Vuoden ympäristörakenne -palkintoehdokkaat kirjoittavat uutta lukua kaupunkisuunnittelun historiaan
Vuoden ympäristörakenne 2025 -kilpailun finaalivaiheeseen valikoitui viisi kohdetta. Ne edustavat monipuolisesti erilaisia vihersuunnittelun kohteita: mukana on kolme historiallista puistoa, yksi ulkoilualue ja yksi julkisen liikenteen reitin ympäristö. Ne kaikki toteuttavat uudenlaista ajattelua kaupunkisuunnittelussa – vanhaa ja olemassa olevaa kunnioittaen.
Palkintoehdokaskohteista kaksi sijaitsee pääkaupungissa ja muut Turussa, Lahdessa ja Kouvolassa. Seuraavilta sivuilta selviää, millaisia edistyksellisiä viherratkaisuja niissä on tehty.
Vuoden ympäristörakenne -kilpailun järjestäjinä toimivat Viherympäristöliitto ry, Betoniteollisuus ry ja Kivi ry. Tänä vuonna ehdotuksia palkinnon saajiksi saatiin yhteensä 16. Betoniteollisuuden tuoteryhmäpäällikkö Antti Taivalkangas kertoo, että tuomaristolla oli mukavan haastava tehtävä valita ehdokkaiden joukosta finalistit.
– Voittajaviisikossa korostuvat hieman eri painotuksin suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon laatu, kestävän ympäristörakentamisen periaatteet ja kohde osana muuta ympäristöä, historiallisia ja taiteellisia arvoja unohtamatta, Taivalkangas toteaa.
Vuoden ympäristörakenne 2025 -kilpailun voittaja julkistetaan Viherpäivien ViherGaalassa 11.2.2025 Jyväskylän Paviljongissa.
Raitiotie yhdistää Kalasataman ja Pasilan, parantaa Helsingin joukkoliikennettä ja tukee
kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita. Allianssimallilla toteutettu projekti mahdollisti tiiviin yhteistyön, jonka tuloksena syntyi teknisesti korkeatasoista, viihtyisää ja ekologista kaupunkiympäristöä.
Vuoden ympäristörakenne 2025 -kilpailun palkintoehdokasesittelyn ovat kirjoittaneet hankkeen vastuullisuuden tekniikkavastaava Elisa Lähde sekä kaupunkimuotoilujohtaja, hankkeessa kaupunkiympäristön tekniikkavastaavana toiminut Pia Salmi WSP Finland Oy:stä ja maisemasuunnittelija, hankkeessa maisemasuunnittelun vastuuhenkilönä toiminut Hanna Ylitalo AFRY Finland Oy:stä. Elisa Lähde työskentelee nykyisin maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa.
Hanke toimii esimerkkinä vastuullisesta infrarakentamisesta. Luonto, monimuotoisuus ja innovatiiviset ratkaisut olivat suunnittelun keskiössä. Suunnittelussa inventoitiin ympäröivä kaupunkiluonto ja toteutuksessa laajennettiin paikallisten kasvien ja eliöiden elinympäristöjä.
Katu- ja puistoalueet ovat vehreitä ja monimuotoisia. Viheralueita sekä istutuksia sijoitettiin laajasti – myös ratikkapysäkkien katoille, raitiotielle ja katujen kivetyksiin. Pelkästään Hermannin Rantatielle istutettiin 15 eri puulajia 850 metrin matkalle, ja paahteisilla alueilla hyödynnettiin ruderaattialueiden siemenpankkia sekä toteutettiin aroistutuksia. Paahderadan suunnittelussa tehtiin yhteistyötä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kanssa. Kaadettuja puunrunkoja hyödynnettiin lahopuuna.
Hankkeessa tehtiin innovatiivisia ratkaisuja ja luotiin uutta tietoa. Vihreän pysäkin pilotti ja pölyttäjäystävällisten kasvien DNA-testaukset toivat uutta tietoa kaupunkisuunnitteluun.
Hulevesien hallintaan panostettiin rakentamalla viivytysratkaisuja, läpäiseviä pintoja ja ohjaamalla pysäkkien hulevedet puiden kasvualustoihin. Vallilanlaaksoon rakennettiin uusi avoin hulevesiuoma ja putkitettuja hulevesiviemäreitä avattiin luonnonmukaisiksi avopuroiksi. Valaistus toteutettiin miellyttäväksi, turvallisuutta lisääväksi ja luonnonarvoja kunnioittavaksi – häiriövalo ja valosaaste minimoitiin.
Projektissa kiinnitettiin erityistä huomiota kestävien ratkaisujen toteutumiseen: materiaalien kierrätysaste oli 87 prosenttia, vihreän betonin käyttö vähensi hiilipäästöjä 17 prosenttia ja vähäpäästöiset polttoaineet työkoneissa tuottivat 97 prosenttia pienemmät päästöt kuin perinteiset polttoaineet.
Rakentamisessa hyödynnettiin runsaasti kierrätyskiviä, kuten kaduilta poistettuja luonnonkivilaattoja ja reunakiviä, kierrätyshiekkaa ja -kasvualustoja sekä käytettiin ruokosilppua istutusten katemateriaalina.
Suunnittelua ohjasivat selkeät periaatteet, joita mittaroitiin ja toteutettiin koko projektin ajan. Asiakkaan, suunnittelijoiden ja rakentajien tiivis yhteistyö mahdollisti vaihtoehtojen arvioinnin ja parhaiden ratkaisujen tunnistamisen. Ihmisläheinen suunnittelu, luonnon monimuotoisuus ja dokumentoidut kestävät ratkaisut johtivat projektin “Kiitettävä” BREEAM Infrastructure -luokitukseen. Yhteistyötä tehtiin myös Aalto-yliopiston kanssa.
Esteettömyyskävelyillä ja tiiviillä yhteistyöllä varmistettiin hyvä kaupunkiympäristö kaikille sekä työmaan aikana että lopputoteutuksessa.
Hankkeessa luodut kaupunkitilat tuovat käyttäjille positiivisia elämyksiä ja turvallisuuden tunnetta. Kohde on saanut kiitosta monimuotoisuudesta, innovatiivisuudesta ja vastuullisuudesta. Kohde toimii mallina kestävän kehityksen ja vastuullisuuden integroimisessa infrahankkeisiin.
Kuvat
Tekijät
Kohteen omistajat: Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Helsingin kaupunki
Suunnittelijat: WSP Finland Oy, Destia, Sweco Infra ja Rail Oy, AFRY Finland Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy
Rakentaja: GRK Suomi Oy, Destia Oy
Kunnossapitäjä: VRJ, Helsingin Kaupunki
Valmistumisvuosi: 2024
Sijainti: Raitiolinja 13:n reitti, Helsinki