”Hallitus ja Orpo selvisivät Garden-grillauksesta” otsikoi Yle 21.7. Samaan aikaan Etelä-Euroopan kuumuudessa ja maastopaloissa kärventyivät niin ihmiset kuin valtavat luontoalueet. Suomalaisten koti- ja mökkipuutarhojen kesäisistä barbecue partyistä lienee sen sijaan selvitty niitä, ja Orponkin tulisia hetkiä, helpommalla.
Tutkailin Garden-hankkeen verkkosivuja: mitä siellä kerrotaan nyt ilman valtion avustusta suunniteltavan hankkeen yhteyksistä houkuttelevaan nimeensä? Jos tuo ”maailman modernein tapahtuma-areena” toteutuu, niin saammeko siis tulevaisuudessa seurata kulttuuri- ja urheilutapahtumia keskellä vehreää puutarhaa?
Sivut lukaistuani en varsinaisesti yllättynyt: minkäänlaista mainintaa puutarhasta ei siellä ollut. Ei yleiskuvauksessa, ei arkkitehtuuri-osiossa, ei palveluissa, ei ekologisuus-sivulla. Toki kuvastoon oli näön vuoksi vähäsen vihreääkin pintaa ja pieniä puuntaimia klikkailtu – vainko loppusilauksena valmista rakennusta koristamaan?
Kaupungit tarvitsevat lisää runsasta,
vehreää puutarhamaisuutta,
jotta selviämme kuumuudesta
ja kuivuudesta.
Kalliorakentamisen ekologisena hyötynä mainitaan maanpäällisen ympäristön laadun lisääntyminen, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi luontopohjaisten ratkaisujen paratiisia – mutta myös mitä tahansa muuta, mitä vain keksitään laaduksi määritellä.
Euroopan unionissa voi-sanaa ei saa käyttää margariinista. Vastaavia rajauksia on useille muillekin tuotteille. Tarkoituksena lienee varmistaa, että tuotteiden nimet eivät johda kuluttajaa harhaan ja toisaalta, että niiden tuottajat eivät kärsi siitä, että niiden kilpailijat hyödyntäisivät tuttua sanaa uusissa, perinteisen määritelmän ulkopuolelle jäävissä tuotteissa. Pahimmillaan siitä voisi seurata alkuperäisen tuotteen lopullinen häviö uusille, sen nimen varastaneille vaihtoehdoille.
Alunperin puustoiseen alueeseen viitannut puisto-sana on jo omittu kaikenlaisten huvi-, tuuli-, tiede- ja sisäleikkipuistojen käyttöön. Onko nyt myös puutarhan merkitys kuivumassa kokoon?
Kaupungit tarvitsevat lisää runsasta, vehreää puutarhamaisuutta, jotta selviäisimme paremmin Suomeenkin väistämättä leviävästä kuumuudesta ja kuivuudesta. Olisi hienoa, jos vehreys todella olisi suuren areenahankkeen päätavoite. Valitettavasti hanke ei ainakaan viesti millään tavalla lunastavansa nimen esittämää lupausta.
Sanoilla luodaan merkityksiä ja vaikutetaan ympäristöömme. Viheralan kannattaa pitää puutarhan puolia. Sen aidon ja elävän.
Liisa Hyttinen
päätoimittaja
Viherympäristö-lehti
Kuva: Töölönlahden kesäpuisto on oiva esimerkki siitä, miten keskelle vilkkainta kaupunkia voidaan luoda puutarhamaisia ympäristöjä. Miljöössä otettiin kuvia Viherympäristöliiton viestinnnän käyttöön elokuussa 2026. Kuvan otti Liisa Hyttinen.