Vähennetään melua paremmilla työmenetelmillä ja -välineillä

Melu on työpaikoilla usein alireagoitu ongelma. Selvitimme, miten melu voidaan kesyttää viheralalla.

Työterveyslaitoksen (TTL) vanhempi asiantuntija Erkko Airo on työskennellyt äänen ja melun parissa monta vuosikymmentä. Hän sanoo, että meluun ei vieläkään osata riittävästi puuttua suomalaisilla työpaikoilla. 

– Kuulovamma on yleisin tai toiseksi yleisin ammattitautityyppi vuodesta toiseen. Noin tuhannella suomalaisella epäillään vuosittain kuulovauriota työn vuoksi. Varmennettuja tapauksia on vähemmän, muutama sata. 

Kuulovamma on pysyvä vamma, ja vaikka se ei tarkoita täyttä kuuroutumista, vaan kuulonalenemaa, se vaikuttaa monin tavoin ihmisen elämään. Kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, millaisia hankaluuksia elämään voi tulla siitä, ettei saa selvää toisten puheesta.  

– Kuulon aleneminen vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä, ja voi lisätä masennuksen ja ahdistuksen yleisyyttä. Alustavaa näyttöä kuulon huonontumisen yhteydestä muistisairauksiin on myös olemassa. 

Velvoite toimia 

Melu on määritelmällisesti ei toivottua tai haitallista ääntä.  

– Tähän sisältyy toisaalta sekä objektiivinen tarkastelu, kuten mittaaminen, sekä subjektiivinen kokemus häiritsevästä äänestä, Airo kertoo. 

Jos siis työntekijälle tulee työssään häiriökokemus, että työympäristössä on melua, kokemukseen kannattaa luottaa.  

– Voi myös vaikka huomata, että työkaveri ei huomaa, kun itsellä on asiaa, siksi että tilanne on niin meluisa. Silloin kannattaa nostaa asia esiin työnantajan kanssa. 

Airo lisää, että edellä kuvatun kaltaista tilannetta ei oikeastaan pitäisi tulla. 

– Terveyshaitallisen melun osalta toimenpiteiden pitäisi perustua ennakoivaan riskin arviointiin. 

Melunhallinnasta pitää melulle altistuttaessa olla työpaikkakohtaiset ohjeet, näin velvoittaa työsuojelulainsäädäntö. 

– Työnantajilta ei kuitenkaan edellytetä täydellistä meluttomuutta työpaikoilla, vaan on pyrittävä mahdollisimman alhaiseen melualtistukseen huomioiden käytettävissä olevat keinot. Eli velvoitetaan tekemään se, mikä melualtistuksen vähentämiseksi on mahdollista. 

Vamman vaara 

Joskus hiljainenkin ääni voi olla melua, jos se on väärässä paikassa, kuten tippuvan vesihanan ääni yöllä. 

– Objektiiviselta kannalta tulee olla huolissaan melun aiheuttamasta kuulovauriovaarasta, joka voi johtaa pysyvään vammautumiseen. Sen lisäksi melu lisää stressin kokemusta ja nostaa verenpainetta.  

Tästä on lääketieteellisesti pätevää näyttöä, mutta sitä ei pystytä sanomaan, mikä on annos-vaste-suhde. Toisin sanoen paljonko melua siis tarvitaan aiheuttamaan näitä epätoivottuja terveysvaikutuksia. Kuulovaurion riskin osalta annos-vaste-suhde on määritetty. 

Meluasetuksessa on nostettu tärkeäksi paitsi kuulovaurion estäminen, myös melu, joka haittaa työn turvallista tekemistä. 

– Työntekijän tulee miettiä, onko omassa työssä tilanteita, joissa pitää kuulla esimerkiksi varoitussignaali, tai muu ääni, joka vaikuttaa työturvallisuuteen. 

Meluasetus siis keskittyy työntekijöiden suojelemiseen terveyden ja turvallisuuden kannalta, ja velvoittaa työnantajia. 

Torju oikein 

Miten melua sitten torjutaan? 

– Ensisijaisesti pitää pyrkiä vähentämään melua, ettei se ”pääse ihmiseen asti”. Kuulonsuojaimet eivät siis ole meluntorjuntaa, vaan eräänlainen laastari, joka ei vähennä melua. Välittömänä ratkaisuna ne kuitenkin toimivat, jos meluisia työvaiheita ei voi välttää. 

Airo korostaa parempien työmenetelmien kehittämistä melun torjumiseksi.  

– Ei siis pitäisi lopettaa ajattelua siihen, että nyt me olemme suojautuneet melulta, kun suojaimet on hankittu, emme voi muuta tehdä. Yleensä voidaan: on työmenetelmiä, joilla työtehtävät voidaan tehdä vähemmän haitallisesti. Myös työvälineiden valintaan pitää kiinnittää huomiota. Kun hankitaan uusia välineitä, tai koneita, tulee valita vähemmän melua tuottava laite.  

Kolmas keino torjua melua on eristää ihminen melun lähteestä kiinteällä rakenteella, kuten tehtaiden valvomoissa tehdään. Viheralalla työ on kuitenkin useimmiten liikkuvaa, ja kiinteä rakenne tulee harvoin kysymykseen. 

– Toki esimerkiksi traktorin kaltaisissa isoissa koneissa ohjaamo voidaan eristää, ja niiden äänieristys onkin vuosien saatossa parantunut.  

Suuremmissa koneissa on kyljessä lätkä, johon on merkitty koneen tuottaman melun määrä. Tosin kaikista suurimmissa maanrakennukseen tarkoitetuissa koneissa lätkän tiedot merkitsevät ympäristölle aiheutuvaa melua, eivätkä niinkään melua käyttäjän kannalta. Pienemmissä laitteissa meluarvo löytyy käyttöohjeista. 

Pienikin desibeliarvomuutos vaikuttaa suuresti melukuormitukseen. Tämä johtuu logaritmisesta asteikosta, joka kertoo miten äänen energiamäärä kuormittaa korvaa. Erkko Airo esittelee kuppikuulonsuojaimia 
Myös korvatulppia saa omiin korviin räätälöitynä. Näissä korvatulpissa on lisäominaisuutena muusikkosuodatin, joka päästää korvaan saman äänimaiseman kuin ilman tulppia, mutta hiljaisempana.

Osviittaa arvoista 

EU-direktiivin meluasetuksen raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2006. Alempi toiminta-arvotaso päiväaltistuksessa on 80 desibeliä, ja sen ylittyessä tulee käyttää ehkäiseviä toimenpiteitä työntekijöiden kuulovaurioriskin estämiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä oikeutta hyvin istuviin kuulonsuojaimiin, sekä sitä, että on voitava käydä tarvittaessa kuulotestissä. Työntekijöille on myös kerrottava meluriskeistä ja oikeudesta kuulotesteihin. 

Ylempi toiminta-arvo on 85 desibeliä. Jos työntekijä altistuu näin kovalle melulle, tulee työnantajan laatia meluntorjuntaohjelma ja järjestää kuulonseuranta terveystarkastuksissa.  

Työntekijä velvoitetaan tällöin käyttämään kuulonsuojaimia, eli kyse ei ole suosituksesta vaan velvoitteesta. Lisäksi työpaikoilla on merkittävä ne alueet, joissa 85 desibelin altistusta voi esiintyä, ja pääsyä näille alueille on rajoitettava.  

Yli 87 desibelin rajaa ei saa ylittää, mutta toisin kuin toiminta-arvojen kanssa, tässä otetaan huomioon suojainten käyttö.  

– Viheralalla suuri osa töistä on liikkuvaa, mutta pysyvämmillä suurilla työmailla on järkeä merkitä korkean melualtistuksen alueet, Airo sanoo. 

Hetkellinen melu 

Lisäksi meluasetuksessa on isommat arvot hetkellisiä äänitapahtumia varten. 

– Kuulovaurio voi syntyä kahdella tavalla: päivästä toiseen jatkuvalle melulle altistumisella pitkällä aikavälillä tai hetkellisellä melulla yhdellä kertaa, josta seuraa välitön vamma.  

Sitä ei Airon mukaan tiedetä, kumpi aiheuttaa enemmän vammoja, pitkäkestoinen altistuminen vai äänipiikit. Jatkuvaan meluun osataan ehkä kiinnittää paremmin huomiota työelämässä. 

– Ei melupiikkien jälkeenkään korvasta ala vuotaa verta, vaan ääni voi tehdä hetkellisesti kipeää, ja sellainen kokemus voi syntyä myös ilman että melusta aiheutuu pysyvää vammaa.  

Meluasetuksen raja-arvot eivät tarkoita itsestään selvästi, että kaikki tämän suuruiselle melulle altistuvat saavat kuulovaurion, mutta se on mahdollista. Kun puhutaan 80 desibelin tason melusta, noin viisi prosenttia altistuneista saa kuulovaurion. 

– Vaurion synty voi olla pienestä kiinni, kuten vaikka pään asennosta, eli kuinka esteettömästi ääniaalto pääsee korvaan voimakkaissa äänipiikeissä, joiden toiminta- ja raja-arvot ovat 135–140 desibeliä. 

Leikkurit ja sahat 

Viheralalla ruohonleikkuu on yksi työtehtävistä, joissa altistuu melulle.  

– Lähtökohtaisesti koneet ja laitteet aiheuttavat melua. Kaikki koneet viheralallakaan eivät todennäköisesti ole haitallisia, mutta ainakin ruohonleikkurit, siimaleikkurit ja raivaussahat voivat aiheuttaa merkittävää melualtistumista. 

Esimerkiksi kun siimaleikkuria käyttää 15 minuuttia 100 desibelin melussa, aika riittää arvot ylittävälle altistukselle. Täytyy siis myös huomioida laskennallinen keskiäänitaso työpäivän aikana.  

– Tilanteet ja työtehtävät vaihtelevat, mutta lopputulos voi melualtistuksen kannalta olla sama. Mitä korkeampi melutaso, sitä lyhyemmässä ajassa syntyy korkea altistumisriski. 

Aina ei kuitenkaan tarvita varsinaista melun mittaamista. 

– Myös arvio tilanteesta voi riittää. Jos itsestään selvästi työskennellään meluisissa olosuhteissa, mittaaminen voi olla tarpeetonta.  

Erkko Airon mukaan alkuun melun vähentämisessä pääsee epäilystä. Jos korvakuulolta on meluisaa, niin luultavasti on. Melualtistuminen pitää meluasetuksen mukaan arvioida ja tarvittaessa mitata. 

– Paljon meluavat ja paljon käytetyt koneet ja laitteet ovat merkittäviä. Sen lisäksi jonkin verran käytetyt ja meluavat voivat olla merkittäviä kuulovaurioriskin kannalta. 

Airo muistuttaa, että yhteisellä työpaikalla, jossa on organisaation omia työntekijöitä ja ulkopuolisia urakan tekijöitä, vastuu melualtistuksesta on lopulta työn teettäjällä. 

Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä. Kirjoittaja on freelancetoimittaja. 
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehdessä 5/2021.