Joensuun hautausmaan portin pielessä asustaa metsämänty Albert*, jolla on salaperäinen menneisyys. Albertin ikää ei kukaan tarkalleen tiedä, mutta se on saattanut kasvatella nuoria vetreitä versojaan jo silloin, kun hautausmaa perustettiin vuonna 1852. Jyhkeän puun ulkomuoto antaa aihetta epäillä, että sillä on saattanut olla kauan sitten aivan erityinen tehtävä karsikkopuuna. Todisteita tästä ei ole kuitenkaan säilynyt. Onko Albert onnistunut peittämään menneisyytensä jäljet kilpikaarnansa uumeniin?
”Puu seisoo paikallaan ylväänä, hiljaisena turvana — se vartioi varjoissaan, kuin huomaamaton ystävä ajan takana”, kuvailee eräs Albertin hyvin tunteva tätä merkittävää puuystäväänsä. Komea Albert on elänyt koko ikänsä, ainakin lähestulkoon, hautausmaan kupeessa. Sen voi uskoa tuoneen lohtua monelle surevalle.
Mänty voi elää monen sadan vuoden ikäiseksi ja nähdä lukuisten ihmissukupolvien syntyvän, elävän ja tulevan elämänsä päähän. Myös asuinympäristö voi muuttua moneen kertaan. Kauan sitten Albertin naapuurina oli kasvihuoneita. Nyt niiden tilalla on pysäköintialue. Vuosien varrella aivan Albertin viereen tehtiin portti ja ympäristö asfaltoitiin. Edellisessä hautausmaan piharemontissa haluttiin puu huomioida paremmin: sen ympäristö rauhoitettiin ja asfaltti poistettiin. Näin Albertin juurilla on parempi olla.
Noin 150–200-vuotiaaksi arvioitu Albert elää tällä hetkellä reipasta keski-ikää. Se toimii aktiivisesti paremman ympäristön eteen: vuosittain se sitoo 16,8 kilogrammaa hiiltä, imee 1500 litraa hulevettä ja vähentää ilmansaasteita 656 grammaa.** Esimerkillistä toimintaa!
Mutta miten olikaan Albertin salaperäisen menneisyyden laita? Oliko se joskus karsikkopuu ja mikä se sellainen on?
Karsikkopuulla tarkoitetaan puuta, jonka runkoon kaiverrettiin merkintöjä vainajista: esimerkiksi vainajan puumerkki, synnyin- sekä kuolinaika. Karsikkopuista karsittiin oksia, mistä nimikin juontuu. Albertin runko on alaosastaan oksaton, joten se voisi olla vanha karsikkopuu. Mutta kaiverruksia rungossa ei näy. Saattaa kuitenkin olla mahdollista, että merkinnät olisivat peittyneet vuosikymmenien saatossa vahvan kilpikaarnan alle. Varmuutta ei ole, joten Albertin menneisyys jää meille arvoitukseksi.
Tutustu Albertiin tai sen sukulaisiin
- Albert-mäntyyn voi tutustua lähemmin käymällä tapaamassa häntä Joensuun hautausmaalla.
- Albertia saa ihailla pienen matkan päästä tai kokeilla, miltä sen upea kilpikaarna tuntuu.
- Kun käyt tapaamassa Albertia tai sen muualla asustavia mäntyserkkuja, ota yhteiskuva männyn kanssa ja osallistu puutiedon jakamiseen postaamalla se someen tunnisteilla #puunhalausviikko ja #puupersoona
Tehtävä:
- Ihmisen iho muuttuu iän karttuessa, ja vastaavasti nuoren männyn kaarna on erilaista kuin iäkkäämmän. Etsi lähiympäristöstäsi eri-ikäisiä mäntyjä ja tutkiskele, millaisia muutoksia männyissä tapahtuu iän myötä.
*Tämä mänty nimettiin Puunhalausviikon 2025 kampanjassa Albertiksi Joensuun hautausmaalle vuonna 1930 haudatun kaupunginvouti Albert Lennart Paqvalénin mukaan. Kaupunginvouti syntyi vuonna 1857 – samoihin aikoihin on todennäköisesti Albert-mäntykin aloitellut elämäänsä hautausmaan kupeessa.
**Luvut on laskettu tieteellisellä i-Tree-laskentamenetelmällä ja ne perustuvat puun lajiin ja ympärysmittaan.