Ekososiaalista elpymistä edistämässä

Pansio-Pernon luontolabra etsii uusia tapoja kehittää viherympäristöjä monilajisesta näkökulmasta.

teksti: Kia Andell ja Misa Tuomala

COEVOLVERS-hankkeessa on tarkasteltu luontopohjaisia ratkaisuja ja kaupunkikehittämistä ekososiaalisesta näkökulmasta Pansio-Pernon naapurustossa Turussa. Ekososiaalinen lähestymistapa on ohjannut tarkastelemaan ihmisen ja muiden lajien vuorovaikutusta ja sitä, miten monilajisia näkökulmia voitaisiin ottaa paremmin mukaan suunnitteluun.

Luontopohjaisilla ratkaisuilla, eli luontoon perustuvilla tai siitä inspiraatiota saavilla ratkaisuilla voidaan edistää ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin kehittymistä ja paikallisten yhteisöjen resilienssiä globaalien ja paikallisten haasteiden edessä. Kuitenkin niiden potentiaali on ollut vielä paljolti hyödyntämättä ja niistä ovat hyötyneet vain tietyt ryhmät.

COEVOLVERS-hankkeessa on ollut lähtökohtana, että luontopohjaiset ratkaisut eivät ole vain teknisiä toteutuksia, vaan niihin kytkeytyy sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia ulottuvuuksia, joita ei toistaiseksi ole riittävästi huomioitu ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa on tutkittu luontopohjaisia ratkaisuja monitieteisesti, huomioiden niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteiskunnallinen konteksti. Lisäksi eri toimijoiden kanssa on yhteiskehitetty oikeudenmukaisempia tapoja suunnitella ja toteuttaa luontopohjaisia ratkaisuja, pyrkien huomioimaan myös muut lajit ja ihmisryhmät, joiden ääni on tavanomaisesti jäänyt marginaaliin. Keskeisenä tavoitteena on ollut, että luontopohjaisten ratkaisujen hyödyt jakautuisivat entistä laajemmin ja tasapuolisemmin paikallisten ihmisten ja muun luonnon käyttöön.

Hankkeessa on toiminut seitsemän eurooppalaista Living Labia, jotka ovat tarjonneet tosielämän ympäristöjä luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun, kokeiluun ja toimeenpanoon. Living labit ovat tutkimus- ja kehittämisyhteisöjä, joissa yhdessä asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa on kehitetty kohdealueille soveltuvia luontopohjaisia ratkaisuja vastaamaan paikallisiin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin, jotka kytkeytyvät ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisiin globaaleihin kehityskulkuihin.

Living labit edustavat erityyppisiä ympäristöjä, kuten kaupunkiympäristöjä, rannikkoseutuja, maaseutua, vuoristoalueita ja valtioiden rajaseutuja, jotka globaalien ympäristöongelmien edetessä kohtaavat erityyppisiä paikallisia haasteita ja vaativat siksi myös erilaisia ratkaisuja. Turun kaupungin koordinoimassa Pansio-Pernon luontolabrassa on kehitetty ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja kaupunkisuunnitteluun ja asuinalueiden ekososiaaliseen elpymiseen.

Pansion jälkiteollista rannikkoaluetta kehitetään tulevaisuudessa muun muassa asumiseen ja viheralueiksi. Kuva: Misa Tuomala

Luontolabra kokoaa toimijat

Pansio-Perno on läntisessä Turussa sijaitseva asuinalue Saaristomeren rannalla, jossa luonto, teollisuus ja asutus limittyvät toisiinsa. Alue on historiallisesti rakentunut laivateollisuuden ympärille ja tänä päivänä siellä sijaitsee muun muassa Puolustusvoimien varuskunta ja Meyerin Turun telakka. Teollinen historia on tärkeä osa alueen identiteettiä, mutta teollisuuden ehdoilla rakentuminen on vuosikymmenten aikana myös rajoittanut asukkaiden pääsyä merenrantaan. Jatkossa ranta-alueita tullaan kuitenkin avaamaan muun muassa asumis- ja virkistyskäyttöön. Alueella on tarkoitus toteuttaa mittavia kehittämistoimia osana laajempaa Turun Merikaupunki-työtä, ja sen asukasluvun odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosikymmenten aikana.

Tuleva kasvu ja kehitys asettavat paineita alueen lähiluonnolle, mutta avaavat mahdollisuuksia myös ekososiaaliselle elpymiselle. Tällä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa ihmisten ja muun luonnon hyvinvointi ymmärretään riippuvaisina toisistaan ja niitä pyritään edistämään samanaikaisesti parantamalla elinympäristöä ja vahvistamalla lajien välisiä vastavuoroisia suhteita. Konkreettisesti tämä näkyy asutus- ja luontoalueiden nivoutumisena naapurustossa ja eri lajien rinnakkaiselona. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan tukea tätä ihmisen ja muun luonnon hyvinvoinnin lisäämistä asuinalueilla. Suunnittelua ja kehittämistä ohjaavana periaatteena ekososiaalinen elpyminen tukee myös monilajisen oikeudenmukaisuuden ja asukkaiden osallisuuden toteutumista kaupungeissa.

Pansio-Pernon luontolabran tavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja, jotka tukevat ekososiaalista elpymistä. Hankkeessa on pilotoitu uusia kaupunkisuunnittelun työkaluja ja osallistumismenetelmiä sekä tuettu kaupungin kestävyystyötä, esimerkiksi osallistumalla Turun luontopositiivisuuden tiekartan laatimiseen. Hanke onkin ollut tukemassa kaupungin työtä kohti kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita. Lisäksi on pyritty juurruttamaan paikallisiin yhteisöihin käytäntöjä, jotka vahvistavat ihmisten suhteita muuhun luontoon ja lisäävät molempien hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden voimavaroja ja sosiaalisia verkostoja vahvistamalla on pyritty lisäämään myös asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asuinympäristöönsä.

Toimintakeskus Panskiksen luontokerhossa on järjestetty monipuolista luontotoimintaa alueen lapsille. Taiteilija Hanne Lammin kanssa toteutetut maatuvat hyönteishotellit ilahduttavat ohikulkijoita ja tarjoavat elinmahdollisuuksia pölyttäjille ja lahottajille. Kuva: Hanne Lammi

Muut lajit mukaan kaupunkien kehittämiseen

Kaupungit ja niiden asuinalueet ovat monilajisia yhteisöjä, joissa ihmiset ja muut elolliset käyttävät, muokkaavat, elävät ja kokevat yhteistä ympäristöä samanaikaisesti ja yhdessä. Heidän hyvinvointinsa kehittyy yhteydessä toisiinsa tässä jaetussa ympäristössä. Hyvinvoiva, monimuotoinen kaupunkiluonto vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, tarjoaa esteettisiä elämyksiä, rauhoittumisen paikkoja ja innostaa liikkumaan.

Kaupungeille monilajinen näkökulma voi tarjota apua ympäristökriiseihin vastaamisessa ja paikallisten yhteisöjen resilienssin lisäämisessä. Kaupunkivihreän merkitys tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Luontopohjaiset ratkaisut ovatkin tärkeä keino ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Monilajinen lähestymistapa niin suunnittelussa kuin osallistamisessa on tärkeää luontopositiivisuuden saavuttamiseksi, ja runsas ja monipuolinen lähiluonto on kaupungille myös merkittävä vetovoimatekijä.

COEVOLVERS-hankkeessa on lähestytty monilajisuutta tarkastelemalla elettyä ja koettua ympäristöä, sekä millaisia käyttö- ja elinmahdollisuuksia se tarjoaa eri lajeille. Lisäksi on keskitytty ihmisten ja muiden lajien yhteiseloon, vuorovaikutukseen ja siihen, millaisia merkityksiä alueen asukkaat antavat siellä eläville lajeille ja kohtaamisille niiden kanssa.

Hankkeessa on kehitetty monilajisuutta silmällä pitäen menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan ymmärtää ja tehdä näkyviksi erilaisia tapoja kokea ja käyttää kaupunkiympäristöä. Työkalut tuovat myös suunnitteluun uudenlaista tietoa, jota perinteiset luontoselvitykset eivät aina tavoita, ja niitä voidaan hyödyntää myös asukkaiden osallistamisessa.

Esimerkiksi monilajinen sidosryhmäanalyysi tarkastelee eri toimijoiden, asukasryhmien ja muiden lajien roolia ja osallisuutta suunnitteluprosesseissa. Digitaalisen NatureNex-työkalun avulla asukkaat voivat raportoida lajihavaintoja ja kertoa luontokokemuksistaan. Umwelt-kävelyllä lähiympäristöä tarkastellaan muiden lajien näkökulmasta esimerkiksi luontoasiantuntijan opastuksella tai erilaisia eläytymisharjoituksia hyödyntäen. Menetelmä voi auttaa tunnistamaan esimerkiksi kulkureittejä, mahdollisuuksia ravinnonhankintaan ja elinympäristöjä sekä pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia tai esteitä kaupunki eri lajeille tarjoaa.

Umwelt-kävelyllä tarkastellaan kaupunkiympäristöä muiden lajien näkökulmasta. Keväällä 2026 järjestetyllä kävelyllä vierailtiin kehittämisen kohteena olevalla ranta-alueella asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Kuva: Kia Andell

Monilajisuuden haasteet

Monilajinen kaupunkisuunnittelu kohtaa myös käytännön haasteita. COEVOLVERS-hankkeessa toteutettujen haastattelujen mukaan luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamisen haasteet liittyvät erityisesti niiden rahoitukseen, maanomistukseen, suunnittelukäytäntöihin ja paikallisten asukkaiden tietoisuuteen ratkaisujen tarkoituksesta ja käytöstä.

Monilajisuuden näkökulmasta erityinen haaste on vedenalainen luonto. Ranta-alueita suunniteltaessa veden pinnan alaiset lajit ja elinympäristöt jäävät helposti näkymättömiksi, vaikka niillä on suuri merkitys rannikkoekosysteemien toiminnalle. Ranta-alueiden rakentaminen voi vaikuttaa niihin merkittävästi esimerkiksi melun, ruoppauksen tai elinympäristöjen muutosten kautta. Näiden lajien huomioiminen suunnittelussa edellyttää osaamista ja resursseja vedenalaisen luonnon kartoittamiseen.

Monilajisuuden toteutuminen edellyttää laaja-alaista tietoa paikallisista lajeista, sekä suojelluista että muista lajeista, jotka ovat alueelle keskeisiä esimerkiksi biodiversiteetin tai asukkaiden näkökulmasta. Yksittäisten lajien ohella olisi tärkeää huomioida myös laajempi kokonaisuus ja lajien väliset riippuvuussuhteet. Kaupunkiympäristössä lajien hyvinvointi kytkeytyy toisiinsa ja ihmisten toimintaan monimutkaisina vaikutusketjuina, jotka on oleellista tuoda osaksi kokonaisvaltaista suunnittelua.

Monilajisen näkökulman omaksumista haastaa myös kulttuurissamme syvälle juurtunut ymmärrys ihmisestä muusta luonnosta erillisenä. Tämä kahtiajako näkyy kielessä, ajattelussa ja usein myös kaupunkitilassa. Tarvittaisiinkin perustavanlaatuinen muutos siinä, miten hahmotamme suhteitamme muuhun luontoon ja lajeihin.

Paikallinen yhteisö toiminnan keskiössä

Asukkaiden paikallinen tieto, kokemukset ja havainnot ovat tärkeä osa ekososiaalisen lähestymistavan mukaista kaupunkisuunnittelua. Samalla tunnistetaan, että ihmisten mahdollisuudet osallistua vaihtelevat elämäntilanteen, iän ja voimavarojen mukaan.

Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan osallistaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja paikallisten toimijoiden tuntemusta erityisesti alueilla, joilla asukkaiden osallistuminen on ollut vähäistä tai luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin heikkoa. Virallisten kuulemistilaisuuksien lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen toimintaa, paikallisia verkostoja ja jatkuvuutta toiminnassa sekä hankkeiden välillä. Pitkäaikaisuus, säännöllisyys ja läsnäolo osana asuinalueiden arkea ovat olennaisia etenkin erityisten asukasryhmien, kuten lasten ja nuorten, tavoittamisessa mukaan toimintaan.

Hankkeen piirissä onnistunut kokeilu on ollut lasten luontokerho, jonka toteutuksesta vastasi paikallinen Toimintakeskus Panskis. Kerho kokoontui viikoittain toimintakeskuksen tiloissa, jonka monet asukkaat tuntevat jo ennestään. Osallistua sai koska tahansa oman kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan.

Asukasosallistumisen vahvistamiseksi voisikin pohtia mahdollisuuksia luoda myös tämän tyyppisiä rakenteita ja nähdä ne osana osallistamistyötä. Osallistumismahdollisuuksien ohella on kuitenkin tärkeää turvata myös niiden asukkaiden osallisuus, joilla ei ole mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen.

Suunnittelulla ja strategioilla on merkittävä rooli ekososiaalisen elpymisen mahdollistajana, mutta itse elpyminen tapahtuu paikallisesti ja paikallisella yhteisöllä on siksi erityisen keskeinen rooli. Luontokerhon kaltaiset toiminnat ja rakenteet mahdollistavat paikallisen yhteisön osallistumista ja kestävien käytäntöjen juurruttamista. Luontolabrassa on tehty yhteistyötä myös paikallisten yritysten kanssa ja esimerkiksi Bayerin lääketehtaan kanssa on pidetty vieraslajitalkoita Pansion ranta-alueella. Yrityksille yhteisten luontoalueiden hoitoon osallistuminen tarjoaa mahdollisuuksia myös ekososiaalisen vastuullisuuden toteuttamiseen.

Paikalliset yritykset voivat edistää ekososiaalista elpymistä esimerkiksi osallistumalla yhteisten luontoalueiden hoitoon. Pansiossa on toteutettu Bayerin lääketehtaan kanssa vieraslajitalkoita, mistä on muodostunut pysyvämpi käytäntö alueelle. Kuva: Kia Andell

Kohti ekososiaalisesti kestävämpää kaupunkia

Muut lajit ovat aktiivisia toimijoita kaupunkiympäristössä ja voidaan ihmisasukkaiden tavoin nähdä sidosryhmänä, joiden näkökulmat tulisi huomioida entistä paremmin kehittämisessä ja hallinnossa. Samaan aikaan on tärkeää vahvistaa myös eri ihmisryhmien osallistumisen mahdollisuuksia sekä paikallisen tiedon hyödyntämistä osana suunnittelua.

Kaupunkitilan suunnittelua olisikin tärkeää tarkastella sekä muiden lajien, ekosysteemien että asukkaiden näkökulmasta. Jotta kaupungit voivat vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin suuriin haasteisiin ja tulevaisuudessakin olla elinvoimaisia paikkoja elää, on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisen ja muun luonnon yhteishyvinvointiin luontopohjaisten ratkaisujen, mutta myös laajemmin kaupungin suunnittelussa. COEVOLVERS-hanke on kehittänyt työkaluja ja lähestymistapoja juuri näiden haasteiden voittamiseen.

Kia Andell on sosiologi ja Coevolvers-hankkeen projektikoordinaattori Turun kaupungilla. Misa Tuomala on maantieteen väitöskirjatutkija ja projektiasiantuntija Turun kaupungilla.

COEVOLVERS-hanke on saanut rahoitusta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2022–30.11.2026. Hanketta johtaa Luonnonvarakeskus LUKE ja siinä on mukana 10 eurooppalaista kumppania.

Lisätietoja:
turku.fi/projekti/coevolvers-pansio-pernon-luontolabra
co-evolvers.eu