Menestyvä kaupunki on hallitusti ja kestävästi kasvava, elinvoimainen, hyvinvoiva… ja vehreä. Miten sovittaa kaupunkikehitys, elinvoima, hallittu kasvu ja rakentaminen yhteen luonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin tavoitteiden kanssa? Vastaus ei ole jättää kehittymättä, kasvamatta ja rakentamatta, ajattelee Viherympäristöliiton puheenjohtaja Pirjo Siren.
Suomen alueet ja kaupungit ovat eriytyneet ja tulevaisuudessa eriytyminen vahvistuu. Menestyvä kaupunki yhdistää tiivistyvän yhdyskuntarakenteen, kestävän liikkumisen, vähähiilisen rakentamisen sekä laajan viherrakenteen kehittämisen. Menestyvä kaupunki haluaa olla myös vehreä ja viihtyisä kasvaessaan.
Kaupunkien elinvoima, hallittu kasvu, kaupunkikehitys sekä ilmastotyö ja luonnon monimuotoisuus tukevat siten toisiaan. Tavoitteena onkin kaupungeissa samanaikaisesti vahvistaa kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä, mutta myös hillitä ilmastonmuutosta, sopeutua sään ääri-ilmiöihin, lisätä hiilinieluja ja pysäyttää luontokato. Tiivistyvien kaupunkien ja kuntien suuri haaste on elinvoiman, hallitun kasvun ja rakentamisen yhteensovittaminen luonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin tavoitteiden kanssa. Vastaus ei ole jättää kehittymättä, kasvamatta ja rakentamatta.
Viherala tarjoaa uusia työpaikkoja ja
osaamistarpeita, joissa yhdistyvät
ympäristö-, hyvinvointi- ja palveluosaaminen.
Kaupunkikehityksen keskeinen lähtökohta on, että kaupungin kasvu, elinvoima ja ympäristökestävyys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, vaan ne toteutetaan samanaikaisesti. Kaupunkikehityksessä kysytäänkin, miten kaupunki pystyisi kasvamaan siten, että se parhaimmillaan pystyy lisäämään asukkaita, työpaikkoja ja investointeja samalla kun liikkuminen on kestävämpää, rakentaminen vähähiilistä, luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja kaupunki on vehreämpi. Tällöin kasvu ja kehitys luovat lisäarvoa monella tapaa.
Kasvavien kaupunkien kaupunkirakenne tiivistyy, mutta viisaasti, vihreää infrastruktuuria vahvistaen ja varautuen ilmastonmuutokseen. Kaupunkirakenteen tiivistyessä erityistä huomiota kiinnitetään viheralueverkoston säilyttämiseen, ekologisten yhteyksien vahvistamiseen sekä arvokkaiden luontokohteiden turvaamiseen.
Viherala on nousemassa sektoriksi, jonka tehtävänä on suunnitella, rakentaa ja hoitaa kaupunkien vihreää infrastruktuuria. Se kytkeytyy suoraan sekä vehreään, viihtyisään ja hyvinvointia tukevaan kaupunkiin että myös kaupungin resilienssiin ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.
Keskeiset toimenpiteet ovatkin vihreän infrastruktuurin vahvistamista: Kaupunkimetsiä, puistoja, lähivirkistysalueita, puustoisia katuympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä viheralueiden välillä lisätään. Näillä ratkaisuilla vahvistetaan sekä asukkaiden hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta. Samalla kasvatetaan kaupungin hiilinieluja ja parannetaan kaupunkiympäristön laatua. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen keinoina ovat myös hulevesien hallinta sekä tulvasuojelu. Kaiken kaikkiaan osaksi kaupunkikehitystä on kehitetty ja ollaan kehittämässä luontopohjaisten ratkaisujen käytännön toimintamalleja, koulutuksia ja ohjeistuksia.
Osaajilta edellytetään yhä enemmän ymmärrystä kestävyydestä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja hillinnästä, biodiversiteetistä, kiertotaloudesta ja luontopohjaisista ratkaisuista.
Viheralalla on yhä vahvempi yhteys
terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja
hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin.
Suomalainen tuore tutkimus antaa poikkeuksellisen vahvaa näyttöä siitä, että säännöllisillä luontokontakteilla on huomattava merkitys lasten hyvinvointiin: viherympäristöt tukevat immuunijärjestelmän kehitystä, vähentävät allergia- ja tulehdusriskejä sekä edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jo aiemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että viherympäristöt ovat kustannustehokas tapa vahvistaa alueiden vetovoimaa, vähentää terveyseroja, lisätä arkiliikuntaa sekä tukea yhteisöllisyyttä ja mielenterveyttä.
Uudenlainen rajapinta hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen välillä on hyvin kiinnostava: Viheralalla on yhä vahvempi yhteys terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin edellä mainittujen terveysvaikutusten myötä. Tämä tukee kaupunkien terveys- ja hyvinvointialan ekosysteemejä ympäristöineen ja palveluineen, joissa kaupunkikehityksen näkökulmasta yhdistyvät tutkimus, hoito, osaaminen sekä yritykset. Kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta viherala tukee siirtymää korjaavasta terveydenhuollosta ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin edistämiseen.
Viheralan ammattilaiset suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät ympäristöjä, jotka tukevat ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Samalla viherala tarjoaa uusia työpaikkoja ja osaamistarpeita, joissa yhdistyvät ympäristö-, hyvinvointi- ja palveluosaaminen.