teksti: LIISA HYTTINEN, kuva: VIHERYMPÄRISTÖLIITTO / LIISA HYTTINEN
Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä. Tämä lause on Viherympäristöliiton valmisteilla olevan viestintäkampanjan nimi. Millaisia merkityksiä näihin sanoihin sisältyy? Varmasti monenlaisia ja jokaisen mielessä hiukan erilaisia. Pohditaanpa tätä hiukan nurinkurisesti lopusta alkuun.
Ympäristö on varsin ympäripyöreä sana. Sehän tarkoittaa kaikkea ympärillämme olevaa ja vaatii usein jonkinlaisen etumääreen tullakseen tulkituksi oikein ja asetetuksi siihen kontekstiin, jota sillä kulloinkin tarkoitetaan. Usein ympäristöllä viitataan elolliseen luontoon ja ilmastoon, mutta sana kaupunkiympäristö tai rakennettu ympäristö luo ajatuksen ihmisen muokkaamasta, pitkälti elottomastakin miljööstä.
Elävät ympäristöt sisältävät tietenkin jotain elollista. Ne ovat kuitenkin eri asia kuin elinympäristöt, jotka ovat tämän lehden teemana. Elinympäristöt ovat lähtökohtaisesti elollisia, sillä mikään eliö ei voi elää ja voida hyvin ilman muuta elämää ympärillään. Elävyyttä on sen sijaan tarpeen korostaa silloin, kun lähtökohtana on rakentaminen. Kaupunkien elävä ympäristö kun on pitkälti ihmisen rakentamaa ja ylläpitämää.
Jos kampanjan nimeä on uskominen – ja miksei olisi – niin hyvinvointi voi jopa rakentua, eli muodostua ja kehittyä itsekseen, kunhan vain ympärillä on elämää. Hyvinvointi on ympäristön tavoin laaja käsite, johon voidaan kytkeä melkein mitä tahansa yhteiskunnan toimintoja ja ilmiöitä.
Viime aikoina on noussut kuitenkin yhä vahvemmin esiin se fakta, että kuten muutkin eliöt, niin myös ihminen tarvitsee monimuotoista elävää ympäristöä voidakseen hyvin. Ja myös se, että tällaisessa ympäristössä runsaasti aikaa viettävän ihmisen hyvinvointi pysyy yllä tai lisääntyy todennäköisemmin kuin elottomassa ympäristössä.
Duodecim julkaisi juuri lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri Hanna Haverin sekä psykologian tohtori ja psykoterapeutti Kirsi Salosen kirjoittaman teoksen Luonto ja planetaarinen terveys. Tietoisuus luonnon merkityksestä, ei vain koetulle hyvinvoinnille, vaan myös lääketieteellisesti määritellylle terveydelle, on saavuttamassa avaintoimijoita. Viheralan merkitys kasvaa, sillä me tuomme luontoelementin sinne, missä ihmiset elävät ja asuvat – yhdessä muiden rakennetun ympäristön toimijoiden kanssa.