teksti: KAIRI MEOS ja HEIDI HANNUS, aloituskuva: Kairi Meos
Vilna nousi Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuonna 2025 kunnianhimoisen strategiansa ansiosta. Kaupungin puistot, kestävät kasvivalinnat ja vahva panostus viheralueisiin tekivät vaikutuksen kansainväliseen raatiin. Elokuussa Vilnassa järjestettiin myös Pohjois-Euroopan suurin puutarha-alan konferenssi, Garden Style, joka kokosi yhteen alan asiantuntijat ja ammattilaiset.
STRATEGINEN VIHREÄ TULEVAISUUS
Euroopan vihreän pääkaupungin titteli ei irtoa ilman näyttöjä. Vilnan kaupunginpuutarhuri Vaiva Morezienė kertoo, että kilpailuun osallistuminen edellytti selkeää ja konkreettista suunnitelmaa tulevaisuudesta: miten kaupungista tehdään vihreämpi ja kestävämpi pitkällä aikavälillä. Vilnassa tämä näkyy erityisesti viheralueiden laajassa kehittämisohjelmassa. Puistojen kunnostukset, uusien istutusten toteutus ja ekologisten ratkaisujen korostaminen vakuuttivat arvosteluraadin siitä, että kaupunki on sitoutunut vihreään muutokseen.
HISTORIALLISET KERROSTUMAT NÄKYVÄT
Vilnan vanhakaupunki on yksi Euroopan suurimmista ja parhaiten säilyneistä keskiaikaisista keskustoista, ja se kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Kapeat kujat ja aukiot kätkevät goottilaisia, barokkisia ja klassisia rakennuksia. Tärkeitä maamerkkejä ovat Vilnan katedraali, Pyhän Annan kirkko, Vilnan yliopisto ja Aamunkoiton portti, jonka Marian ikoni on yhä pyhiinvaelluskohde. Monikulttuuriset vaikutteet – liettualaiset, puolalaiset, juutalaiset ja venäläiset – näkyvät kaupungin historiassa.
Vilnan kaupunkikuva on ainutlaatuinen yhdistelmä vihreitä tiloja ja historiallisia vaikutteita sekä kiinnostavia kontrasteja nykymateriaalien ja perinteisten rakennustapojen välillä. Tämä tekee kaupungista elävän ja monimuotoisen ympäristön, jossa eri aikakaudet kohtaavat viherrakentamisen kautta.
LUONNONKASVIEN JA RUUSUJEN LOISTOA
Kävely Vilnan puistoissa kertoo, että kasvivalinnat on mietitty tarkasti. Viime vuosina kunnostetuissa kohteissa on suosittu kestäviä luonnonperennoja ja koristeheiniä, joita on hyödynnetty sekä vanhan kaupungin historiallisissa ympäristöissä että uudella liikekeskusta-alueella. Samalla kaupunki on profiloitunut ruusujen avulla.
– Valitut ruusulajikkeet ovat osoittautuneet erinomaisiksi kaupunkikasveiksi: ne sietävät kuivuutta, pysyvät terveinä ja kukkivat pitkään, kuvaa Vaiva Morezienė.
Ruusujen runsaat istutukset tuovat arvokkuutta ja vahvoja visuaalisia elämyksiä niin vanhan kaupungin puistoihin kuin Liettuan kansallisoopperan näyttäviin istutuksiin. Yksivuotisia kasveja kaupungin viheralueilla ei juuri enää käytetä — Morezienėn mukaan niiden käyttö koetaan kustannuksiin nähden tehottomaksi.
HAASTEITA KATUPUILLA JA HULEVESI-ISTUTUKSISSA
Vaikka puistojen istutukset ovat saaneet kiitosta, katuvihreän tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Erityisesti vanhassa kaupungissa puiden kasvualustat jäävät vaatimattomiksi, sillä maaperä kätkee alleen arkeologisia raunioita ja suojeltuja kerrostumia. Museoviraston tiukat linjaukset estävät monin paikoin kaivamisen ja laajemmat puuistutukset. Tämä muistuttaa, ettei vihreän kaupungin rakentaminen ole aina suoraviivaista: historiallinen perintö tuo rajoitteita mutta tekee samalla kaupunkikuvasta ainutlaatuisen, kerroksellisen ja elävän.
Kaupunki on kokeillut useita kadunvarsien hulevesi- ja niittymäisiä istutusratkaisuja. Onnistumisia on syntynyt, mutta talvikauden tiesuola on paikoin heikentänyt kasvien menestymistä — ongelmaan etsitään vaihtoehtoisia hoitotapoja ja materiaaliratkaisuja.
KAUNAS – VIHREÄ KAUPUNKI HISTORIAN KESKELLÄ
Kaunas, Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja välirauhan aikainen pääkaupunki, tarjoaa oman kiinnostavan viherkehityksen tarinansa. Vuonna 2020 uudistettu Unity Square on muuttunut eläväksi kaupunkilaisten olohuoneeksi Kaunasin keskustassa: monitasoinen tilaratkaisu, modernit perenna- ja heinäkasvit sekä vaihtelevat muodot luovat jatkuvasti muuttuvan ilmeen. Vesiaiheena kulkeva puro houkuttelee lähelle ja tekee tilasta sekä elävän että kutsuvan.
Uusin ylpeydenaihe on Mokslo Sala – tiedemuseo Nemunas-saarella. Laajoille katoille suunniteltu kasvikatto ei teknisesti toteutunut alkuperäisen vision mukaisesti, ja lopputuloksena on betonikatto, jossa pienet vihreät aukot punktoivat pintaa. Museon ympäristöä täydentää Kaunasin ja Japanin ystävyyspuisto: keväinen sakura-kukkaloisto ja laajat perennaistutukset tuovat rytmiä koko kasvukauden ajaksi. Kaunas osoittaa, miten historiaa kunnioittava kaupunkikuva ja vihreyttä korostavat ratkaisut voivat kulkea rinnakkain.
YKSITYISPUUTARHAT
Liettuan vierailumme aikana pääsimme tutustumaan kahteen yksityispuutarhaan: Reda Kazokevičienėn puutarhaan Gervių Sodaissa sekä Auksė Dobilienėn puutarhaan Garden Stories. Molemmissa näkyi selvästi taitava ja rohkea kasvien käyttö sekä kokeilunhalu. Erityisesti monipuoliset perennat ja koristeheinät olivat vahvasti esillä.
Puutarhoissa arvostetaan paikan henkeä ja vanhaa rakennuskantaa, joka on sulavasti yhdistetty uuteen. Hyötykasvit toivat runsautta ja kodikkuutta kokonaisuuteen, ja vierailijoilla on mahdollisuus tutustua puutarhan eri tyyleihin ja kasveihin sekä maistella sadonkorjuun tuoreita antimia: makeita pensasmustikoita ja mehukkaita tomaatteja.
Puutarhassa vierailevat voivat hankkia kasveja mukaansa paikan päältä tai verkkokaupasta. Näin käynnistä muodostuu ainutlaatuinen ja elämyksellinen puutarhakokemus.
kävivät kuvauspisteellä.
GARDEN STYLE – POHJOIS-EUROOPAN SUURIN KONFERENSSI
Vilnan vihreä vuosi huipentui elokuussa, kun kaupungissa järjestettiin kymmenettä kertaa Garden Style -konferenssi. Tämän vuoden teema ”Juuret” houkutteli paikalle 800 puutarha-alan ammattilaista. Tapahtuman taustalla on Lina Liubertaitė, jonka yritys Geltonas karutis järjestää puutarha-alan kursseja, matkoja ja koulutuksia. Heinäkuussa liettualainen alan ryhmä vieraili myös Etelä-Suomen puistoissa ja puutarhoissa. Liubertaitėn johdolla Garden Style on kasvanut Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi viheralan tapahtumaksi ja vuoden kohokohdaksi monille toimijoille.
Puhujavieraana nähtiin muun muassa Suomessa työskentelevä maisema-arkkitehti Kairi Meos, joka vastaa Azalea Maisemasuunnittelun suunnittelutöistä ja aloittaa syksyllä työnsä Kotkan kaupunkipuutarhurina. Hänen esityksensä avasi, miten suomalaisessa puutarhassa yhdistyvät luonnonmukaisuus ja rakennetut elementit. Ensi vuoden konferenssi järjestetään jälleen elokuussa Vilnassa. Sen teemana on ”Piknik”.
Vilna on osoittanut, että määrätietoisella suunnittelulla ja kestävillä ratkaisuilla kaupunki voi nousta koko Euroopan vihreäksi esikuvaksi. Konferenssin jatkuminen ja viheralueiden johdonmukainen kehittäminen vahvistavat sen asemaa kansainvälisenä viherympäristön mallikaupunkina — ja houkuttelevat ammattilaisia palaamaan sinne yhä uudelleen.
Kairi Meos on maisema-arkkitehti, Azalea Maisemasuunnittelu Oy:n yrittäjä ja työskentelee syyskuun 2025 lopusta alkaen Kotkan kaupunginpuutarhurina. Heidi Hannus on maisemasuunnittelija ja Grand Design Pihat Oy:n yrittäjä.