Betonimurske kasvualustassa

teksti: EVA-MARIA TAVAST, aloituskuva: Eva-Maria Tavast / Ramboll Finland Oy

Betonimurskeen käytöstä infra- ja maarakentamisessa on erinomaisia kokemuksia ja sen käyttöä on helpotettu lainsäädännöllä viimeksi EEJ (ei enää jätettä) -asetuksella vuonna 2022. Kokemuksia betonimurskeen hyödyntämisestä kasvualustoissa on kuitenkin vielä vähän, minkä vuoksi asiaa pilotoitiin puiden kantavassa kasvualustassa Lahdessa ja Vantaalla. Tutkimuksessa nousi esiin lainsäädännön esteet, betonimurskeen edut ja haasteet sekä betonitoimijoiden valmius vastata kysyntään.

MAISEMA- JA INFRA-ALALLE UUTTA YHTEISTÄ TUTKIMUSTIETOA

Kaupunkirakenteissa on paljon betonia ja betonimursketta käytetään yhä enemmän infrarakentamisessa, katurakenteissa ja erilaissa maatäytöissä korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia. Tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi betonituotannon sivuvirroille tarvitaan uusia käyttötapoja. Erityisesti betonimurskeen hyödyntäminen kasvualustassa kiinnostaa kohteissa, joissa sitä käytetään joka tapauksessa infran rakennekerroksissa, kuten isoissa katu- ja raidehankkeissa.

Betonimurskeen hyödyntämisestä kasvualustoissa on saatavilla vielä vähän kotimaisia tai kansainvälisiä tutkimuksia. Asiaa tutkittiin opinnäytetyössä, jonka tavoitteena oli selvittää voiko betonimursketta hyödyntää luonnonkiviaineksen sijasta puiden kantavan kasvualustan kiviaineksena. Työ tehtiin Viherympäristöliiton tilaamana yamk-opinnäytetyönä. Lahden kaupungin ja Vantaan kaupungin tilaamat tutkimuskoealueet suunniteltiin Ramboll Finland Oy:ssä. Työstä saadut tulokset edistävät betonimurskeen hyödyntämistä kasvualustassa myös parhaillaan käynnissä olevassa uusiomaarakentamisen UUMA 5 -työssä.

LAINSÄÄDÄNTÖ EDISTÄÄ JA JARRUTTAA

Betonimursketta voidaan hyödyntää rakentamisessa MARA-asetuksen (VNa 843/2017) mukaisesti, EEJ-asetuksen (VNa 466/2022) mukaisesti, ympäristöluvalla tai pienimuotoisesti hyödyntämällä.

EEJ-asetuksen mukaista betonimursketta (ei kuitenkaan EEJ-purkubetonia) voi käyttää luonnonkiven tapaan maa- ja viherrakentamisessa, koska materiaali on testattu tavallista puhtaammaksi. Käyttö ei vaadi ympäristösuojelulain mukaisia ympäristö- ja rekisteröintimenettelyjä betonikiviaineksena. Huomioitavaa on, että purkutyömailla valmistettava betonimurske on jatkossakin aina jätettä, vaikka murske olisi CE-merkittyä. Mursketta, jonka syöttöpanos eli alkuperä on käyttämätöntä betonia, voidaan käyttää viherrakentamisessa lannoitteena, kalkitusaineena, maanparannusaineena tai kasvualustana. Sen sijaan, jos syöttöpanoksena on käytettyä betonia eli purkubetonia, materiaalia ei saa käyttää viheralueiden kasvualustana.

EEJ-betonimurskeen käyttöä saattaa vielä tulevaisuudessa hidastaa sen liittäminen kemikaalien käyttöä ohjaavan REACH-asetuksen piiriin.

OPPIA PILOTOIMALLA

Betonimursketta pilotoitiin kantavan kasvualustan koerakenteissa 2024–2025. Tutkimuksen koealueet rakennettiin Lahdessa saneerauskohteena olevalle kokoojakadulle ja Vantaalla vanhalle varikkotontille. Koerakenteet suunniteltiin ja rakennettiin InfraRyl:n kantavan kasvualustan periaatteiden mukaan huomioiden kohdekohtaiset rajoitteet. Kasvualustojen tukirakenteena kokeiltiin kahta erilaista betonimursketta: EEJ-betonimursketta ja kevytsorabetonimursketta. Lisäksi tehtiin vertailurakenne luonnonkivellä ja Lahdessa myös tavanomaisella kasvualustalla. Koerakenteiden kasvualustan hienoaines toistui rakenteissa samanlaisena ja puulajeiksi valittiin viisi erilaista kalkkia sietävää tai suosivaa puulajia. Koealueille istutetut puulajit olivat vuorijalava, punasaarni, pylväsvaahtera, ruotsinpihlaja sekä pylväslehmus.

Koealueiden rakentamisessa yhteistyökumppaneina toimivat Rudus Oy, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Tieluiska Oy ja Harviala Oy.

Tutkimuksen betonimurskeen koemateriaalina toimi EEJ-betonimurske ja kevytsorabetonimurske. EEJ-betonimurske oli Rudus Oy:n Betoroc®-murske, joka seulottiin koerakenteita varten raekokoon 80–90 mm. Toimitettu betonimurske oli laatuluokaltaan BeM IIa eli se sisälsi myös purkubetonia.

Kevytsorabetonimurske oli Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n toimittamaa kiviainesta. Materiaali oli MARA-asetuksen mukaista tehtaan oman tuotannon tasalaatuista sivuvirtaa. Materiaali seulottiin koerakennetta varten raekokoon 0–150 mm, koska tutkimuksen aikaisilla seulontamenetelmillä materiaalista ei saatu pois 0-ainesta.

Vantaan koealue rakennettiin koetoimintailmoitusmenettelyllä, minkä vuoksi purkubetonin käyttöä kasvualustassa ei tarvinnut perustella. Sen sijaan Lahdessa päädyttiin kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa EEJ-asetuksen tulkintaan, että koealueen ollessa asemakaavan mukaisesti katualueella eli väylällä, sovellettiin asetuksen kohtaa maarakentamisesta eikä viherrakentamisesta. Tällöin betonimurskeen syöttöpanoksena voitiin käyttää käytetystä betonista peräisin olevaa betonijätettä. Tämän vuoksi koealueelle ei vaadittu koetoimintailmoitusta eikä muita ympäristöviranomaisen edellyttämiä menettelyjä.

Koealueiden seurantyöt on aloitettu heti työmaiden valmistumisen jälkeen ja seurannasta on sovittu vuoden 2026 loppuun. Koealueilla tutkitaan kantavuutta kevyt loadman -mittauksella ja levykuormituskokeella, analysoidaan vesinäytteiden pH-arvo, johtoluku ja kiintoaine sekä tehdään puiden elinvoimaisuuden tutkimusta mm. mittaamalla lehtivihreän määrää. Tähän mennessä tehdyt kantavuusmittaustulokset eivät ole täyttäneet tavoitteita ja asiaan johtaneita syitä pohditaan. Korkein koealueilta mitattu pH-arvo on 7,9.

BETONI-, PURKU- JA KIERRÄTYSALAN TOIMIJOILTA VIHREÄÄ VALOA

Tutkimuksessa tehtiin kysely betoni-, purku- ja kierrätysalan toimijoille, jolla kartoitettiin yritysten halukkuutta ja teknistä valmiutta tuottaa EEJ (ei enää jätettä) -sertifioitua ja MARA-asetuksen mukaista kasvualustaan soveltuvaa kierrätysbetonimursketta.

Suurimmalta osalta vastaajilta oli saatavissa MARA-asetuksen mukaista betonimursketta ja kolmasosalta vastaajilta oli saatavissa EEJ-betonimursketta. Suurin osa vastaajista oli myös kiinnostunut tuottamaan puiden kantavaan kasvualustaan soveltuvaa EEJ-betonimursketta, mikäli materiaalille on kysyntää ja hyödyntäminen on lainsäädännön puolesta mahdollista. Vastausten mukaan EEJ-asetusta tulisi päivittää siten, että purkubetoni raaka-aineena olisi sallittu myös kasvualustoissa. Eri kierrätysmateriaalien tasapuolisen käytön edistämiseen kaivattiin tiiviimpää keskustelua eri toimijoiden ja viranomaistahojen kesken.

PUUASIANTUNTIJAT VAROVAISEN KIINNOSTUNEITA

Eri kaupunkien puuasiantuntijoille tehdyn haastattelun mukaan kantava kasvualusta on rakenteena hyvä ja välttämätön tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. InfraRyl:n mukaista tukirakenteen raekoko-ohjetta välillä 80–200 mm pidettiin sopivana. Sen sijaan pienempien raekokojen ei katsottu jättävän juurille riittävästi tyhjää tilaa.

Betonimurskeen hyödyntäminen kantavassa kasvualustassa nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena, jonka soveltuvuutta tulee tutkia. Betonimurske materiaalina herätti kuitenkin myös epäilyksiä. Erityisesti mietitytti betonin rapautuminen ajansaatossa sekä eri puulajien sopeutuminen korkeaemäksiseen kasvualustaan. Betonimurske nähtiin potentiaalisena luonnonkiven korvaajana erityisesti kiertotalouden edistämiseksi, mutta myös mahdollisen alhaisemman hinnan ja paremman saatavuuden takia. Selvää on, että materiaalin laadulliset ja tekniset vaatimukset sekä soveltuvuus puille tulee täyttyä ennen betonimurskeen käytön vakiintumista.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä, maisemasuunnittelijana sekä vihervalvojana Ramboll Finlandin Oy:ssä ja teki yamk-opinnäytetyönsä LAB-ammattikorkeakoulun opintolinjalla Kestävä kaupunkiympäristö.