Suomi ei kykene ratkomaan yhä monimutkaisempia globaaleja haasteita ilman
menestyviä kaupunkeja, kirjoittaa Viherympäristöliiton puheenjohtaja Pirjo Siren.
Kaupungit toimivat kansallisen ja kansainvälisen kehityksen moottoreina. Kaupungit vauhdittavat kasvua ja elinvoimaa. Kyse on kuitenkin kestävästä elinvoimasta ja kestävästä kasvusta, jossa ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, kestävyys, monimuotoisuus ja kiertotalous kulkevat käsi kädessä kaupungin tai alueen kehityksen kanssa.
Kaupunkien merkitys kestävyys-, ilmasto-, monimuotoisuus- työssä on merkittävä. Kaupunkien tuoreissa strategioissa vuosille 2026–2029 puhutaan elinvoiman ja kasvun ohella siitä, että kaupunki on kestävämpi, monimuotoisempi ja vehreämpi. Kaupunkirakenteen tiivistäminen joukkoliikenneväylien varsille on nähty jo vuosikymmenien ajan tärkeimpänä maankäyttöpolitiikan kestävyyskeinona. Kaupunkien voimakas tiivistäminen -aiempi ilmasto- ja kestävyystyön mantra- on kuitenkin kyseenalaistumassa.
Kaupunkisuunnittelussa ratkaistaan kestävyyden peruspalikat; maankäytön, liikenneverkon, asumisen, energian ja palveluiden sijoittuminen koko kaupungissa. Samalla luodaan ydin myös viheralueiden määrälle, laadulle ja monimuotoisuudelle, jotka ovat ratkaisevia asukkaiden terveydelle. Tämä vihreä infra auttaa kaupunkeja kasvamaan ja kehittämään elinvoimaansa kestävästi.
Ilmastonmuutos näkyy arjessamme jo nyt kuumenevina kesinä ja sateisina talvina. Vihreä viilentää, voimistaa luontaista hulevesien käsittelyä, vahvistaa ilmanlaatua ja vehreyttää kaupunkimme viihtyisiksi sekä veto- ja pitovoimaisiksi.
Monet suomalaiset kaupungit ja kunnat sekä yritykset ovat toimineet ja toimivat edelläkävijöinä. FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities) kuuluu 14 suomalaista edelläkävijäkuntaa, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja kestävää luonnonvarojen käyttöä vuoteen 2050 mennessä.
Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriön Circular Economy Green Deal 2025 -ohjelma puolestaan edistää siirtymistä kiertotalouteen ja luonnonvarojen käytön vähentämistä koko yhteiskunnan avulla. Siinä mukana olevat alueet, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot valitsevat sitoumukseensa omaan toimintaansa tehokkaimmat toimenpiteet.
Toimenpiteiden valinta perustuu suomalaisten tutkimuslaitosten laatimaan luonnonvarojen käyttöä koskevaan tilannekuvaan ja skenaariotyöhön, johon osallistui yli 90 erilaista organisaatiota. Sitoumuksen avulla edistetään rakennetun ympäristön, teollisuuden, kulutuksen ja liiketoiminnan, energiajärjestelmän ja ruokajärjestelmän kiertotaloutta. Luontoviisaus ja resurssiviisaus edellyttävät panostuksia – niitä on tarpeen turvata.
Monien kaupunkien ja yritys- sekä elinkeinoelämän edelläkävijöiden ohella myös lainsäädäntö (rakentamislaki, tulevat yhdyskuntakehittämis- ja alueidenkäyttölait) sekä ennallistamisasetus edellyttävät muutoksia. Kaupunkivihreän ja latvuspeittävyyden riittävyys ja laatu vaikuttaa suoraan niiden tuottamiin ihmisten ja muiden lajien hyvinvointiin sekä kestävyys-, monimuotoisuus- ja ilmastohyötyihin.
Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhtälailla oleellinen rakennuspalikka kaupunkien kehittämisessä. Meistä jokaiselle hyvinvointi on perusta hyvälle elämälle, toimintakyvylle ja jaksamiselle. Viheralueemme ovat myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen oleellinen rakennuspalikka. Niiden tulee olla saavutettavia, liikkumista ja oleilua edistävíä, monimuotoisia ja ilmastonmuutosta hillitseviä.
Kuuntelin tutkija Jenni Lehtimäen Viherpäivillä pitämää erinomaista puheenvuoroa hänen kuudesta väitteestään koskien lähiluonnon monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden suhdetta: Lähiluonnon monimuotoisuus ja terveyden yhteys on todella tiivis ja monitahoinen. Luonto tarjoaa merkittäviä terveyshyötyjä ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Luontokosketus ja rikas mikrobisto vahvistavat immuunijärjestelmää, suojaavat sen häiriöiltä, vähentävät tulehdusta ja tukevat mielenterveyttä, tehden monimuotoisesta lähiympäristöstä samalla terveysinvestoinnin.
Tuoreen tutkimuksen lisäksi THL:n ja Sitran kymmenvuotinen Terveyttä luonnosta -ohjelma on juuri startannut, tuoden luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi suomalaisten arkea ja terveydenhuoltoa. Ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten luontoaltistusta ja tätä kautta vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa sekä lisätä hyvinvointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset altistuisivat luonnon myönteisille terveysvaikutuksille nykyistä enemmän arjessaan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pihoilla, työpaikoilla sekä hoivaympäristöissä. Hankkeessa etsitään jo lisää konkreettisia ratkaisuja luontoaltistuksen.
Ratkaisuja kestävien, hyvinvoivien ja monimuotoisten kaupunkien rakentamiseen haetaan ja toteutetaan jo laajalla rintamalla. Kaupunkien strategioiden, kehittämisen ja erilaisten ohjelmien sekä suunnitelmien ohella kaikkein oleellisinta on tekeminen. Tekeminen. Konkreettiset luontopositiiviset ratkaisut, joista tässäkin lehdessä kerrotaan monin esimerkein.