kuva: Kari Kohvakka / Tuusulan kunta
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on maailmanlaajuinen ongelma. Suomi raportoi hiljattain Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta vuosina 2019–2024. Suomikaan ei ole lintukoto: Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu täälläkin. Luontotyyppien tila on valtaosin epäsuotuisa – paranevaa kehitystä on tunnistettu vain kahdella luontotyypillä. Keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen pieneneminen.
Luontokatoon ja monimuotoisuuteen vaikuttaa vahvasti EU-tason lainsäädäntö. Moni voi ylipäätään yllättyä, kuinka suuri määrä – noin kaksi kolmasosaa – kansallisesta toimeenpanostamme esimerkiksi kunnissa perustuu nykyään EU:n lainsäädäntöön. EU-tasolla painottuvat tulevinakin vuosina luonnon, ilmaston, energian ja vihreän siirtymän kysymykset.
Keskeinen osa EU:n politiikkaa on vuoteen 2030 ulottuva biodiversiteettistrategia, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon tilan parantamiseen. Biodiversiteetin turvaaminen sisältää luonto- ja lintudirektiivien ohella uudemman, luonnon ennallistamista koskevan lain.
Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on ympäristöministeriössä hyvässä vauhdissa. Suomessa EU:n ennallistamisasetuksen artiklan 8 kaupunkiekosysteemien soveltamisalaan kuuluu noin 63 kuntaa, joissa artikla huomioi kaikki viheralueet, omistajasta riippumatta.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksessa on tavoitteet kaupunkivihreän määrästä ja latvuspeittävyydestä, mutta laadullisetkin tavoitteet ovat mahdollisia. Jo nyt kuntia sitoo ’no net loss’ -periaate koskien viheralueiden määrää verrattuna vuoteen 2024. Lisäksi vuoden 2031 alkuun on saavutettava kaupunkivihreän kansallisen kokonaispinta-alan kasvava kehityssuunta. Latvuspeitteisyydessä on tärkeää huomioida se, että jokaisen kaupunkiekosysteemin – kaupunkikeskuksen lähialueineen – tulee saavuttaa kasvava kehityssuunta. Lisää puita, lisää vihreää!
”Myös yksityisten rahavirtojen ohjaaminen luontoratkaisuja tukemaan on ratkaisevan tärkeää, ja rahavirtojen ohjaamiseen tarvitaan markkinapohjaisia työkaluja.”
Luontokato ja biodiversiteetti ovat kuntien suuria muutosvoimia. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää nopeita toimia, ja ne koskevat myös rakennettuja ympäristöjä. Kymmenen suurinta kaupunkia ja Rakennusteollisuus RT tunnistivat hiljattain, että luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi on tiivistettävä yhteistyötä. Luontotiedon jakamista on lisättävä, luonnon monimuotoisuuden tulee painottua maankäytön suunnittelussa ja luonnonarvomarkkinoita on vauhditettava. Taustalla on rakennusalan biodiversiteettikartta, jossa kaupungit hahmotettiin erittäin tärkeäksi sidosryhmäksi luontoarvojen saavuttamisessa.
Elokuussa pidetyssä kaupunkien Luontofoorumissa nostettiin esiin erilaisia koonteja luonnonarvomarkkinoita ja luontohyvityksiä koskien. Biodiversiteetin häviäminen on valtava haaste, johon tällä hetkellä tartutaan pääosin julkisin varoin.
Viheralalla on jo tunnetusti iso potentiaali ilmastonmuutoksen sopeutumisen ratkaisujen ja työkalujen tarjoajana. EU:lta on tulossa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma vuoden 2026 loppupuolella. Siitä voi tulla Suomeenkin iso paketti lisää säätelyä myöhemmin, ja toisaalta samalla tarve edelleen luontopohjaisille ratkaisuille ja työkaluille.
EU rahoittaa suurillakin summilla luontopohtaisia hankkeita muun muassa viher- ja maatalousaloilla. Viherrakentaminen voi houkuttaa jo rahoittajia; markkina- ja bisnesmalleja kehitetään. Tänä syksynä on tarjolla Suomessakin rahoitusmahdollisuuksia ainakin Uudenmaan ilmastotyötä, kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja kiertotaloutta tukeville hankkeille. Näyttää kaiken kaikkiaan vahvasti siltä, että viher- ja luontohyödyt sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen ovat ’synkassa’.
Viherympäristöliitto on käynnistämässä Suomen päättäjille kohdennetun Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanjan. Sen ydinviesti on, että viheralueet eivät ole menoerä, vaan investointi terveyteen, viihtyvyyteen, elinvoimaan – ja kestävään tulevaisuuteen. Kampanjassa ovat mukana mm. Rakennusteollisuus RT, SKTY Suomen kuntatekniikan yhdistys, Suomen Tieyhdistys, Luonnonvarakeskus ja Puutarhaliitto. EU:n ja kansallisen tason sääntelyllä voidaan luoda viheralalle ja vihreälle infralle lisää mahdollisuuksia. Myös yksityisten rahavirtojen ohjaaminen luontoratkaisuja tukemaan on ratkaisevan tärkeää, ja rahavirtojen ohjaamiseen tarvitaan markkinapohjaisia työkaluja.
Tiesitkö muuten, että Yhdysvalloissa niitytys on jo suurempi bisnes kuin öljynporaus!
Pirjo Siren on maisema-arkkitehti, Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja ja Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja.