Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Hulppeat Green Flag Award -puistot

Laadukkaasti ylläpidetyt Green Flag Award -viheralueet asettavat tason kansainvälisesti ensiluokkaisille viheralueille. Viherympäristö -lehden juttusarjassa tutustutaan erilaisiin viheralueisiin eri puolelta Suomea. Kolmannessa osassa pääsemme kurkistamaan GFA-kriteerit täyttäviin viheralueisiin.

Green Flag Awardista viheralan ja kansalaisten tuntema tunnus 

Green Flag Award on kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus, jota hallinnoi englantilainen Keep Britan Tidy -organisaatio, Suomessa Viherympäristöliitto ry. Viherympäristöliiton tavoitteena on kehittää palkinnosta Suomessa koko viheralan ja kansalaisten tuntema tunnus. 

Green Flag Award on palkinnut puistoja Suomessa jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen puistolle myönnettiin ensimmäinen GFA-tunnus. Vuonna 2020 tunnuksen voittaneita puistoja on yhteensä yhdeksän; Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuspuisto, Lahden Pikku-Vesijärven puisto, Tampereen Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum, Turun Kupittaanpuisto sekä Kotkan Sapokan Vesipuisto, Katariinan Meripuisto, Jokipuisto, Sibeliuksenpuisto ja Fuksinpuisto.  

Green Flag Award kriteeristö arvioi toimintaa 

Green Flag Award hakuprosessi uusitaan vuosittain, jolloin alueet pääsevät päivittämään aktiivisesti puiston hoito- ja ylläpitosuunnitelmaa. Hakuprosessissa arvioidaan viheralueiden hoitoa kokonaisuutena, 27 kohtaa sisältävän kriteeristön avulla. Kriteerien avulla mitataan alueen toimintaa, jossa tärkeitä asioita ovat kestävän kehityksen mukainen toiminta sekä käyttäjille tarjotut toimintamahdollisuudet ja osallistumismahdollisuudet. 

GFA on ainoa laatuaan koko maailmassa, jossa auditoinnit suoritetaan sekä kirjallisesti että puistokäynnillä, sekä hakijat vastaanottavat vuosittain kirjallisen ammattilaispalautteen.  

Kriteeristö jakautuu kahdeksaan eri osioon. Se ei toimi vaatimuslistana mitä viheralueella tulee olla, vaan se tarjoaa puitteet laadukkaalle kunnossapidolle ja toiminnalle, johon tulisi pyrkiä ja jota ammattilaiset voivat kehittää ja soveltaa viheralueillaan. Viheralueen tulee pyrkiä saavuttamaan hyvä kunnossapidon taso kaikilla kriteeristön toiminta-alueilla.  

Viheralue ei todennäköisesti koskaan tule valmiiksi tai täydelliseksi – sen täytyy aktiivisesti vastata muutoksiin ja käyttäjien tarpeisiin, samalla kun aktiivisesti ylläpitää omaa identiteettiään.  

Green Flag Award -arviointikriteerit: 

  • Viihtyisyys ja käytettävyys 
  • Terveys, hyvinvointi ja turvallisuus 
  • Kunnossapito ja puhtaanapito 
  • Ympäristövaikutusten hallinta 
  • Luonnon monimuotoisuus, maisema ja kulttuuriperintö 
  • Osallisuus ja yhteisöllisyys 
  • Markkinointi ja viestintä 
  • Kunnossapidon kehittäminen 

Laadukas Green Flag kohde huomioi alueen käyttäjät – Hatanpään kartanonpuisto, Kotkan Sapokan vesipuisto ja Sibeliuksenpuisto

Keitä puiston käyttäjät ovat ja keitä he voisivat olla, mitä käyttäjät toivovat alueelta ja kuinka heidät osallistetaan puiston toimintaan? 

Jotta viheralueelle voidaan myöntää GFA-tunnus, on puiston hallinnoijan ymmärrettävä käyttäjäryhmät kokonaisuutena. Toimiva viheralue kannustaa käyttäjiä nauttimaan terveellisistä aktiviteeteista asianmukaisten, turvallisten tilojen ja toimintojen avulla. Kuva Kotkan Sibeliuksenpuistosta, joka tarjoaa hulppean ympäristön merkityksellisille kohtaamisille. 

Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum – yhdessä tekevä ja inhimillinen 

Hatanpään kartanonpuisto huomioi alueen käyttäjät tarjoamalla viihtyisät puitteet yhteisölliseen toimintaan. Puisto sijaitsee henkeäsalpaavalla paikalla Pyhäjärven rannassa noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kartanopuiston alueella sijaitsee Arboretum ja Ruusutarha, jonka kasvikokoelma on Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja ja monipuolinen. Alue tarjoaa käyttäjälleen korkeatasoisen oppimisympäristön, sillä eri ruusutyypit sekä arboretumin kasvit on merkitty kyltein. Puu- ja pensaslajien lisäksi alueella on monipuolisesti perennaistutuksia sekä vesi- ja kosteikkokasveja puistossa sijaitsevan lammen ympäristössä. 

Kartanopuisto on historiallisesti yksi Tampereen merkittävimpiä puistokohteita, sillä se on perustettu jo ennen Tampereen kaupungin syntyä Hans Henrik Boijen toimesta vuonna 1758. Puisto kuuluu Museoviraston ja Ympäristöministeriön luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Historiallisen arvon lisäksi puisto tarjoaa erinomaiset puitteet tamperelaisille virkistäytymiseen ja toimii myös vetonaulana matkailijoille.  

Green Flag Award -kriteerien mukaan kartanonpuisto on malliesimerkki yhteisöllisen toiminnan ja osallistamisen tarjoajana. Kaupunkilaisia halutaan osallistaa sekä suunnitteluun että kunnossapitoon. Puisto mahdollistaa osaltaan kaikille yhdenvertaiset olosuhteet nauttia liikunnasta ja ulkoilusta sekä tarkkailla monipuolista puistoympäristöä. Kaupunkilaiset hyödyntävät puiston reittejä lenkkimaastonaan ja sosiaalisessa mediassa puiston käyttäjät ihastelevat ja nauttivat muun muassa ruusutarhan kukinnasta ja Pyhäjärvelle avautuvista maisemista. 

Tampereen Hatanpään kartanonpuiston yhteisöllinen toiminta ja osallistaminen vastaa GFA-kriteeristöä. Puistokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden liikkumiselle ja houkuttelee viettämään aikaa ulkona.

Sapokan vesipuisto - Keidas keskellä Kotkaa 

Kotkan Sapokan vesipuisto on valmistunut kaupunkilaisten iloksi ja virkistykseksi. Merivesi solisee katseenvangitsijana toimivassa vesiputouksessa sekä purossa. Puisto on kaupunkilaisille ja matkailijoille keskeinen ja tärkeä paikka, jossa viihdytään ympäri vuoden.  

Vesipuisto on muodostunut Sapokanlahden ympärille, joka työntyy Tallinnankadun varrelta merestä muodostaen merellisen poukaman Kotkansaareen. Uloimmalta alloonmurtajalta puolen kilometrin pituisessa putkessa johdettu merivesi syöksyy lahdelmaan noin 20 metriä korkeasta putouksesta. Puiston pääsuunnittelija on kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen. Sapokan Vesipuiston suunnittelun keskeiset elementit runsaan ja monipuolisen kasvillisuuden lisäksi ovat vesi, kivi ja valaistus. 

Green Flag Award puiston kävijöitä Kotkassa kehotetaan saapumaan vierailijaksi puistoon kaikkina vuodenaikoina. Keväällä ihastuttavat kymmenet tuhannet sipulikukat ja alkukesällä kukoistavat alppiruusut sekä atsaleat. Koko kasvukauden puistossa hehkuvat lukuisat perennat. Syksy tuo puistoon ruskan värit ja talvi luo ympäristöön aivan uudenlaisen tunnelman. Valaistus tuo mielenkiintoisen lisänsä maisemaan ympäri vuoden. Alueella on toistasataa pienoisvalonheitintä, jotka valaisevat valittuja yksityiskohtia, kuten veistostaidetta. Sapokan vesipuisto on kävijöilleen aina arvoisensa paikka aina kun käy Kotkassa.  

Monet Sapokan vesipuiston kasveista on merkitty nimikyltein (suomi, ruotsi, latina). Puiston kasvupaikat ovat pienilmastoltaan hyvinkin vaihtelevia, paikkansa ovat löytäneet varjossa, paahteessa tai kosteassa viihtyvät kasvit.

Sibeliuksenpuisto - Kaupungin “vihreä” olohuone  

Kotkan kaupunkilaisten olohuone sijaitsee Keskuskadun Lehmusesplanadin alkupäässä. Hienostunut muotopuisto, Sibeliuksenpuisto, on erityisen huolellisesti kunnossapidetty ja vaalittu GFA-viheralue. Osittain geometrinen ja hienostunut muotokieli, vanhat puut ja kauniit kesäkukkaistutukset tekevät puistosta erityisen viehättävän. 

Puutarha-arkkitehti Paul Olsson suunnitteli puistosta symmetrisen muotopuutarhan 1930-luvulla. Vuonna 1955 puiston keskelle rakennettiin suihkulähde, jonka keskellä on katseenvangitsijana Jussi Mäntysen veistos Kotkat. Sibeliuksenpuisto kunnostettiin 1990-luvun lopulla alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Nyt puisto kestää paremmin elämää. 

Ydinkeskustan puisto on suunniteltu erityisesti käyttäjäviihtyisyys edellä. Kuntalaisten ja matkailijoiden vihreä olohuone täyttää GFA-kriteeristön vaivattomasti. Puisto toimii tärkeänä tapaamis- ja oleskelupaikkana.  


Laadukas Green Flag kohde huomioi alueen ympäristön – Turun Kupittaanpuisto, Kotkan Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto 

Mitä erityistä on alueen historiassa, monimuotoisuudessa, maisemassa, sosiaalisessa ja fyysisessä olemuksessa ja mitä yleisesti pyritään saavuttamaan? 

Monet Sapokan vesipuiston kasveista on merkitty nimikyltein (suomi, ruotsi, latina). Puiston kasvupaikat ovat pienilmastoltaan hyvinkin vaihtelevia, paikkansa ovat löytäneet varjossa, paahteessa tai kosteassa viihtyvät kasvit.

Kupittaanpuisto – merkittävä osa kaupungin ekologista verkostoa 

Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonne mahtuu monenlaista aktiviteettia koko perheelle. Historia ulottuu aina keskiaikaan, ja monet puiston alkuperäiset toiminnot jatkuvat edelleen. Kupittaanpuistossa on runsaiden ja erinomaisesti kunnossapidettyjen viheralueiden lisäksi muun muassa lintupuisto, lasten liikennepuisto, Seikkailupuisto, paviljonkiravintola, maauimala ja urheiluhalli.  

Puisto on laaja ja tärkeä osa kaupungin ekologista verkostoa, josta se on saanut vuolasta positiivista palautetta GFA-arvioinnissa. Puisto on osa laajempaa puistoaluekokonaisuutta, Turun kansallista kaupunkipuistoa, ja se toimii monien eliölajien kulkureittinä ja elinympäristönä. Puistossa on yli 100 erilaista puulajia, monipuolisesti pensaita ja suuria monivuotisia perenna-alueita. Erinomaisesti ylläpidetyt viheralueet toimivat asukkaiden aktiivialueina; piknikille, voimisteluun, urheiluun, pelaamiseen ja vain auringonpaisteeseen ja vapaa-aikaan. 

Puiston historia ja sen maisemallinen arvo on tunnistettu ja palkittu GFA-toiminnanohjaussuunnitelmassa. Kulttuuriperinnöstä pidetään huolta ja sitä vaalitaan hyvin myös puistoalueella. Puistoa kunnostetaan ja ylläpidetään alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. Esimerkiksi puukujanteet on säilytetty merkittävänä maisemallisena elementtinä ja kulttuurihistoriallisena muistona. 

Katariinan Meripuisto – Merellinen kansanpuisto kunnioittaa menneitä 

Katariinan Meripuisto on tunnettu upeista kallioalueista, merimaisemasta sekä aktiviteeteista, joita puistoympäristö tarjoaa.

Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Katariinan Meripuisto on yli 20 hehtaarin suuruinen erityisen monipuolinen puisto- ja virkistysalue, joka on toiminut suosittuna virkistyskohteena jo ennen varsinaisen puiston perustamista. Puistoalue kunnioittaa kiivasta historiaan ympäristötaiteella ja muistomerkeillä, kuten Fort Katariina -keskuslinnoituksella, vanhoilla öljysäiliöiden laitureilla sekä 1800-luvun purjelaivan ankkurilla. Lisäksi Meripuistossa on esillä pienoismalleja Itäisen Suomenlahden majakoista Porkkalanniemeltä Seiskarin saareen. 

Katariinan Meripuisto on tunnettu upeista kallioalueista, merimaisemasta sekä aktiviteeteista, joita puistoympäristö tarjoaa. Puistossa on laaja nurmialue, runsaasti välineitä leikkiin ja kuntoiluun sekä skeittiramppi ja pooli, jonka suunnittelussa käyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana.  

Avoimen puistonosan itäpuolella oleva Katariinan tervaleppälehto edustaa Itäiselle Suomenlahdelle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Lajistonsa lisäksi lehdolla on rikas historia.  Tervaleppälehto poikkeaa täysin Fort Katariinaa ympäröivästä avoimesta hiekka- ja kallioalueesta. Puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta. 

Kotkan Jokipuiston komeat graniittimuurit, lummelammet ja näyttävät istutukset muodostavat hienon kokonaisuuden. Kivetyt käytävät mahdollistavat esteettömän liikkumisen alueella, joka palvelee yhteisöä kokonaisuutena. Jokipuisto on Vuoden ympäristörakenne 2015 ja voittanut GFA-tunnuksen kahdesti 2019 ja 2020.

Laadukas Green Flag kohde huomioi alueen toimintastrategian – Lahden Pikku-Vesijärvenpuisto, Lepaan kampuspuisto, Fuksinpuisto 

Kohteen toimintojen tulee olla turvallisia, linjassa lainsäädännön ja käytäntöjen kanssa, laadukkaasti ylläpidetty ja strategiassa tulee ottaa huomioon tulevaisuudennäkymät.

Green Flag Award -arviointi painottuu viheralueiden hyvään hallintaan ja kunnossapidon tasoon. Kirjallinen hoitosuunnitelma ja strategia tulee toteutua ja näkyä viheralueella paikan päällä. Talvinen Pikku-Vesijärven ympäristö Lahdessa. 

Pikku-Vesijärvenpuisto – erinomaista yhteistyötoimintaa 

Pikku-Vesijärven maisemapuisto sijaitsee viihtyisällä Vesijärven rannalla, lähellä Lahden keskustaa. Kaikista kaupungin luonnonkauniista puistoista, Pikku-Vesijärvenpuisto tarjoaa laajimman valikoiman ulkoaktiviteetteja. Nurmipintaista puistoa halkoo hiekkapintainen kävelyreitti ja englantilaistyyppisen puistoalueen keskellä sijaitsee Pikku-Vesijärvi. Puistossa sijaitsee Musikaalinen suihkulähde ja puinen kesäteatterikatsomo.  

Puiston on suunnitellut puutarhaneuvos Erkki Kivivuori vuonna 1959 keskittyen asukkaiden aktiiviseen toimintaan ja käyttöön. Koko vuoden ajan järveä kiertävä kilometrin pituinen polku on suosittu lenkkireitti, ja järven rannalla ulkoliikuntavälineet ovat kovassa käytössä. Lahtelaiset ovatkin kiintyneet tähän vihreään olohuoneeseen ja sen moniin mahdollisuuksiin.  

Green Flag Award -arviointiprosessi perustuu selkeään toimintasuunnitelmaan sekä pelisääntöihin alueen kunnossapidosta. Lahden Pikku-Vesijärvenpuisto on kunnossapidetty yksityiskohtaisilla sopimuksilla ja kuukausittaisilla tapaamisilla urakoitsijan ja puistoyhteisön kanssa, joka tukee yhteistyön toimivuutta ja antaa mahdollisuuden uusille ideoille ja nopeisiin parannuksiin.  

Lepaan kampuspuisto – hallinnon ja kunnossapidon välinen luottamus 

Lepaan kampuspuisto on osa Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampusta, joka sijaitsee maaseudulla 10 km:n päässä Hämeenlinnasta. Kampus on vanhin ja arvostetuin instituutti, jossa voi opiskella puutarhaviljelyä Suomessa. Lepaalta on valmistunut puutarhanhoidon, rakennetun ympäristön sekä puutarhaviljelyn ammattilaisia jo viimeisen 100 vuoden ajan. Lepaan historia ja kulttuuriperintö tekevät siitä Suomen mittakaavassa merkittävän puistokohteen.  

Lepaan kampuspuisto on yleisilmeeltään viehättävä ja monimuotoinen kokonaisuus, josta löytyy erilaisille käyttäjäryhmille ja viheralan ammattilaisille monipuolista tarjontaa. Kampuspuiston oppimisympäristössä löytyy satoja kasvilajeja, hedelmä- ja vihannespuutarhoja, taimituotantoa, kasvihuoneita ja monenlaisia vuosikymmenten aikana kehitettyjä maisemapiirteitä, kuten englantilainen maisematyylinen puisto ja muodollinen puutarha. 

Lepaalla vallitsee selkeä vastuunjako organisaatiotasolla kunkin GFA-kriteerin osalta. Strategiatyöhön otetaan mukaan niin hallinto, vihertiimi, kiinteistöhuolto sekä opiskelijat, jolloin mahdollisuuksia molemminpuoliseen hyötymiseen on paljon. Kohteen hallinnon ja kunnossapidon kesken vallitsee hyvä henki ja luottamus. Lepaan toimintastrategiassa huomioidaan lisäksi Kestävän ympäristörakentamisen -toimintamalli (KESY). 

Kotkan Fuksinpuisto - Maan komeimmat atsaleat.

Fuksinpuisto – suuri vaikutus GFA tuomareihin 

Kotkan Puistotien varrella sijaitsevassa Fuksinpuistossa voi tutustua kotipuutarhoihinkin hyvin soveltuviin kasvilajeihin ja niiden lajikkeisiin, aurinkoisen paikan kasveista aina varjon lajeihin. Parhaiten puisto tunnetaan laajoista atsaleaistutuksistaan, jotka saivat alkunsa Helsingin yliopiston atsalealajikkeiden koekenttäistutuksista vuonna 1996. Alueella on lisäksi paljon maanpeittokasveja, marjapensaita, hedelmäpuita sekä runsaasti erilaisia kärhöjä ja perennoja.  

Erityisellä herkkyydellä hoidettu Kotkan Fuksinpuisto teki yleisilmeeltään vaikutuksen GFA tuomareihin. Puistoalueen hallinto, työntekijät sekä käyttäjät ovat aidosti ylpeitä puistosta. GFA-kriteereihin perustuvassa arvioinnissa tulee huomioida kaikkien toimijoiden roolit ja vastuut kunnossapidossa.  

Lepaan kampuspuisto on palkittu Suomen ensimmäisenä Green Flag Award -voittajana, jo vuonna 2016. Lepaalle vuoden 2020 voitto oli jo viides kerta. 

Teksti: Essi Mäkinen, kuvat: Green Flag -kuvapankki
Kirjoittaja työskentelee järjestösuunnittelijana ja Suomen Green Flag Award-operaattorina Viherympäristölitossa. 
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 1/2021.