Teksti: Viherympäristöliitto / Liisa Hyttinen
Viheralueet eivät ole koristeita – ne parantavat tutkitusti asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Luonto alentaa stressiä, edistää liikkumista ja altistaa hyville mikrobeille. Luonnon terveyshyötyjen säästöpotentiaalin yhteiskunnan terveysmenoissa arvioidaan olevan jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä huolimatta vehreä elinympäristö loistaa poissaolollaan nykyisestä hallitusohjelmasta.
Järjestöt ja asiantuntijat haluavat nostaa seuraavien eduskuntavaalien alla näkyvästi keskusteluun sen, että vehreä elinympäristö luo hyvinvointia, mutta sen luomiseen ja ylläpitoon tarvitaan maan hallituksen tasolta asetettuja toimintalinjauksia sekä riittävät resurssit.
Viheralue ei ole menoerä tai koriste.
Se on investointi terveyteen,
viihtyvyyteen, elinvoimaan
– ja kestävään tulevaisuuteen.
– Hyvinvointia tuottava elinympäristö rakennetaan nyt, ei huomenna eikä joskus tulevaisuudessa. Yhä useampi ihminen asuu kaupungissa, ja jokaisella on oikeus asua vehreässä ympäristössä. Eduskuntavaalien alla, kansallista ennallistamissuunnitelmaa laadittaessa on erinomainen hetki käydä tästä keskustelua, sanoo Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Taavi Forssell.
Viherympäristöliitto on kutsunut koolle työryhmän, joka valmistelee laajaa valtakunnallista vaikuttamiskampanjaa vuodelle 2026. Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanjan avulla on tarkoitus nostaa nämä tarpeet erityisesti poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Mukana kampanjassa ovat mm. Rakennusteollisuus RT, Suomen Kuntatekniikan yhdistys, Luonnonvarakeskus, Suomen Tieyhdistys ry sekä Puutarhaliitto ry.
– Rakennusteollisuudessa näemme, että rakennetussa ympäristössä on todella paljon potentiaalia vihreän ympäristön osalta. Haluamme, että tiivistyvässä rakennetussa ympäristössä luontoympäristöön panostetaan yhä enemmän, kertoo johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:stä.
Tutkimuspäällikkö Janne Artell Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että vehreät ja monimuotoisuutta tukevat asuinympäristöt tukevat liikunnallista elämäntapaa ja mielenterveyttä, ja luontoympäristöille altistuminen myös vähentää immuunivälitteisten sairauksien riskiä.
– Pohjoismaalaisten tutkimusten perusteella on arvioitu suomalaisten hyötyvän lähiluonnon terveysvaikutuksista kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien – tyypin 2 diabetes, astma, masennus – osalta vähintään 140-290 miljoonan euron edestä vuosittain, Artell toteaa.
Haluamme varmistaa,
että seuraava hallitusohjelma
tunnistaa vehreän elinympäristön
arvon.
Ympäristöministeriön Ilmasto- ja luontobarometri kertoo, että suomalaiset haluavat asua vehreässä ympäristössä. Tärkeimpinä luontoympäristöinä pidetään kodin lähellä olevia viheralueita ja puistoja. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät korkeaa osaamisen tasoa sekä resursseja kaupungeilta. Hallitustasolla asuinympäristöjen vehreyttä voitaisiin tukea siis esimerkiksi luomalla kannustimia, joiden avulla kaupungit pystyvät toteuttamaan terveyttä ja hyvinvointia tukevia, vehreitä ja eläviä asuinympäristöjä.
Johtaja Liisa-Maija Thompson Suomen Tieyhdistyksestä nostaa esiin kulkuväylien ja niitä ympäröivien viheralueiden kunnossapidon, jolla luodaan edellytyksiä turvalliseen ja miellyttävään liikkumiseen niin kesä- kuin talviaikaan.
– Vehreässä ympäristössä liikkuminen on monin tavoin miellyttävämpää kuin kuumuutta keräävällä asfalttiaavikolla. Tien tai kadun onnistuneella geometrialla ja sitä ympäröivällä viheralueella saadaan parhaassa tapauksessa aikaan muistettavia paikkoja ja esteettisesti palkitsevia näkymiä. Näin ihmiset voivat nauttia elinympäristöstään ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta, Thompson sanoo.
Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Tarja Miettinen mainitsee esimerkkinä onnistuneesta asuinympäristöstä Espoon Olarin, jossa kävelytien varret ovat täynnä eri korkuisia puita, pensaita ja kasveja. On tuoleja, pöytiä ja taidetta. Lisäksi piha-alueet ovat tärkeä osa vehreää asuinympäristöä.
– Kun luonto on näin lähellä joka päivästä elämää, se alitajuisestikin tuo hyvää oloa, Miettinen kokee.
Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanja tuo vuoden 2026 aikana näkyvästi esiin elävän ympäristön roolin osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: viheralueet eivät ole menoerä, vaan investointi terveyteen, viihtyvyyteen, elinvoimaan – ja kestävään tulevaisuuteen. Kampanja tulee näkymään mukana olevien toimijoiden vuoden 2026 tapahtumissa ja viestinnässä. Taavi Forssell kiteyttää yhteisen tavoitteen:
– Tavoitteemme on vaikuttaa erityisesti poliittiseen päätöksentekoon, jotta viherympäristö tunnistetaan osaksi kansallista hyvinvointi- ja ilmastopolitiikkaa. Haluamme varmistaa, että seuraava hallitusohjelma tunnistaa vehreän elinympäristön arvon.