Nopeutuva ilmastonmuutos ja samanaikainen luontokato (lajikato) tiedostetaan laajasti ympäri maapalloa, mutta ilmiöitä myös vähätellään, jopa kielletään. USA:n presidentti Donald Trump irrotti Yhdysvallat heti ensitöikseen keskeisistä yhteistyökuvioista, kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ja WHO:sta. USA:n suunnalta käy kylmä tuuli, toivottavasti se ei kehity trombiksi.
Meillä on vain tämä yksi maapallo, jonka kestävyyshaasteet ovat meille kaikille yhteisiä. Fossiilisiin polttoaineisiin palaamista on nykyisen tiedon valossa vaikea ymmärtää, kun uusien, korvaavien tekniikoiden kehitystyössä on päästy jo pitkälle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo arjessa.
Globaali taso
Kestävyyshaasteita on maapallon joka kolkassa. Itse koin äkkipysähdyksen Brasilian Sao Paolossa 2015, kun paikallinen maisema-arkkitehti kertoi kaupungin lintujen katoamisesta ilmansaasteiden takia ja varoitti koskemasta pahoin saastuneeseen jokiveteen.
Hyvääkin voi tapahtua nopeasti. Helsingissä 1970-luvulla ei istutettu havukasveja, koska ne eivät viihtyneet ilmansaasteiden takia. Tämä tieto on nyt jo kaukainen muisto.
Vuoteen 2011 mennessä yli 70 maassa oli tekeillä tai käytössä käytäntöjä tai lakeja, jotka pohjautuivat luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyden periaatteeseen. Sitä on sovellettu kansainvälisesti ohjaavana periaatteena jo vuosikymmeniä. Koska haaste on edelleen luonnon monimuotoisuuden mittaaminen, kokonaisheikentymättömyys kohdistetaan usein luontotyyppien pinta-alaan tai jonkin lajin elinympäristöön.
Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa ja muutokseen sopeutumisessa sekä luontokadon ehkäisyssä on maanosittain ja maittain eroja kunnianhimossa, eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, terminologiassa, toimintakulttuureissa, hankkeiden rahoituksessa ja toteuttajavastuussa.
Maailmanpankin alainen International Finance Corporation ohjeistaa rahoittamiensa hankkeiden vaikutusarviointiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Ohjaako riskikartoitus jatkossa rahoitusta, tulevatko luontoa rasittavat hankkeet kalliimmiksi rahoittaa?
Euroopan taso
Euroopassa kestävyystavoitteita ja luontokatoa edistetään vielä hankekohtaisesti ja pääosin kaupunkivetoisesti. Kestävyystavoitteissa on keskitytty rakennuksiin, mutta jatkossa painopisteitä ovat myös luonto ja kestävä liikkuminen, harmaan infran sijaan sini-vihreä infra sekä ruskea infra eli maaperä.
Hankkeiden tilaajan valistuneisuus ratkaisee hankkeiden sisällön. Haaste on edelleen saada kestävyystavoitteet läpi heti hankkeiden visiovaiheessa niin, että ne ovat mukana koko prosessin ajan suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Päästölaskenta on monipuolistumassa kattamaan kaikki rakentamisen osa-alueet sisältäen myös luontoa koskevia tavoitteita. Tässä tarvitaan yhteistyötä myös tuotetoimittajien kanssa.
Haittojen minimoisen sijaan kunnianhimoa nostetaan kohti nettopositiivisuutta. Kokonaisheikentymättömyyden vaatimuksissa on jo esimerkkejä rakennushankkeelle asetettavista nettohyötyvaatimuksista, eli hankkeen on lisättävä mitattavia luontoarvoja lähtötilanteeseen verrattuna. Britanniassa Environmental Act ja Biodiversity Net Gain -tavoitteet koskevat kaikkia isoja hankkeita. Luontoa ajatellen on saatu myönteisiä tuloksia, kun käytännön tasolla on todettu, että kompensoiminen tulee niin kalliiksi, että priorisoidaankin suunnittelualueen luonnon säilyttämistä. Luontohaittojen lieventämisessä haittahierarkian viimeisin keino, kompensaatio, on koettu epävarmaksi, riskialttiiksi ja kalliiksi keinoksi. Yhtenä arviointityökaluna Englannissa käytössä on Biodiversity Metric, josta Suomessakin on jo joitakin kokemuksia.
Monissa Euroopan maissa on asetettu kestävyystavoitteita isoissa infrahankkeissa. Norjan väylähankkeiden tarjousten arvioinnissa 30 prosenttia pisteistä tulee kestävyydestä. Kööpenhaminan uusin metro tavoittelee 50 prosenttia pienempiä sitoutuneita päästöjä kuin edellinen metro.
Kaupunkisuunnittelussa ennallistamisasetus sitoo jäsenvaltioita yhteisesti määriteltyihin tavoitteisiin koskien mm. kaupunkialueiden kasvillisuutta. Kahden, kolmen vuoden kuluttua tiedämme tarkasti, millaisiksi esimerkiksi laadulliset tavoitteet asettuvat. Yksi riski on, että pysytään niin laajan kaupunkialueen tavoitteissa, että sen sisällä voi olla isoja kaupunginosaeroja.
Suomen taso
Suomessa on kymmenessä vuodessa kaupunkien viheralueiden kestävyystavoitteiden kehittämisessä harpattu isosti eteenpäin. Viherympäristöliiton kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli (KESY) on muuttanut ajattelua viheralan sisällä. Prosessiajattelu ohjaa kaikkia hankkeen osapuolia toimimaan samaan suuntaan yhteisin tavoittein.
KESY on vielä hankekohtaista, ei valtavirtaa. Käytännön urakointiin haetaan toimivaa KESY-toteutusmallia. Onnistuneita KESY-esimerkkejä pitää nostaa monipuolisesti esille. Tiedottamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on jatkettava.
KESY-mallia on tarve päivittää. Uusia sisältöön vaikuttavia asioita ovat mm. EU:n ennallistamisasetus, monet kansalliset lainsäädännön muutokset, kasvillisuuden ja kasvualustan käytön muutokset, muunlajinen suunnittelu, kokonaisheikentymättömyys, luontoratkaisujen vaikuttavuusohjelmat ja viherpeittävyyttä kuvaavat ja inventoivat ohjelmat, kaupunkien kestävyys- ja ilmastotavoiteohjelmat, LUMO-ohjelmat.
Suomessa kaupunkien puistotoimet saavat – ainakin isoissa kaupungeissa – lisätehtäviä ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi Helsingissä puistopuolen määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi. Työtä ohjaavat Helsingissäkin erilaiset kaupungin tavoiteohjelmat, esimerkiksi luontoseurantasuunnitelma ja LUMO-ohjelma. Lajikadon pysäyttäminen on haastava tehtävä, koska tarvitaan lajikohtaista tarkkaa tietoa. Suunta on selvä: suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään monipuolisia ympäristöjä, joissa luodaan eri eliölajeille elinolosuhteita. Maa-ainesten kierrätyksessä on saavutettu hyviä tuloksia, massakoordinaattorin työ mm. Helsingissä ja Tampereella on tuottanut kaupungeille miljoonien säästöt.
Tampereella viherasioita koordinoidaan aiempaa paremmin eri hallintokuntien kesken. Kaupungilla on kantakaupungin osayleiskaavassa uusi kaavamääräys: kaupunkivihreän kehittämisalue, jossa uutena käsitteenä on sini-vihreä infra. On laadittu kaupungin strategian (2030 hiilineutraali kaupunki) ilmasto- ja lumotavoitteiden pohjalta kaupunginhallituksen hyväksymät monipuoliset kestävyyttä käsittelevät tavoiteohjelmat, niistä johdetut käytännön toimenpiteet painopisteittäin ja edelleen mittarit seurannalle. Kaiken huipuksi kaikki tämä on kaupungin nettisivuilla kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Käy esimerkiksi ulkomailla esiteltäväksi!
Yhteisiä kestävyystavoitteita
Ammattilaisilla on paljon opittavaa eri maiden hyvin erilaisista hankkeista, tutkimuksista ja koerakentamisesta. Kansainvälisten ja eurooppalaisten keskusjärjestöjen on kehitettävä yhtenäistä toimintakulttuuria (mm. terminologia), tiedonvaihtoa ja tiedottamista ulospäin. Odotukset Euroopan viheralan keskusjärjestöjen yhteistoiminnalle ovat isot (SoGreen Movement). Kansainvälinen konsultti-insinöörien järjestö (FIDIC) on esimerkki toimijasta, joka tiedottaa ja yhtenäistää käytäntöjä.
Viheralan osaamista, tietoa ja näkemystä on saatava hankkeiden tavoitteiden määrittämiseen visiovaiheesta alkaen. Viherala on kokoaan suurempi vaikuttaja, jonka tehtäväalue laajenee nopeasti. Kasvavasta tietomäärän käsittelystä selviää yhteistyöllä muiden ammattilaisten kanssa.
Haasteita on poliittisessa päätöksenteossa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä isojen kasvukeskusten ulkopuolella käytännön toiminnassa. Mutta se on oman juttunsa aihe.
Taustahaastattelut:
Jussi Luomanen, kaupunkitila– ja maisemasuunnittelupäällikkö, Helsinki
Timo Koski, kaupunginpuutarhuri, Tampere
Elina Kalliala, global sustainability director, Ramboll
Nettilähteet
Tampereen kestävyystavoitteet ja toimintaohjelmat mittareineen
https://ilmastovahti.tampere.fi/lumo
Kaupunkivihreän kehittämisalueiden selvitys
www.tampere.fi/sites/default/files/2024-03/kaupunkivihrean_kehittamisalueiden_selvitys_julkinen.pdf
Urban Adaptation: what works? Implementing climate action in European cities, EEA Report 14/2023
www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/urban-adaptation-in-europe-what-works
https://figbc.fi/media/toimivat-sopeutumistoimet-kaupungeissa-kooste-eea-urban-adaptation.pdf
Kirjallisuuskatsaus luonnon kokonaisheikentymättömyydestä ja esimerkkejä maailmalta, Luontoviisas Espoo 1/1923
https://static.espoo.fi/cdn/ff/i0BXr1bpULP8typ-5fhVZb54CSz9_-4K7ozlkAQ9_zQ/1702998024/public/2023-12/LuontoviisasEspoo_julkaisu_1_2023.pdf
Decarbonisation of the infrastructure sector by FIDIC – Issuu
FIDIC Carbon Collaboration Initiative by FIDIC – Issuu
SoGreen Movement
www.onthegreenmove.com/index.php
Kirjoittaja
Puutarhaneuvos Seppo Närhi on Viherympäristöliiton KV-työryhmän (kansainväliset asiat) puheenjohtaja. Työryhmä kokoaa liiton jäsenyhdistysten kv-työssä mukana olevat yhteen vaihtamaan tietoa yhdistysten kv-toiminnasta, seuraamaan SoGreen-yhteenliittymän toimintaa Brysselissä ja kehittämään kv-toimintaa (mm. eurooppalainen vihervuosi). Työryhmä on Viherympäristöliiton hallituksen vuonna 2021 perustama, ja siinä on 13 jäsentä.
Seppo Närhi on eläkkeellä oleva entinen Viherympäristöliiton pääsihteeri ja Viherympäristölehden päätoimittaja. Eläkkeelle jäätyään hän on mm. kirjoittanut useita kirjoja.