Ajankohtaista lainsäädännöstä - Uuden luonnonsuojelulain valmistelu on loppusuoralla
Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmistelun loppuvaiheessa. Sen lausuntokierros päättyi syyskuun alussa, ja esitys on tarkoitus viimeistellä syksyn aikana.
Monimuotoisuuden turvaamisen eteen on tehty Suomessa paljon työtä, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Myös ilmastonmuutos entisestään nopeuttaa ja voimistaa monia luonnossa tapahtuvia kielteisiä muutoksia.
Luonnonsuojelun toimintaympäristössä on muutoinkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet nykyisen luonnonsuojelulain voimassaolon aikana. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää uusia toimia sekä luonnon suojeluun ja hoitoon, että käytön kestävyyden turvaamiseen.
Yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja. Lausuntokierroksella olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi luonnonsuojelulaki. Uudistuksella toteutetaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.
Uudistuksen valmistelu pohjaa tieteelliseen tietoon ja avoimeen vuorovaikutukseen
Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelulakia uudistetaan arviointien perusteella. Työ käynnistyi vuoden 2019 lopussa, jolloin ympäristöministeriö asetti hankkeen luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi.
Hanke sisälsi luonnonsuojelulain ja -asetuksen uudistamisen lisäksi projektit luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn ja ennaltaehkäisyn lainsäädännön uudistamiseksi sekä ekologisen kompensaation kehittämiseksi.
Rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskeva lakiehdotus on jo valmis, ja se annettaneen eduskunnalle alkusyksystä. Ekologista kompensaatiota koskevassa työryhmässä on puolestaan selvitetty kompensaation toteuttamisen lähtökohtia, ja se on tuottanut säännösehdotukset luonnonsuojelulakia koskevaan ehdotukseen.
Luonnonsuojelulain valmistelua on tehty ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisissa projektiryhmissä, joissa on ollut jäseniä muun muassa ministeriöistä, viranomaisista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä erilaisista sidosryhmistä, kuten elinkeinoelämästä ja ympäristöyhdistyksistä.
Uudistuksen valmistelussa hyödynnettiin myös laajasti tutkimuksia ja selvityksiä. Tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, joka arvioi tehtyjen säännösehdotusten vaikutuksia projektiryhmän työn tukena.
Myös kansalaiset ja muut sidosryhmät ovat voineet osallistua ja vaikuttaa lain valmisteluun esimerkiksi verkkokuulemisissa. Uuden luonnonsuojelulain valmistelussa on muutoinkin pyritty avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen, sillä luonnonsuojelulaki koskee kaikkia.
Lausuntokierroksella ja siitä saatavalla palautteella onkin valmistelussa tärkeä merkitys, jotta luonnonsuojelulaista muodostuisi tehokas, toimiva ja oikeudenmukainen kokonaisuus.
Uuden luonnonsuojelulain valmistelu jatkuu syksyllä lausuntokierroksen jälkeen. Lopullinen hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on tarkoitus jättää eduskunnalle tammikuussa 2022.
Uudella luonnonsuojelulailla on monia tavoitteita
Voimassa olevaa luonnonsuojelulakia ja sen mahdollisia muutostarpeita lähestyttiin valmistelussa läpileikkaavien teemojen kautta: ilmastonmuutos, lajien suojelun parantaminen, luontotyyppisuojelun parantaminen, luontotiedon hallinta sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja kannustimet. Lisäksi haluttiin selvittää erikseen ekologista kompensaatiota monimuotoisuuden turvaamisen uutena välineenä. Näiden teemojen kautta on muodostettu kuva lainsäädännön tarpeista ja tehty uusia ehdotuksia sääntelyn kehittämiseksi.
Uusi luonnonsuojelulaki pohjautuisi voimassa olevan lain rakenteen varaan, mutta sääntelyä pyritään ajantasaistamaan ja myös vahvistamaan. Lain avulla on tarkoitus parantaa lajien ja luontotyyppien suojelua, tehostaa niiden seurantaa sekä lisätä keinoja, jotka kannustaisivat luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja sen kestävään käyttöön.
Uusina avauksina luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muun muassa luontotyyppien suojelukeinojen laajentamista ja vahvistamista, luontotiedon kehittämistä, ekologisen kompensaation hyödyntämistä sekä ilmastonmuutoksen tunnistamista osana monimuotoisuuden turvaamista. Esimerkiksi uhanalaiset luontotyypit määriteltäisiin jatkossa asetuksessa, ja niiden oikeudellista vaikuttavuutta pyrittäisiin vahvistamaan. Näiden ohella laissa säädettäisiin nykyistä selkeämmin myös luonnonsuojelun hallinnosta sekä eliölajien vaihdantaa, maahantuontia ja maastavientiä koskevista säännöksistä.
Ekologista kompensaatiota koskevilla säännöksillä asetettaisiin yhtäältä velvoite suojelusta poikkeamisesta aiheutuvan heikennyksen hyvittämiseen, mutta mahdollistettaisiin myös luonnonarvojen tuottaminen ja luotaisiin pelisäännöt heikentämisen vapaaehtoiselle hyvittämiselle. Hyvittämisvelvollisuus koskisi niitä luonnonsuojelulaista myönnettäviä poikkeuksia suojeltujen luontotyyppiesiintymien ja eliölajien esiintymispaikkojen suojelusta sekä suojelualueiden lakkauttamista. Tavoitteena on hidastaa rauhoitettujen lajien ja harvinaisimpien luontotyyppien katoa. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää.
Lisätietoja luonnonsuojelulain uudistuksesta: ym.fi/lsuudistus ja Pasi Kallio (pasi.kallio@gov.fi).
Teksti: Pasi Kallio, kuvat: ympäristöministeriö. Kirjoittaja työskentelee ympäristöministeriön luontoympäristöosastolla lainsäädäntöneuvoksena ja toimii luonnonsuojelulain uudistuksen sihteeristössä.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 5/2021.
