Muutokset liiketoimintaympäristössä aiheuttavat usein meissä yrittäjissä ensimmäiseksi vastustusta, stressiä ja vähintäänkin lievää ahdistusta. Kestävän kehityksen tavoitteiden hahmottaminen jokapäiväisessä tekemisessä voi olla vaikeaa ja hiilijalan- tai -kädenjäljen laskeminen voi arjen kiireiden keskellä tuntua mahdottomalta tehtävältä. Jos muutosvaatimusten keskellä muistetaan nostaa esille mahdollisuus myös parempaan kannattavuuteen ja kilpailuetuun markkinoilla, niin useimpien yrittäjien kiinnostus alkaa jo heräämään.
Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Kestävä kehitys voidaan ymmärtää jatkuvana ja ohjattuna muutoksena, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.
– Gro Harlem Brundtland 1987
Kestävyys koostuu kolmesta toisiaan tukevasta ulottuvuudesta: taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys ja ekologinen kestävyys. Vastuullinen liiketoiminta pohjaa samaan kolmijakoon: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa viherrakentamisen ja kunnossapidon palveluita tuottavien yritysten arjessa? Lisää stressiä ja paperitöitä? Vai voisiko kestävien toimintatapojen kehittäminen tehostaa työn tuottavuutta, parantaa kannattavuutta, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja sitouttaa työntekijöitä yritykseen?
Monet yritysten liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten kuntien ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet, ohjaavat ja pakottavat kehittämään liiketoimintaa kestävämpään suuntaan. Nämä näkyvät rakentajille konkreettisina ehtoina rakennushankkeissa, kuten erilaisina kaluston päästö- ja polttoainevaatimuksina.
Rakentamislaki velvoittaa, että vuoden 2026 alusta alkaen uudiskohteisiin on tehtävä pakollinen ilmastoselvitys, joka sisältää hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennan. Laki edellyttää, että rakennuksen hiilijalanjälki on riittävän pieni. Tämän raja-arvon täyttyminen todennetaan rakennuksen loppukatselmuksen yhteydessä, mutta päätökset sen saavuttamiseksi tehdään jo hankkeen alkuvaiheessa.
Rakennusteollisuuden laatiman ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035″ -tiekartan tavoitteena on määrittää keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Myös monet rakennusliikkeet ovat laatineet tämän pohjalta omia tiekarttoja hiilipäästöjen vähentämiseen, joissa tavoitteena on myös välillisten päästöjen, kuten aliurakoitsijoiden hiilipäästöjen vähentäminen. Viher- ja ympäristörakentajat ry on laatimassa viheralan yrityksien avuksi Viheralan vähähiilisyystiekarttaa vastauksena Rakennusteollisuuden asettamille tavoitteille ja suuntaviivoille.
Viherrakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä. Konkreettisiksi toimenpiteiksi muutettuna näitä tavoitteita voidaan saavuttaa paikalla olevan materiaalin uusiokäytöllä, kuljetuksien ja kuljetusmatkojen vähentämisellä, kierrätysbetonin käytöllä ja vaihtamalla polttomoottorikoneet sähkökäyttöisiin koneisiin tai siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin, kuten HVO dieseliin.
Kehittämällä kestäviä toimintatapoja, kuten materiaalien uusiokäyttö, tarpeettomien kuljetusten vähentäminen ja resurssien tehokas käyttö, parannetaan myös yrityksen työn tuottavuutta vähentämällä työmaan hukkaa.
Aalto yliopiston tutkimuksessa ’Building 2030 – Hukan mittaaminen suunnittelussa ja tuotannossa’ arvioitiin ja testattiin monipuolisesti tapoja tunnistaa ja mitata arvoa tuottamattoman tekemisen määrää rakennushankkeissa. Tuotantovaiheessa hukka konkretisoituu heikkona työn tuottavuutena, epäoptimaalisena resurssien käyttönä ja aikatauluhaasteina.
Tutkimuksen mukaan rakentamisessa hukka on niin jokapäiväistä, että suuri osa työntekijöistä ei miellä sitä hukaksi, vaan pitää sitä luonnollisena osana työtä. Merkittävä hukan lähde oli tarpeeton työ, kuten materiaalien ja laitteiden etsintä ja niiden siirtely työmaalla.
Kestävät toimintatavat tarkoittavat käytännössä usein myös parempaa kannattavuutta. Turhat ajot minimoidaan ja vähennetään materiaalien hukkaa sekä syntyvää jätettä. Hyvällä työmaan suunnittelulla varmistetaan, että oikeat resurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jolloin valmista syntyy pienemmillä kustannuksilla ja päästöillä. Parhaimmillaan ekologisesti kestävämpi toiminta tuottaa myös taloudellisesti kestävämpää toimintaa.
Huolellinen töiden ennakkosuunnittelu helpottaa lisäksi työntekijöiden arjen sujumista, vähentää stressiä sekä luo hallinnan tunnetta työpäivään. Aikataulujen pitäminen johtaa parempaan asiakastyytyväisyyteen eikä turhia kustannuksia viivästymisestä synny.
Kestävä kehitys haastaa yritykset myös ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen hoitotyössä, vähäpäästöisten materiaalien tuntemus sekä kestävien toimintatapojen tunnistaminen vaatii uuden opettelua. Osaamisella varmistetaan lopputuotteen korkea laatu, jolla varmistetaan viherrakenteen pitkä elinkaari.
Aluksi epäluuloa ja harmaita hiuksia yrittäjälle aiheuttaneet lisääntyvät kestävän kehityksen vaatimukset voivatkin parhaimmillaan auttaa yrityksiä kehittämään työn tuottavuutta, lisäämään henkilöstön hyvinvointia ja parantamaan sekä kannattavuutta että asiakastyytyväisyyttä. Ja kaiken tämän hyvän lisäksi yritykset pystyvät näin toteuttamaan vielä monimuotoisia, ilmastoviisaita ja vihreitä elinympäristöjä meille kaikille.
Kirjoittaja
