Valoisina kesäpäivinä vetää ajatus välittömästi kohti lähiluontoa ja ulkoilureittejä. Perheemme belgianpaimenkoira Rosa ei tarvitse kahta kehotusta, vaan se on heti valmiina oven edessä. Niin kotona Oulussa kuin työn äärellä Helsingissä päivittäiset kävelylenkit ovat aina niin ruumiin kuin mielen virkistyshetkiä.
Luonto on tärkeä ihmisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Lähiluonto vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee lajien säilymistä myös taajamissa. Meitä ei ole olemassa ilman luontoa ja siksi SDP on kirjannut tuoreeseen poliittiseen ohjelmaansa tavoitteita juuri lähiluontoon liittyen.
Kaikilla on oltava mahdollisuus arjen luontokokemuksiin lähellä kotia, ja jokaisen oikeudet luovat tälle vahvan perustan. Ihmisten mahdollisuuksia säännölliseen ulkoiluun on lisättävä myös heille, joiden toimintakyky on rajoittunut. Esimerkiksi erilaiset tuoksu- ja kosketeltavat puutarhat ja istutukset sekä esteettömät kulkureitit tuovat luontoelämyksiä lähelle jokaiselle. On tärkeä huolehtia myös siitä, että esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa lapsilla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta.
Kuntien tehtävänä on paitsi huolehtia edellytyksistä riittävään ja monipuoliseen asuntotuotantoon, myös siitä, että kaavoitusta tehdään niiden asukkaiden tarpeet edellä. On huomioitava rakennetun ympäristön esteettömyys, turvallisuus, viihtyisyys ja viheralueet.
Ilmastonmuutos
käy kalliiksi.
SDP:ssä nähdään, että lähiluonnon suojelu on tärkeä osa kaavoitusta. Lähiluonnon arvot on tunnistettava selkeänä osana kestävää kehitystä. Jokainen suomalainen ansaitsee hyvän, vehreän elinympäristön. Kunnassa on oltava tilaa sekä lähiluonnolle että uudelle rakentamiselle. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan molemmille on sijansa, kunhan suunnittelussa toimitaan harkitusti ja pitkäjänteisesti.
Kotikaupungissani Oulussa professori Cecil Konijnendijkin esittämä 3-30-300 -lähiluonnon vähimmäissääntö on kirjattu kaupungin strategiaan asti. Sen mukaan jokaisen kaupunkilaisen on nähtävä kotinsa ikkunasta vähintään kolme puuta ja jokaisella asuinalueella puiden latvuspeittävyyden on oltava vähintään 30 prosenttia.
Eurooppaa paahtavien helteiden keskellä monessa kaupungissa on havahduttu puiden ja niittyjen tarpeellisuuteen. Me emme ole Suomessa ilmiöstä irrallaan, vaan myös meillä kuntien on pyrittävä lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuen.
Niittämättömien niittyjen kukkaloisto ilahduttaa silmää ja toimii samalla viilentäjänä sekä elämälle tärkeiden pölyttäjien lepo- ja ruokapaikkana. Puiden varjostamilla kaduilla lämpötila jää huomattavasti avointa asfalttia viileämmäksi.
300 metriä on matka, joka asukkaan pitäisi joutua pisimillään kulkemaan lähimpään puistoon tai muulle viheralueelle. SDP näkee, että maankäyttöä on ohjattava tehokkaammaksi ja luontoarvot paremmin huomioivaksi.
Rakennetun ympäristön vihertäminen virkistää asuinalueita, mutta se on myös järkevää varautumista, myös talouden näkökulmasta. Ilmastomuutos käy kalliiksi. Varautuminen ennalta ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamiin taloudellisiin riskeihin on viisasta julkisen talouden näkökulmasta.
Tutkimusten mukaan luonto ja arjen turvallisuus vahvistavat mielenterveyttä. Luonnossa vietetty aika vankistaa hyvinvointia, suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja arkisesti sanoen tuo hyvän mielen.
THL muistuttaa, että runsas luonto kodin lähellä auttaa ehkäisemään ylipainoa ja tyypin 2 diabetesta. Päiväkotilapsien kanssa mennään puuhailemaan lähimetsiin, sillä säännöllinen altistuminen luonnon hyville mikrobeille tekee ihmisen vastustuskyvylle hyvää. Kasvaapa samalla myös nuorten sukupolvien kiinnostus luonnon ihmeitä kohtaan. Kehittyvä sammakon kutu lähiojassa ja toukan muutos perhoseksi saavat monen lapsen silmät leviämään ihmetyksestä.
Meidän aikuisten on pidettävä huoli, että näille arjen ihmeille ja niitä ympäröivälle luonnolle on jatkossakin niille kuuluva sija myös rakennetussa ympäristössä.
Tytti Tuppurainen on SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä Oulun kaupunginvaltuutettu.