Viherympäristöliitto julkaisi Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin (KESY) vuonna 2018. Se luotiin edistämään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja viher- ja rakennusalalla, jotta rakentamisen ympäristölle haitallisia vaikutuksia syntyisi mahdollisimman vähän. Toimintamalli on lisännyt merkittävästi viheralan toimijoiden tietoa ja tietoisuutta, mutta on jo päivityksen ja uudistamisen tarpeessa. KESY-toimintamallilla on paljon potentiaalia tavoittaa ja palvella yhä paremmin alan toimijoita jatkossa!
KESY-toimintamallissa on huomioitu eri kestävyyden näkökulmia. Se vastaa globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja väestön ikääntymiseen viheralan keinoin. Toimintamallin julkaisun jälkeen sen sisältö levisi muutamassa vuodessa puheisiin, julkaisuihin ja tekemiseen. Toimintamallin vaikutus on ollut merkittävä koko viheralan kentälle aina tutkimuksesta ja suunnittelun eri tasoista rakentamiseen ja kunnossapitoon asti. Se on paitsi lisännyt tietoisuutta ja sanoittanut kestävyyden erilaisia teemoja viheralalla, luonut myös hyvää tietopohjaa syvään päätyyn hyppäämiselle. Yritysten, yhdistysten ja kaupunkien erilaiset kestävyystiekartat, -strategiat ja -sertifikaatit, LUMO-ohjelmat ja hiilineutraaliustavoitteet ovat olleet kaikille meille alan toimijoille ehkä helpompia omaksua pysyväksi osaksi viheralan ratkaisuja ja termistöä.
Toimintamallin tärkeimpänä tavoitteena oli aikoinaan viestiä viheralan kentälle kestävän ympäristörakentamisen eri teemoista ja tärkeydestä. Lukuisat eri hankkeet, alan tutkimusaiheet ja tapahtumien aihepiirit sekä keskustelut kollegoiden kanssa osoittavat tavoitteen täyttymistä hyvin. Yritykset ja kaupungit, kuten Tampereen kaupunki ja monet sen yhteistyökumppanit, ovat vuosien varrella luoneet omia kestävyyden käytänteitään, kouluttaneet työntekijöitään KESY-toimintamallin koulutuspaketeilla sekä pilottihankkeillaan. KESY-sana kuuluu nykyään viheralan vakiosanastoon eikä termiä tarvitse enää avata oman alan kollegoille. Inspiroivaa on myös se, että me kaikki tilaajat, suunnittelijat, rakentajat ja kunnossapitäjät puhumme samaa KESY-kieltä strategioiden ja käytännön hankkeiden ympärillä. Suunnittelija ja urakoitsija voivat hyvin keskustella keskenään vaikkapa rakennetun kutusoraikon äärellä sen tuottamista ekosysteemipalveluista tai tarvittavasta latvuspeittävyydestä. Kestävyystavoitteiden saavuttaminen on yhteisen kielen kanssa helpompaa!
Monissa kaupungeissa kestäviä tapoja rakentaa puistoja, katuja ja kiinteistöjen ulkotiloja on kehitetty jo vuosikymmeniä. Taloudellinen ajattelu on tuonut samalla kestäviä ratkaisuja viherrakentamiseen. On tehty erilaisia luontopohjaisia ratkaisuja, kierrätetty maamassoja ja materiaaleja, tuotu tuotteita mahdollisimman läheltä sekä tehty ja teetetty paikallisesti mahdollisimman paljon. Myös sosiaalisen kestävyyden teemat ovat olleet suuressa roolissa eri hankkeissa menneinä vuosikymmeninä. Osallistamiselle ja kuntalaisten yhteisöllisyyden tukemiselle oli ennen hyvin aikaa! Näistä vakiintuneista toimintatavoista ja ratkaisuista on ollut mukava keskustella eri kollegoiden ja toimijoiden kanssa. Viimeisen kahdeksan vuoden ajan erityisesti ekologisen kestävyyden teemat ovat korostuneet ja hiilitietoisuus lisääntynyt. Samalla kun opimme menneiden sukupolvien tekemisestä, kehitämme entistä kestävämpiä tapoja tehdä työtämme tässä ajassa.
Konkreettiset KESY-hankkeet ovat niitä, joiden kautta on helppo käydä yhteiskunnallista keskustelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Tampereen kaupungin KESY-hankkeet ovat olleet viimeisen kahdeksan vuoden aikana täynnä pilotteja ja kokeilua, yrityksen ja erehdyksen kautta. Samalla kun olemme rakentaneet uusia ja kunnostaneet vanhoja viher- ja virkistysalueita ja katuja kuntalaisille, olemme säästäneet luonnonvaroja, hankkineet materiaaleja ja osaamista läheltä, tukeneet luonnon monimuotoisuutta ja sitoneet hiiltä monin tavoin. Toisaalta, kun olemme tehneet poikkeavalla prosessilla asioita, hankkeiden kustannukset ovat ylittyneet ja rakennusaikataulut venyneet. Olemme onnistuneet pahentamaan hankealueen vieraslajiongelmaa paikalla tehtyjen kasvualustojen kanssa, tehneet epäonnistuneita valintoja biosuodatusrakenteiden materiaaleihin ja perustaneet niittyjä enemmän kuin olemme ehtineet niitä hoitaa. Mikään kokeilu ei ole mennyt niin kuin oppikirjassa ja juuri siksi meidän oppimiskäyrämmekin on ollut jyrkkä. Uskon, että muilla toimijoilla on hyvin samantapaisia kokemuksia matkalla kestävämpään ympäristörakentamiseen.
KESY-toimintamalli vanhenee ja tarvitsee päivittämistä. Ajanmukaisena ja helppokäyttöisempänä se vie myös paremmin KESY-viestiä eteenpäin ja jalkautuu tehokkaammin viheralan toimijoille ja heidän sidosryhmilleen. Viherympäristöliiton KESY-toimikunta on valmistellut toimintamallin päivitystyötä tämän alkuvuoden ja toivoo työn pääsevän käyntiin ensi vuonna rahoituksen varmistuttua. Näemme, että toimintamallista on edelleen hyötyä jatkossa ja sillä on potentiaalia olla enemmän. Voimme mennä yleisistä alan ohjeista yhä konkreettisemmalle käytännön tasolle. Voimme jakaa ja viestiä yhä paremmin omista tekemisistämme ja oppia parhaita käytänteitä toisiltamme. Tähän jatkossakin Viherympäristöliiton verkkosivuille listatut KESY-hankkeet, sosiaalinen media, Viherpäivät-tapahtumakokonaisuus, erilaiset työpajat ja verkostotapaamiset sekä opintoretket ovat vuoropuhelun mahdollistavia työkaluja. Toimintamalli voi myös olla saavutettavampi jatkossa. Sen muodoksi on suunniteltu helposti päivitettävää ja kaikille avointa sähköistä verkkojulkaisua. Kutsunkin teidät kaikki tuleviin talkoisiin, tekemään töitä ajanmukaisen ja käytettävämmän KESY-toimintamallin puolesta!
Kirjoittaja
