Kurkistuksia maisemaan -palstalla perehdytään tällä kerralla mentorointiin. Esittelyssä on mentorointipari, joka varauksetta suosittelee mentorointia muillekin maisemasuunnittelijoille. Mentoria etsivä aktori avasi suunsa oikeassa paikassa ja löysi etsimänsä saman pöydän äärestä. Erityisesti yksinyrittäjille, joita maisemasuunnittelijoista on suuri osa, luotettava mentori voi olla kullan arvoinen, mutta myös kokenut mentori hyötyy monella tavalla mentorointisuhteesta.
teksti: Tuula Ihamuotila
Et sunkka sää mun mentoriks alkas?
Mikä yhdistää yksinyrittäjää ja Odysseuksen poikaa? Aivan, mentorointi. Odysseuksella kesti vuosikymmeniä palata kotiin Troijan sodasta, mutta sen verran fiksu hän oli, että ennen lähtöään hankki pojalleen kasvatusta ja ohjausta ystävältään Mentorilta.
Toimintatapana mentorointi on paljon vanhempi ilmiö kuin itse termi. Ihmiset ovat aina siirtäneet osaamista kokeneemmilta nuoremmille tekijöille esimerkiksi käsityöläismestareiden ja oppipoikien suhteissa. Kisällijärjestelmää voidaankin pitää yhtenä mentoroinnin varhaisista muodoista. Mestari ei opettanut vain teknisiä taitoja, vaan myös ammattietiikkaa, asiakastyötä, ongelmanratkaisua ja työelämän käytäntöjä. Suuri osa tästä opetuksesta oli hiljaisen tiedon siirtämistä yhdessä työskentelyn kautta.
Jardinea Oy:n yksinyrittäjä ja tuleva hortonomi Nea Rissanen kaipasi 1,5 vuotta sitten mentoria. Hän avasi suunsa Maisemasuunnittelijat ry:n Latvian matkalla ja käytännössä löysi mentorin saman pöydän äärestä. Kun oppilas on valmis, opettaja ilmaantuu, sanoo Zen-sananlaskukin. Keidas-Suunnittelun eläkkeelle jäänyt yrittäjä Kirsti Palmu halusi jakaa kokemuksiaan.
– Oli helppo ryhtyä mentoroimaan, koska oma ura oli jo tehty eikä mitään kilpailuasetelmaa ollut, hän sanoo. Mentorointi on tosi kivaa, se on minun motiivini olla mukana, Palmu paljastaa. Tämä ei syö energiaa, päinvastoin.
Mentorointiparia yhdistää moni asia: rakkaus kasveihin ja suunnitteluun, kiinnostus monimuotoisuuteen, osallistuminen Avoimiin puutarhoihin, turkulaisuus sekä
nykyään myös salsa. He ovat vierailleet useamman kerran toistensa puutarhoissa ja – mikä tärkeintä – ystävystyneet matkan varrella. Palmu myös myi puutarhakirjastonsa Rissaselle, mutta on jo joutunut lainaamaan joitakin teoksia takaisin.
Matalalla kynnyksellä uutta näkökulmaa
Hiljaista tietoa ei löydy oppikirjoista. Hiljainen tieto tarkoittaa osaamista, kokemusta ja ymmärrystä, jota on vaikea kirjoittaa tarkkoina ohjeina. Se on usein käytännön kautta opittua tietoa siitä, miten asiat oikeasti tehdään. Hiljainen tieto syntyy yleensä kokemuksen myötä, työn tekemisestä, vuorovaikutuksesta muiden kanssa sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Tavallisesti juuri hiljainen tieto erottaa kokeneen asiantuntijan aloittelijasta.
Tätä käytännössä kertynyttä tietoa Palmu haluaa jakaa. Parhaimmillaan mentorointi on luottamuksellinen keskustelusuhde, jossa kysytään hyviä kysymyksiä, haastetaan ajattelemaan, tuetaan päätöksenteossa ja autetaan löytämään omat ratkaisut. Siksi mentorointi voi vaikuttaa pitkälle sekä työelämässä että henkilökohtaisessa kasvussa. Mentoroinnilla ei tarvitse olla mitään virallista muotoa tai ennalta määrättyä aikataulua. Mentorin ei tarvitse olla suurta liikevaihtoa ja jatkuvaa kasvua takovan yrityksen perustaja, jolla kaikki on aina mennyt ennakkosuunnitelman mukaan ja tulevaisuuskin häikäisee. Päin vastoin, elämänkokemuksesta on hyötyä todennäköisine vastoinkäymisineen ja juuri niistä kertominen antaa arvokasta oppia.
Monet maisemasuunnittelijat työskentelevät pääasiassa yksin omissa yrityksissään. Palmun ja Rissasen mielestä juuri yksinyrittäjälle voi mentoroinnista olla erityistä hyötyä. Asioita ei tarvitse pohtia vain omassa päässään, vaan on joku luotettava, johon voi matalalla kynnyksellä ottaa tarpeen mukaan yhteyttä. Käytännön neuvoille voi tulla tarvetta jo yrityksen perustamisvaiheessa. Palmukin on aikanaan ollut aktorina nimenomaan yrittämiseen liittyen. Osapuolet ovat sopineet, että aina voi soittaa kun kysyttävää ilmenee. Puolin ja toisin.
– Kaikille yrittäjille on muodostunut oma tapa toimia eri tilanteissa eikä ole tarkoitus, että kaikki tavat pitäisi mentoroinnin myötä muuttaa toisenlaisiksi tai samanlaisiksi kuin mentorilla. Mutta on erittäin hyödyllistä kuulla muiden toimintatavoista ja sitten miettiä, kannattaisiko omaa tapaa kehittää, Rissanen pohtii.
Mentori voi auttaa oppimaan esimerkiksi kasvisuunnittelussa oman näkemyksen ja asiakkaan toiveiden huomioimista yhtä aikaa. Kuva: Tuula IhamuotilaTIETO SIIRTYY PARHAITEN YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ
Mentorointipari Rissanen–Palmu tapasi syksyllä tavallista tiheämmin, koska he työskentelivät yhteisen suunnittelukohteen parissa. Palmu toimi hankkeessa nimellisesti pääsuunnittelijana, koska Rissanen ei vielä ole valmistunut hortonomiksi. Todellisuudessa Rissanen on ollut pääsuunnittelija ja Palmu on katsonut päältä.
– Olemme tehneet yhdessä käytännön suunnittelua, koska kyseessä on ensimmäinen leikkipuistosuunnitelmani. En olisi yksin uskaltanut lähteä tähän, Rissanen myöntää. Olen oppinut Kirstiltä uutta esimerkiksi korkoihin ja salaojiin liittyen, samoin kustannusten ja resurssien huomioimiseen. Sovittiin myös, että Kirsti pitää minulle koulutuksen pinnantasauksesta.
Palmu piti silmällä leikkipuistosuunnittelun kokonaisaikataulua ja tiukimmassa tilanteessa muistutti asiakaslähtöisyydestä.
– Nea on kasvi-ihminen kuten minäkin, mutta nyt piti huomauttaa, että et voi laittaa noita kasveja, koska asiakas toivoo muuta. Hiukan pelkäsin, miten hän reagoi.
– Kyllä minä kuuntelen kun kokeneempi sanoo, että mietis nyt uudestaan. Totta kai mietin. Omaa ajatusta voi jalostaa, kun asia perustellaan hyvin, Rissanen toteaa. Muuten ei oppimista tapahtuisi.
Palmun jakama hiljainen tieto on liittynyt esimerkiksi suunnittelun lähtökohtiin, materiaalien käyttöön ja asiakassuhteen hoitoon. Hän on esitellyt tekemiään suunnitelmia sekä paperilla että toteutettuina. Rissanen on myös ottanut Palmun toimeksiantosopimuspohjasta muutaman parannuksen omaan pohjaansa.
UUTTA VIRTAA MYÖS MENTORILLE
Useimmiten myös mentori hyötyy saadessaan mentoroida. Hänen oma osaamisensa voi syventyä ja ajattelunsa kirkastua kun hän kertoo kokemuksistaan toiselle. Hän voi saada nuoremmalta tai erilaisen taustan omaavalta aktorilta uusia näkökulmia, ajatuksia ja vaikkapa teknologiaosaamista. Mentorointi sellaisenaan on todennäköisesti merkityksellinen kokemus myös mentorille. On palkitsevaa, että voi auttaa toisen kasvua ja kehitystä. Kaiken lisäksi johtamis- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, koska mentorointi vaatii kuuntelemista, kysymysten esittämistä ja rakentavan palautteen antamista.
Rissanen ja Palmu suosittelevat varauksetta mentorointia muillekin. Mentorilla pitää olla halu jakaa tietoa ja aktorilla täytyy olla tarve ohjaukselle ja halua oppia. Asenteiden ja kemioiden on tärkeää kohdata, jotta mentorointisuhteesta tulee hedelmällinen. Maisemasuunnittelijat ry ja vaikkapa Facebookin MAS-klubi voivat tarvittaessa toimia yhteytenä mentoreiden ja sellaista etsivien välillä. Sitten vain tuumasta toimeen.