston näkökulmasta niin sanottu uuselinympäristö. Yhtenä WWF:n strategisena tavoitteena onkin valtavirtaistaa perinnebiotooppilajiston huomioimista – ei vain maaseudulla, vaan myös rakennetuissa ympäristöissä.
– Ala villiksi -kampanjaan lähdimme, koska niittykasveille, kimalaisille, perhosille ja monille muille tarvitaan lisää elintilaa meidän jokaisen omassa lähiympäristössä. Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä ja pölyttäjiemme tärkeimpiä elinympäristöjä, Korpela avaa kampanjan taustoja.
Kampanjaan osallistumisesta haluttiin tehdä yksinkertaista. Kampanjaan osallistutaan täyttämällä verkkolomake, johon täytetään ilmoittajan yhteystiedot, villiinnytettävän alueen tyyppi sekä villiinnytettävät neliömetrit. Kolmivuotinen kampanja alkoi vuonna 2024 ja kevääseen 2025 mennessä neliömetrejä oli kertynyt jo lähes 2,5 miljoonaa. Kampanjan sivustolta löytyy myös helppoja vinkkejä, joiden avulla voi lisätä luonnon monimuotoisuutta ja perinnebiotooppilajistoa pihoilla sekä viheralueilla.
– Yksinkertainen kampanja on hyvä viestintäkanava kertoa lähiluonnosta ylipäätään, niittykasveista ja pölyttäjistä. Tarkoituksena on, että ihmisille avautuisi, ettei luontokato tapahdu vain kaukana sademetsässä vaan meidän omalla pihalla ja lähiympäristössä, Korpela sanoo.
RAHOITUSYHTIÖKIN HALUAA LISÄTÄ LUMOA
Ennen Suomen Ala villiksi -kampanjaa Tanskan WWF oli avannut vastaavan sivuston luonnon monimuotoisuudesta viestimiseksi. Suomen kampanjaan saatiinkin sivuston tekninen toteutus suoraan sieltä. Suomessa kampanja sai vielä erityistä vauhtia, kun rahoitusyhtiö OP Ryhmä lähti tekemään kampanjaa yhteistyössä WWF:n kanssa.
– Luonnon monimuotoisuus on strategisena painopisteenä mukana meidän vastuullisuusohjelmassa. Kestävyysraportoinnissa se on noussut yhdeksi olennaiseksi teemaksi, kertoo OP:n vastuullisuustyöstä vastaava johtava asiantuntija Kaarina Saramäki.
OP:n luonnon monimuotoisuus -tiekartassa todetaan, että toiminnan kääntäminen luontopositiiviseksi luo uusia mahdollisuuksia voimistuvassa kilpailuympäristössä.
– Maailman talousfoorumikin on analysoinut, että yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on suoraan luonnonvaroista riippuvaista.
Rahoitusyhtiöiden vastuu on laaja, sillä se ulottuu eri aloilla toimivista sijoituskohteista aina oman toiminnan suoriin vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisen ohella olennaista on edistää jo muuttuneeseen ilmastoon sopeutumista.
– Vaikka me kuinka hillittäisiin ilmastonmuutosta, niin me tiedetään, että ilmasto on jo lämmennyt. Luontopohjaiset ratkaisut, kosteikot, puusto ja viherkatot kaupunkirakenteessa auttavat sopeutumaan lisääntyvään sademäärään ja lisääntyviin hellepäiviin, Saramäki toteaa.
OP:n luonnon monimuotoisuus -tiekartassa kerrotaan myös, että OP edistää luonnon monimuotoisuutta sen omien yhtiöiden omistamilla kiinteistöillä esimerkiksi niittyjä ja viherkattoja perustamalla sekä hyödyntämällä parkkipaikkojen reuna-alueita hyönteisiä suosivien kasvien kasvupaikkoina. Toteutuksessakin on jo päästy alkuun.
– Viherkattoja on tehtynä Ahvenanmaan pääkonttorilla Maarianhaminassa sekä OP Pohjois-Savon Kuopion pääkonttorin piharakennuksen katto. Lisäksi yksi viherkattohanke on pankilla vireillä, eli käymme hankesuunnitteluvaiheessa läpi katon mahdollisuuksia, kertoo rakennuttajapäällikkö Markku Estola OP:sta.
Myös piha-alueilla alkaa vähitellen tapahtua muutosta.
– Piha-alueen niityttämisiä on käynnissä yksi hanke OP Siikajoella. Toinen hanke on pankilla mietinnässä nurmialueen muuttamisesta niityksi, Estola mainitsee.
Sisäinen markkinointi aiheesta on tuottanut OP:ssa Estolan mukaan mukavasti keskustelua ja kyselyitä, ja lisää sisäistä materiaalia on tulossa vielä tänä vuonna. OP Ryhmä koostuu itsenäisistä osuuspankeista, jotka omistavat ryhmän keskusyhteisön. Osuuspankit päättävät itse esimerkiksi omien kiinteistöjensä piha-alueiden mahdollisista muutoksista.”
– Olemme järjestäneet hankkeille koulutusta ja huomanneet, että osaamisen kehittämisen tarvetta on. Hankkeissa on ollut kiinnostusta aihetta kohtaan, sanoo Estola.
– Toiveissa on, että saisimme tälle vuodelle vielä lisää toimeksiantoja näiden tiimoilta, Estola tuumaa.
Myös OP:n omistajien piirissä luontoarvot ovat nousussa. Yhtiössä tehdään vuosittain Kaikkien aikojen tekoja -kysely omistaja-asiakkaille. Kyselyyn on saatu jopa kymmeniä tuhansia vastauksia.
– Pari vuotta sitten kyselyssä nousi esiin kolmen kärkeen paikalliset teot luonnon hyväksi. Ja sitten lähdettiin mukaan WWF:n kampanjaan.
Kampanjan lähtökohtana on Saramäen mukaan myönteinen viestintä ja tiedon tarjoaminen matalalla kynnyksellä.
– Yhdessä kerätään pinta-alaa Suomen luonnolle. Osallistujia ei ole rajattu, kampanja on kohdistettu kaikille suomalaisille. Myös kunnat ja kaupungit saavat mielellään osallistua, Saramäki kannustaa.
TIETO JAKOON MYÖS TAPAHTUMISSA
Ala villiksi -kampanja oli esillä Viherympäristöliiton järjestämillä Viherpäivillä helmikuussa 2025. Kampanja toimi päättäjille, ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnatun tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Tarkoituksena oli tapahtuman kautta tavoittaa kuntia ja kaupunkeja, joilla olisi villiinnytettyjä, eli perinnebiotooppeja suosivia alueita lisättäväksi kampanjan laskuriin.
Eeva-Liisa Korpela esittää kunnille, kaupungeille ja muille toimijoille toiveen:
– Katsoisi omaa aluettaan sillä silmällä, että mitä se voisi luonnolle tarjota. Joutomaa ei välttämättä ole jotain mistä pitäisi päästä eroon, vaan se voi olla arvokas luonnolle, Korpela muistuttaa.
Jos niityllä halutaan kulkea ja oleskella, siihen voi tehdä erikseen polkuja ja piknik-alueita. Tai vaihtoehtoisesti totutella ajatukseen, että niitty kyllä kestää kulkemista ja oleskelua ilman niitäkin.
– Niittykasvillisuus tietyssä määrin jopa hyötyy tallaamisesta, koska se on sopeutunut laiduntamiseen. Monien niittylajien historia on mammuttiahojen maisemissa, Korpela muistuttaa.
Kotipuutarhojen ja mökkipihojen omistajille kampanjaa tehtiin tunnetuksi tämän vuoden Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Lisäksi kampanja oli esillä Lapua kukkii
-puutarhamessuilla Lapuan kaupungin pisteellä. Vuosittain toukokuussa järjestettävä tapahtuma kerää noin 90 näytteilleasettajaa ja 5000 kävijää Jokilaakson matkailupuutarhaan. Alue itsessään on palkittu Green Flag Award -tunnustuksella, joten myös sitä voi ylpeänä esitellä kävijöille.
KAIKKI ONNISTUU
Maria Kylmäluoma uskoo Lapuan onnistumisen viheralueiden hoidossa olevan osaavien työntekijöiden ansiota.
– Meillä on yhdeksän puutarhuria töissä ja hämmästyttävän pysyviä määräaikaisia, jotka työskentelevät talvisin esimerkiksi siivouspuolella ja tulevat aina kesäksi meille. Myös kouluyhteistyö on ollut hedelmällistä ja meillä on ollut aina hyvin työharjoittelijoita.
Nurmikoiden muuttamisessa niityiksi kasviosaamisesta on paljon hyötyä. Toisaalta myös tavoitteet on asetettu resursseihin nähden sopivalle tasolle – esimerkiksi suurissa kaupungeissa kohteiden lähtökohdat ja hoitovaatimukset ovat erilaisia kuin maaseutumaisissa kaupungeissa ja kunnissa. Lapualla niitytystä on tehty paikoin esimerkiksi ajamalla hiekkaa alueelle, jolloin maaperä köyhtyy ja kasvillisuus muuttuu vähitellen lähes itsestään.
– Kitkeminen ei ole ollut niin iso homma mitä mä oon ajatellut. Meillä on niin ammattitaitoisia puutarhureita, että he osaavat katsoa sieltä ne poistettavat kasvit.
Onnistumiset on huomattu pääkaupungissa saakka, ja jokainen positiivinen palaute lämmittää mieltä:
– Just tässä pari päivää sitten soitti joku Helsingissä asuva ja niin ankarasti kehui, miten Lapualla voi olla niin hyvin hoidetut viheralueet, iloitsee Kylmäluoma.