teksti: SELINA RAUNIO, aloituskuva: Jenni Mäkinen
Luontokadon pysäyttäminen on aikamme suurimpia haasteita, mutta ratkaisut syntyvät myös paikallisesti. Kaupunkien rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on keskeinen, ja samalla on löydettävä uusia tapoja osallistaa asukkaita oman ympäristönsä kehittämiseen. Urban Biodiversity Parks -hankkeessa työskentelevä koordinaattori Selina Raunio kertoo, miten vuorovaikutusta hankkeen ja asukkaiden välillä on rakennettu.
Urban Biodiversity Parks -hanke kehittää ja pilotoi Euroopan ensimmäistä biodiversiteettipuistoa Turun Skanssiin sekä pienimuotoisia luonnon monimuotoisuutta vahvistavia kokeiluja Halisissa ja Jyrkkälässä. Näissä kahdessa kaupunginosassa tavoitteena on yhdistää luonnonhoito ja yhteisöllisyys – ja samalla antaa asukkaille mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Hankkeessa ei kuitenkaan ole kyse vain yksittäisistä toimenpiteistä, vaan pitkästä oppimisprosessista, jossa kokeillaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä uusia tapoja toimia.
Kuva: Selina Raunio
VASTAUKSIA ETSIMÄSSÄ
Hankkeessa halutaan kokeilla luonnon monimuotoisuuden lisäämistä myös valmiiseen rakennettuun ympäristöön: puistoihin, väli- ja autokaistoihin sekä muihin kaupunkiympäristön osiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi niittykasvillisuuden ja puuryhmien lisäämistä, hyönteishotelleja sekä lahopuun lisäämistä.
Kaikki hankkeen toimenpiteet ja asukkaiden osallistaminen kirjataan tarkasti ylös. Opit ja kokemukset dokumentoidaan, jotta ne ovat hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa Suomessa ja Euroopassa. Samalla opimme itse – ei ole valmiita vastauksia, vaan jokainen kokeilu ja keskustelu vie meitä eteenpäin.
MIKSI JUURI HALINEN JA JYRKKÄLÄ?
Vuonna 2023 Turun kaupunki keräsi Kerro Kantasi -palvelun kautta asukkaiden ja yhteisöjen näkemyksiä siitä, missä ja miten luonnon monimuotoisuutta voitaisiin vahvistaa. Kyselyn tulosten ja asiantuntijoiden keskustelujen perusteella pilottialueiksi valittiin Halinen ja Jyrkkälä.
Jyrkkälä on noin 1300 asukkaan kerrostaloalue Turussa Härkämäen ja Suikkilan naapurissa. Alueella on ollut aiemmin huono maine, joka on viime vuosina parantunut merkittävästi. Nykyisin se tunnetaan yhteisöllisyydestään ja kehittämishalustaan: Turun Jyrkkälä edusti vuonna 2022 Suomea kilpailussa, jossa etsittiin Pohjoismaiden parasta asuinaluetta.
Halinen on noin 4000 asukkaan monikulttuurinen ja -kielinen kaupunginosa, jossa yhdistyy perinteinen kylämäisyys ja kaupungin läheisyys. Halinen tunnetaan yhtenä Turun suurimmista maahanmuuttajakeskittymistä, ja sen väestörakenne tekee alueesta erityisen rikkaan mutta myös haasteellisen.
Molemmissa naapurustoissa on vahvaa yhteisöllistä potentiaalia: asukkaita eri ikäryhmistä, monikulttuurisuutta sekä järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tekevät jo nyt aktiivista työtä alueen hyväksi. Yhdessä näiden toimijoiden kanssa opimme, miten monimuotoisuutta voi vahvistaa osana arkea ja miten luottamusta rakennetaan käytännön tekemisen kautta.
ASUKKAAT MUKAAN
Halisissa ja Jyrkkälässä on kuluneen 1,5 vuoden aikana kokeiltu monipuolisia osallistamisen muotoja. Työtä on tehty yhdessä paikallisten kanssa, jotta luonnonhoidon toimenpiteet vastaisivat asukkaiden toiveita ja tarpeita.
Lähiöissä toteutettiin asukaskysely, johon vastasi 152 henkilöä. Tulosten perusteella luonto ja sen monimuotoisuus koetaan tärkeiksi molemmissa kaupunginosissa. Halisten asukkaat painottivat puiden ja kasvien istuttamista, Jyrkkälässä puolestaan yhdessä tekemistä yhdistysten kanssa. Yhteistä oli toive osallistua ympäristönhoitoon – ja sitä kautta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta.
Luontoillat tarjosivat tilaisuuden keskustella lähiluonnosta, kuulla asiantuntijoita ja osallistua retkille. Lasten askartelupajat ja luontokierrokset lisäsivät kiinnostusta. Moni löysi aivan kotinsa vierestä uusia luontoelämyksiä. Nämä kohtaamiset olivat myös arvokkaita, sillä ne tekivät hankkeen toimijat tutuiksi asukkaille ja madalsivat kynnystä osallistua jatkossakin.
Keväällä järjestetyt asukastyöpajat kokosivat asukkaita kuvittelemaan huomisen Halista ja Jyrkkälää. Apuna käytettiin tekoälypohjaista UrbanistAI-suunnittelutyökalua, joka muunsi asukkaiden ideat realistisiksi kuviksi. Osallistujat innostuivat mahdollisuudesta nähdä, miltä esimerkiksi niityt ja lahopuu voisivat näyttää omassa maisemassa. Työpajojen palautteessa korostui tunne siitä, että oma ääni vaikuttaa: “Nää kuvat ovat sata kertaa parempia kuin alkuperäinen maisema.”
Työpajojen tulosten pohjalta vuonna 2026 Halisissa ja Jyrkkälässä toteutetaan konkreettiset pilottiratkaisut ja näidenkin toteutuksessa turkulaiset saavat olla mukana.
Kesällä Jyrkkälässä käynnistettiin yhteisöviljely, jossa kymmenet asukkaat perustivat laatikkoviljelmiä Blokgardenin tuella. Viljely toimi matalan kynnyksen osallistumisena: omaa ruokaa kasvatettiin, tavattiin naapureita ja opittiin uutta. Yhteinen tekeminen loi tilaa luottamukselle ja yhteenkuuluvuudelle.
Halisissa sijaitseva Päiväkoti Villa Visentin viereinen pieni metsäpalsta sai uuden elämän Luontopesänä. Alue oli osin umpeenkasvanut ja rakenteeton, mutta siinä nähtiin suuri potentiaali lapsille sopivana alueena, jossa voi viettää aikaa ja samalla oppia luonnosta. Luontopesä toteutettiin yhdessä: paikalliset asukkaat, päiväkodin lasten vanhemmat ja lapset sekä Blokgardenin puutarhurit osallistuivat talkoisiin. Päiväkodin lapset ovatkin jo avajaisten jälkeen käyttäneet paikkaa innokkaasti.
HYVÄ TIIMI KANTAA PITKÄLLE
Hankkeen suurimpia vahvuuksia on sen kokoama laaja osaaminen, sillä mukana on asiantuntijoita monista eri taustoista. Tällainen projekti mahdollistaa paljon enemmän kuin alun perin osattiin suunnitella: sitä voidaan hyödyntää paitsi käytännön toteutuksessa myös opetuksessa. Hankkeen ympärille syntyy opinnäytetöitä, graduja ja projektitöitä, jotka tuovat arvokasta lisäpanosta ja uusia näkökulmia kehittämistyöhön.
Vaikka työ on välillä työlästä ja vaatii sinnikkyyttä, empatiaa ja uteliaisuutta, se on myös innostavaa ja palkitsevaa. Onneksemme hankkeessa on sitoutunut ja hyvä tiimi, jonka kanssa tekeminen on hauskaa ja merkityksellistä. Jokainen päivä on myös oppimisen paikka: arvioimme omaa toimintaamme, kokeilemme uutta ja rakennamme vähitellen yhä vahvempaa yhteistyön kulttuuria.
SEURAAVAT ASKELEET
Tulossa on taiteilija Hanne Lammin ohjaamia työpajoja, joissa luodaan maatuvasta taiteesta yhteisöllisiä teoksia luonnon keskelle. Näin vahvistetaan luontosuhdetta myös kulttuurin ja luovuuden kautta.
Mutta entä sitten kun hanke päättyy? Tässä kohdin on syytä pohtia, miten pilottien omistajuus ja ylläpito varmistetaan hankkeen jälkeen, jotta toiminta jatkuu osana arkea, ei vain väliaikaisina kokeiluina. Myös tämä vaihe on meille oppimista: miten siirtyä kokeiluista pysyvyyteen, ja miten asukkaat voivat ottaa omistajuutta alueidensa kehittämisestä.
MIKSI TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ
Halinen ja Jyrkkälä ovat kaupunginosia, joissa asuu paljon lapsiperheitä ja ihmisiä eri kulttuuritaustoista. Monimuotoinen lähiluonto voi tarjota virkistystä, oppimista, esteettisiä elämyksiä ja jopa helpotusta ilmastoahdistukseen. Ennen kaikkea se voi luoda yhteisöllisyyttä ja ylpeyden tunnetta omasta asuinalueesta.
Urban Biodiversity Parks -hanke osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ei ole vain ekologinen teko – se on myös sosiaalinen investointi, joka rakentaa viihtyisämpää ja kestävämpää kaupunkia. Ja samalla yhdessä kokeillen, erehtyen ja onnistuen löydämme uudenlaisia tapoja huolehtia luonnosta ja toisistamme.
Hanketta toteuttavat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke, Valonia, VASO, Blokgarden Oy ja Villi vyöhyke ry. Se on saanut rahoitusta European Urban Initiative – Innovative Actions (EUI-IA) -ohjelmasta ja sen toteutusaika on 1.3.2024–31.8.2027.
Lisätietoja ja hankkeen eteneminen: turku.fi/skanssin-biodiversiteettipuisto
Kirjoittaja on Turun kaupungilla, Urban Biodiversity Parks -hankkeessa työskentelevä koordinaattori, joka opiskelee parhaillaan muotoilijaksi.